Lue keskustelun säännöt.
Asiat eivät aina ole sitä miltä ne näyttävät - mikä on sinun salaisuutesi?
11.01.2011 |
Toisten ihmisten elämä voi näyttää ulospäin onnelliselta ja täydelliseltä, jopa ystäville. Kaikilla on kuitenkin ristinsä kannettavana, sanotaan. Minä vaikutan itsevarmalta ja onnekkaalta. Olen hyvin koulutettu, hyvässä työssä, minulla on ihana mies ja kaunis koti ja taloudellisesti tulemme hyvin toimeen. Olemme yrittäneet lasta jo pitkään. Minulla on ollut kaksi keskenmenoa. En ole kertonut kenellekään, vaan lapsiuteluihin vastaan että emme ole vielä miettineet asiaa.
Mikä on sinun taakkasi?
Kommentit (215)
Lapseni ovat huostaanotettu ja asuvat 600 km:n päässä minusta. Elän kaksoiselämää, esim. kukaan töissä ei tiedä. Lapsistani olen kuitenkin onnellisempi kuin mistään, he palaavat kotiin kesällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä sattui kun oli kai jotain 9-10v olin kaverillani yötä ja heräsin yöllä siihen kun kaverin isäpuoli hiplasi alapäätäni.
En uskaltanut kertoa kenellekkään, enkä ole aikuisenakaan kertonut.
Joskus olen miettinyt että onko noin käynyt myös sille kaverilleni?
Ulkokuori pettää, hoitavat työnsä hyvin. Mutta kun tulee viikonloppu juovat päänsä täyteen.
Seksielämä olematon ja se heijastuu kaikkeen. Ulospäin olemme se Onnellinen Pariskunta. En ole kertonut kellekään, että seksiä ei ole.
Se ei ole se salaisuus, mutta siitä ongelmat juontuvat. Ei seksiä yli vuoteen. Ollaan n. 30-vuotiaita. Vaikea lähestyä toista, kun aika kuluu ja fyysinen etäisyys kasvaa. Rakkautta on, mutta ollaan kuin kämppiksiä käytännössä.
Mua rassaa tilanne ja paljon, ulospäin vaikutetaan suhtkoht tavallisilta. En jaksaisi väsymystä, raihnasuutta ja seksittömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä noin 6 vuotta olin lahkon palveluksessa täyspäiväisesti, kun ikätoverini opiskelivat ja aloittivat työuriaan.
Tämä on niin kipeä ja kiusallinen tosiasia CV:ssäni. Töitä hakiessa asia konkretisoituu, mutta joudun peittelemään historiaani myös ihan arkisissa tilanteissa, kuten tutustuessa uusiin ihmisiin.
En tiedä pitäisikö tulla reilusti "kaapista", mutta asia harmittaa itseäni niin paljon ja pelkään ihmisten tuomitsevia reaktioita. :(
Minulla on pieni salaisuus, josta en ole vielä kertonut. Olen erittäin uskonnollisesta perheestä ja samoin avopuolisoni. Miehen sukulaiset painostavat menemään naimisiin, ja haukkuvat susipariksi, vaikka olemme käyttäyneet erittäin konservatiivisesti.
Olemmekin menneet hiljakkoin kihloihin ja hääpäivä on sovittu. Emme ole harrastaneet esiaviollista seksiä, sillä se hetki kuuluu vasta avioliittoon. En ole edes nähnyt tulevaa aviomiestäni alasti. Olen kuitenkin salannut tulevalta mieheltäni yhden pienen asian. Olin itsekin mies vielä viisi vuotta sitten.
Pitäisikö minun paljastaa pieni salaisuuteni hänelle, ennen kuin se tulee ilmi hääyönä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hyvässä työssä, koti, parisuhde ja talous on kunnossa. Olen myös alkoholisti. Tissuttelen salaa mieheltäni.
Nyt olen tosin aloittanut hoidon ja ollut koko alkaneen vuoden (he he) selvin päin.
Mieheni on ollut aikaisemmin naimisissa. Ei ole tullut puheeksi, mutta jossakin vaiheessa se pitänee kertoa kun 5v tyttäremme kuulee sen kuitenkin joskus miehen puolen sukulaisilta.
Onhan mummulassa kuvia mieheni häistä yms... (toki kaapissa albumissa, mutta koska minäkin olen ne löytänyt niin miksei tyttäremmekin aikanaan...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on pieni salaisuus, josta en ole vielä kertonut. Olen erittäin uskonnollisesta perheestä ja samoin avopuolisoni. Miehen sukulaiset painostavat menemään naimisiin, ja haukkuvat susipariksi, vaikka olemme käyttäyneet erittäin konservatiivisesti. Olemmekin menneet hiljakkoin kihloihin ja hääpäivä on sovittu. Emme ole harrastaneet esiaviollista seksiä, sillä se hetki kuuluu vasta avioliittoon. En ole edes nähnyt tulevaa aviomiestäni alasti. Olen kuitenkin salannut tulevalta mieheltäni yhden pienen asian. Olin itsekin mies vielä viisi vuotta sitten. Pitäisikö minun paljastaa pieni salaisuuteni hänelle, ennen kuin se tulee ilmi hääyönä?
joten eipä irtoa multa salaisuuksia, ainakaan nyt mitään elämäämullistavaa. Näytän onnelliselta, koska olen onnellinen. Piste. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan täydellinen perhe kaikinpuolin ja moni tätä hyväntahtoisen kateellisena kommentoikin. Itse olen aika hoikka vaikka syön mitä vaan ja näytän aina huolitellulta, kuten miehenikin.
Totuus on kuitenkin että mieheni käy joskus juhlimassa, ehkä 1 kerran kk ja käyttää silloin kokaiinia. Hänellä on myös rikollisia ystäviä (moottoripyöräkerholaisia ym) koska jotenkin lämpeää tuollaisesta, vaikka itse onkin johtavassa asemassa työssään eikä sekaantunut mihinkään rikollisuuksiin, mitä nyt hengailee rikollisten kanssa joskus.
Itse käytän laihdutuslääkkeitä, ulostuslääkkeitä, nesteenopoistoläääkkeitä: mitä vain pysyäkseni laihana. Bulimiaakin sairastan, tosin olen päässyt siitä viimeisen vuoden aikana eroon. Olen ollut mielisairaalassa 17-vuotiaana syömishäiriön takia, tästäkään kukaan ei tiedä eikä todellakaan voisi edes kuvitella.
Ei olla vielä kerrottu kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tissuttelen salaa mieheltäni.
Miten onnistuit tässä? Kyllähän alkoholi haisee.
Tsemppiä elämänmuutokseen, kunpa minäkin pystyisin.
Totuus on kuitenkin että mieheni käy joskus juhlimassa, ehkä 1 kerran kk ja käyttää silloin kokaiinia.
Itse käytän laihdutuslääkkeitä, ulostuslääkkeitä, nesteenopoistoläääkkeitä: mitä vain pysyäkseni laihana. Bulimiaakin sairastan, tosin olen päässyt siitä viimeisen vuoden aikana eroon. Olen ollut mielisairaalassa 17-vuotiaana syömishäiriön takia, tästäkään kukaan ei tiedä eikä todellakaan voisi edes kuvitella.
Onko sinulla ystäviä? Minusta on mahdoton ajatella ystävyyttä, jossa tuollaisita asioista ei puhuta. Vai tarkoititko, että läheiset ystävät tietävät, muut eivät?
Naapurit jne taitavat luulla että meillä on rahahuolia. Lasten vaatteet on paljolti serukkujen vanhoja jne. Itse käytän vaatteet todella loppuun (sukissa pienet reiät ei haittaa, talvikengillä on ikää yli 10v jne). Syy inhoan vaatteiden ostoa.
Leikkaan miehen ja kahden lapsemme hiukset itse ja mies leikkaa minun hiukset. Syy ei vaan jaksa varailla aikoja kampaajalle/parturiin jne. Eikä ole niin väliäkään kun olen hoitovapaalla ja mies työttömänä.
Todellisuudessa pitäis taas jaksaa miettiä mihin sijoittaisimme säästöön jääneet rahat. Ja tsekata miten osakekurssit, ja rahastot voivat pitäisikö tehdä muutoksia entisiin säästöihin. Ja ylläri ylläri iso uusi omakotitalomme on velaton...
"Heh, taidat satuilla :)"
Pahus. Jäin kiinni. ;D Tarina ei pitänyt paikkaansa, mutta huonon b-luokan elokuvan juoni siinä on. Ties vaikka olisi olemassakin.
Jos annan sähköpostiosoitteeni, kelpaako sulle minun vähän käytetyt liivit (jos on sopivat) ja lähetät osoitteesi?
miehen firma menee konkurssiin minä hetkenä hyvänsä. Tätä on jatkunut jo monta vuotta. Minä elätän perheen. Minulla ei ole varaa ostaa itselleni mitään.
Toinen salaisuus onkin se, että minulla on vain yhdet rintaliivit. Imetysliivit kuuden vuoden takaa. Olen siis käyttänyt samoja liivejä kuusi vuotta. Ei ole varaa ostaa uusia...
Meidän vauva kuoli viime syksynä. Ulospäin teeskentelen, että kaikki on ihan hyvin ja olen vahva. Oikeasti sydämeni on särkynyt niin moneksi sirpaleeksi ettei sitä voi enää korjata.
En tiedä vielä, että onko siellä "oikeasti" elämää.
Enkä tiedä, että pidänkö sen.
Jos pidän, niin sekin salaisuus paljastuu aikanaan.