Lue keskustelun säännöt.
Lueskelin äsken vanhaa äitipuoli-ketjuani...
08.01.2011 |
Siinä suurin osa vastaajista taisi olla sitä mieltä, että hoitovastuu lapsipuolestani (etä) kuuluu enemmän minulle kuin lapsen vanhemmille. Tajusin myös, ettei meidän tilanteemme, avun hakemisesta huolimatta, ole parantunut, päin vastoin.
Esikoinen on tarhasta lomalla, käy ylikierroksilla, lapsipuoli ollut meillä tosi paljon, ja aina tullessaan niin likainen ym, että todellakin teettää minulla paljon lisähommaa, kuopus edelleen sairastelee, miehen ongelmat pahentuneet ja minä niin poikki että kilahtelen jatkuvasti.
Av-mammat varmaan kuitenkin ilahtunevat tiedosta: lapsipuoleni on edelleen minun hoidettavanani, ollut nyt talvella jopa tavallista enemmän, hurraa! Ja ei, älkää väittäkö että lasta vihaisin, en, mutta tätä väsymystä kyllä!
Kommentit (42)
ja ymmärrän täysin väsymyksesi, tilanne on sinulle täysin kohtuuton.
Jos ymmärsin oikein, niin toivoisit, että lapsen äiti jotenkin aktivoituisi ja alkaisi kantaa enemmän vastuuta. Luulen, että tämä ei tule onnistumaan, siis jos sinä yrittäisit "vaatia" tai esittää äidille tilannetta omalta kannaltasi, niin tuskin auttaisi mitään (eikä tietenkään ole sinun vastuullasi vastuuttaa äitiä lapsestaan). Ainoa tie on vaikuttaa mieheesi. Tee nyt jollain tavalla selväksi, että hänen on hoidettava itsensä kuntoon, tai sinä lähdet! Olet venynyt aivan käsittämättömän paljon, suututtaa puolestasi!
että joo, nyt lapsen äiti TIETÄÄ sillä anoppi kertoi ettei poikansa lastenhoitoon osallistu. Vaikutus asiaan: haukkui mieheni huonoksi isäksi, mutta ei sinänsä välitä siitä kumpi lapsen hoitaa. Kunhan pääsee itse menoihinsa. Huokaus... En muutenkaan tiedä mitä nyt eteen, mies nimittäin aikoo jättää varaamansa terapia-ajan käyttämättä, kun "ei jaksa":( Ei tarvi kiinnostaa ketään, halusin vain purkaa johonkin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ymmärrän täysin väsymyksesi, tilanne on sinulle täysin kohtuuton.
Jos ymmärsin oikein, niin toivoisit, että lapsen äiti jotenkin aktivoituisi ja alkaisi kantaa enemmän vastuuta. Luulen, että tämä ei tule onnistumaan, siis jos sinä yrittäisit "vaatia" tai esittää äidille tilannetta omalta kannaltasi, niin tuskin auttaisi mitään (eikä tietenkään ole sinun vastuullasi vastuuttaa äitiä lapsestaan). Ainoa tie on vaikuttaa mieheesi. Tee nyt jollain tavalla selväksi, että hänen on hoidettava itsensä kuntoon, tai sinä lähdet! Olet venynyt aivan käsittämättömän paljon, suututtaa puolestasi!
että joo, nyt lapsen äiti TIETÄÄ sillä anoppi kertoi ettei poikansa lastenhoitoon osallistu. Vaikutus asiaan: haukkui mieheni huonoksi isäksi, mutta ei sinänsä välitä siitä kumpi lapsen hoitaa. Kunhan pääsee itse menoihinsa. Huokaus... En muutenkaan tiedä mitä nyt eteen, mies nimittäin aikoo jättää varaamansa terapia-ajan käyttämättä, kun "ei jaksa":( Ei tarvi kiinnostaa ketään, halusin vain purkaa johonkin.
ap
mutta kun luulen että mieskin tietää tai ainakin arvaa, että olen jo niin lopussa, etten jaksa erotakaan.
ap
koska suunnittelen yhteen muuttoa miehen kans jolla lapsia, mut taitaa jäädä muuttamatta jos se on tollasta!!!
ettei neuviolan tms. kautta voisi järjestyä apua? Siivoojaa tai lastenhoitoapua tms. esim. niiksi päiviksi kun etälapsi on teillä?
Oletko ehkä "vain" kertonut tilanteestanne ja pyytänyt apua? Kun mun ymmärryksen mukaan apua annetaan vaan niille jotka VAATIVAT ja painokkaasti ja ehdottomasti tekevät selväksi etteivät selviä ilman.
Suosittelen siis, että käytät vaikka maanantain siihen, että soittelet tiukalla asenteella kaikki mahdolliset tahot läpi ja yrität vielä kerran saada jotain helpotusta teidän arkeen.
Toinen vaihtoehto on, että soitat etälapsen sukulaisille ja kerrot asiallisesti ja empaattisesti miten asiat on, ja että jo ihan lpasen takia toivoisit, että he voisivat tavalla tai toisella osallistua tilanteen purkamiseen.
Molemmissa tapauksissa pidä huolta, ettet itse leimaudu epätasapainoiseksi (väsyneenä ym. usein tulee kuulostettua "hysteeriseltä").
Ja vielä lopuksi, en tiedä (en ole lukenut aiempaa ketjua, voisko joku linkittää?), miehen tilanteesta ja käyttäytymisestä tarkemmin, mutta EI ole ok että kaikki jää sinun harteillesi.
Av:llä usein miehet saa sympatiat tekivät mitä vaan, mutta täällä on ainakin yksi, joka on sun puolella! En tarkoita että tilanteesta pitäisi rakentaa mitään vastakkainasettelua, mutta siis saat sympatiani ap!
en tiedä, jotenkin "lohduttaa" kun saa purkautua edes tänne:) Niin, viimeksi kun etälapsi meillä oli, sain miehen uhkailemalla ja kiristämällä olemaan kotona. Ekana aamuna jopa jaksoi nousta, mutta sunnuntai meni nukkuessa. Nyt mieskin huomasi, miten likainen ja epäsiisti tyttö oli, toivon että ymmärtää pian että sama kuvio toistuu joka vkl, jospa (toiveajattelua, tiedän) ottaisi puheeksi lapsen äidin kanssa. Emme me oikeasti saa apua neuvolasta tms, koska lapsi on vain joka toinen vkl.
Jaksan nyt itse hiukan paremmin, mutta ottaa niin päähän ettei mies kanna vastuuta lapsestaan, tai edes ole tästä kiinnostunut. Yritin ehdottaa, josko tapaamisia lyhennettäisiin niin että sen ajan minkä lapsi meillä on,mies jaksaisi pysyä vireänä(ja että niitä vaikka tihennettäisiin), mutta ei! No, hienoa sitten kun lapsi isompi ja minä läheisempi kuin isänsä:(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vinkkinä muillekin, niin "kamalalta" kuin kuulostaakin:
Jos tahdotte todellista hoitoa itsellenne, tehkää "itsemurhayritys", ja pitäkää huolta, että joku (ihan vaikka oma puoliso) soittaa paikalle ambulanssin, jolla teidät viedään polille. Polilla voi sitten oireilla "miten parhaaksi näkee".
Näin pääsette tod. näk. suljetulle joksikin aikaa, ja sieltä aloitetaan hoito. Parempi vaihtoehto, kuin terveyskeskuslääkärille valittaminen ja pilleriresepti.
Ja selvyyden vuoksi vielä: Sellainen itsemurha"yritys", josta ei todellista vaaraa hengelle. Siis menkää vaikka junaradan penkalle istumaan, ja uhatkaa hypätä junan alle...
Sai ajan lääkärille, vaan ei mennyt, nukkui.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että musta on jännä, miten jotkut (2?) on tosiaan sitä mieltä, että seuraava vaihtoehto olisi että mun omat lapset otetaan POIS, jotta voin edelleen hoitaa lapsipuolta. Ja että mun tulisi ajatella, kessä lapsista on se VIKA, ja sitten jättää hänet vähemmälle. Kun mun lapsethan (ja minä) voi sairauksilleen jotain...
että musta on jännä, miten jotkut (2?) on tosiaan sitä mieltä, että seuraava vaihtoehto olisi että mun omat lapset otetaan POIS, jotta voin edelleen hoitaa lapsipuolta. Ja että mun tulisi ajatella, kessä lapsista on se VIKA, ja sitten jättää hänet vähemmälle. Kun mun lapsethan (ja minä) voi sairauksilleen jotain...
Tai ainakin minä ymmärsin sen ihan eri tavalla kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mä olisin sun housuissasi, pakkaisin omat lapseni autoon ja lähtisin menemään. En suostuisi elämään noin, että oman väsymyksen lisäksi hoitaisin vielä toisen lapsen sekä aikuisen miehen ongelmat.
että musta on jännä, miten jotkut (2?) on tosiaan sitä mieltä, että seuraava vaihtoehto olisi että mun omat lapset otetaan POIS, jotta voin edelleen hoitaa lapsipuolta. Ja että mun tulisi ajatella, kessä lapsista on se VIKA, ja sitten jättää hänet vähemmälle. Kun mun lapsethan (ja minä) voi sairauksilleen jotain...
Tai ainakin minä ymmärsin sen ihan eri tavalla kuin sinä.
neuvolasta ym käskettäisiin jättää muiden kuin omat (ja virallisestihan lapsi ei ole mun laisinkaan) hoitamatta, että jaksan edes ne joista todella olen vastuussa. Eikä niin et jos et jaksa myös miehesi lasta hoitaa, niin otetaan sunkin ipanat huostaan:D Plus että vituttaa tää asenne, et on ok, että mies ei jaksa hoitaa, lapsen äiti ei viitsi huoltaa, mutta mun joka olen myös jo jaksamiseni rajoilla tarvii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska ei mulla riitä luonne jättää lasta ilman hellyyttä ja hoitoa, mut... Kunhan väsyttää ja vituttaa..
ap
En ole lukenut alkuperäistä ketjua, olisiko linkkiä tai lyhennelmää. Mikä sairaus miehellä on, masennus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli alkuperäinen ketju. Miehellä on masennus, paniikkihäiriö ja uniongelmia. Jotka sitten toki aiheuttaneet PALJON muita ongelmia.
ap
meillä nimittäin todella samankaltainen tilanne kotona! (mitä tästä nyt ymmärsi)
etävanhemman luo jos etävanhempi ei kuitenkaan kykenen lapsesta huolehtimaan... Ei se sinun tehtäväsi ole. Vaikka et lasta vihaakaan.
Millainen äiti lapsensa lähettää kykenemättömälle isälle?
Hienoa että autat lasta tapaamaan isäänsä, mutta jotain rotia ja hoitovastuu niille joille se kuuluu! Isä kuntoon ja sitten tapaamiset jatkukoon normaalisti! Ei varmaan terveellistä lapsellekaan katsoa kykenemätöntä isää, turvellisuudentunnehan siinä menee!
alkuperäistä ketjua, mutta ihmettelen suuresti miksi otatte edes lapsen sinne tuossa tilanteessa niin usein, jos isästä ei kerran ole mihinkään? Harventakaa käyntejä kunnes isä voi paremmin. Se on lapsenkin etu.
Eihän siinä kukaan voita, eikä tuollainen tue hyvän isä-lapsisuhteen kehittymistä. Mikseivät lapsen vanhemmat sovi, että lapsi on nyt äidillään ja isää nähdään vain satunnaisesti isän voinnin ja jaksamisen mukaan. Ei se lapsi siitä rikki mene, mutta hajoaa kyllä siihen, että aikuiset pompottelevat ja kinastelevat.
Ymmärrän täysin ap:n väsymyksen, enkä tosiaankaan oleta että lasta vihattaisiin tms. kamalaa. Sen sijaan ap on jumissa tilanteessa, jossa päätösvalta on kahdella muulla ihmisellä. Ja lapsi on siinä keskellä kärsimässä.
että lapsi käy meillä jotta hän saa itse vapaa-aikaa. Enkä minä voi kieltää lasta tulemastakaan, tietenkään. Eikä tyttö enää edes ota isäänsä juuri kontaktia, tulee mun luo jos on joku hätä, tylsää tms... Vaikka tosi vähän hän pyytää, vessaan joutuu melkein pakottamaan jne. Mutta siis mun syli on se johon kiipeää, musta on mustis ym.
ap
että joo, nyt lapsen äiti TIETÄÄ sillä anoppi kertoi ettei poikansa lastenhoitoon osallistu. Vaikutus asiaan: haukkui mieheni huonoksi isäksi, mutta ei sinänsä välitä siitä kumpi lapsen hoitaa. Kunhan pääsee itse menoihinsa. Huokaus... En muutenkaan tiedä mitä nyt eteen, mies nimittäin aikoo jättää varaamansa terapia-ajan käyttämättä, kun "ei jaksa":( Ei tarvi kiinnostaa ketään, halusin vain purkaa johonkin.
ap