Lueskelin äsken vanhaa äitipuoli-ketjuani...

en lukenut alkuperäistä viestiä, mutta kirjoitan kuitenkin. Itse en myöskään ole äitipuoli, meidän uusperheessä on meidän yhteinen ja "minun" lapsi. Silti en haluaisi sinua kivittää, mutta paljon voimia toivon. Tiedän kuinka pahoja miehesi sairaudet voivat olla. Toivottavasti hän löytäisi oikean lääkityksen, muuten en tiedä mitä muuta voi tehdä, kuin yrittää kestää. Haluaisin kovin kertoa jonkun asian, joka auttaa, mutten tiedä sellaista:(

että lapsi käy meillä jotta hän saa itse vapaa-aikaa. Enkä minä voi kieltää lasta tulemastakaan, tietenkään. Eikä tyttö enää edes ota isäänsä juuri kontaktia, tulee mun luo jos on joku hätä, tylsää tms... Vaikka tosi vähän hän pyytää, vessaan joutuu melkein pakottamaan jne. Mutta siis mun syli on se johon kiipeää, musta on mustis ym. ap

pitää tehdä loppu siitä. Onko tapaamissopimusta tehty? Ei tuo tilanne kyllä ole lapselle hyväksi.

Voimia sinulle ap, tunnut olevan ainoa aikuinen tuossa sopassa - ainoa joka ottaa vastuuta viattomasta lapsesta!



Tuntematta totisesti lastensuojelun arkipäivää, voisin kuvitella että sinä voit ottaa yhteyttä kunnan lastenvalvojaan tai sosiaalitoimeen. Jos sinun jaksamisen varassa on lapsen huolto ainakin isän valvontavuorolla, voit varmasti tehdä jopa lastensuojeluilmoituksen. Näin saat ainakin virallisesti jotain liikettä asialle, sillä olet itsekin nähnyt että biologiset vanhemmat ovat luovuttaneet asiassa. Sinullahan ei ole muuta velvoitetta huolehtia lapsen kynsienleikkuusta ja elatuksesta, kuin yleisinhimillinen moraalinen velvollisuus.



Ennen kuin itse väsyt liikaa ja omat lapsesi rupeavat oireilemaan, anna viranomaisille mahdollisuus auttaa lasta. Kun kerran omat vanhemmat siihen ei pysty!

No, lapsen äiti ajattelee, että lapsi käy meillä jotta hän saa itse vapaa-aikaa. Enkä minä voi kieltää lasta tulemastakaan, tietenkään. Eikä tyttö enää edes ota isäänsä juuri kontaktia, tulee mun luo jos on joku hätä, tylsää tms...

Kyllä sinäkin olet omalta osaltasi vastuussa lapsen hyvinvoinnista, mutta tässä tapauksessa se vastuu tarkoittaa sitä, että vanhempiin pitää saada vauhtia. Mitä miehesi sanoo, jos olet sitä mieltä että lapsi ei voi olla teillä sinun hoidettavanasi? Mitä mieltä miehesi on itse omasta roolistaan isänä, kokeeko hän hoitavansa lasta hyvin?

Jos ei muu auta, niin soita lastenvalvojalle. Jos se ei auta, niin soita lastensuojeluun, että saatte asiat eteenpäin.

että lapsi käy meillä jotta hän saa itse vapaa-aikaa. Enkä minä voi kieltää lasta tulemastakaan, tietenkään. Eikä tyttö enää edes ota isäänsä juuri kontaktia, tulee mun luo jos on joku hätä, tylsää tms... Vaikka tosi vähän hän pyytää, vessaan joutuu melkein pakottamaan jne. Mutta siis mun syli on se johon kiipeää, musta on mustis ym. ap

pitää tehdä loppu siitä. Onko tapaamissopimusta tehty? Ei tuo tilanne kyllä ole lapselle hyväksi.

Mies ei vielä ole päässyt lääkäriin, aika on vasta kk kuluttua. Enkä kyllä usko et kotona on sen parempi kuin meillä. Tulee tosi itsekäs olo kun sanon et menee hermot kun kaikki mun vastuulla, mutta... Ja ei heillä mitään virallista sopimusta ole.

ap

Ja siitä lastensuojeluun ilmoittamisesta, mitä voisin sinne sitten sanoa? Ei lapsi kuitenkaan ole heitteilläkään. Tai välittömässä vaarassa.

ap

että lapsi käy meillä jotta hän saa itse vapaa-aikaa. Enkä minä voi kieltää lasta tulemastakaan, tietenkään. Eikä tyttö enää edes ota isäänsä juuri kontaktia, tulee mun luo jos on joku hätä, tylsää tms... Vaikka tosi vähän hän pyytää, vessaan joutuu melkein pakottamaan jne. Mutta siis mun syli on se johon kiipeää, musta on mustis ym. ap

pitää tehdä loppu siitä. Onko tapaamissopimusta tehty? Ei tuo tilanne kyllä ole lapselle hyväksi.

Mies ei vielä ole päässyt lääkäriin, aika on vasta kk kuluttua. Enkä kyllä usko et kotona on sen parempi kuin meillä. Tulee tosi itsekäs olo kun sanon et menee hermot kun kaikki mun vastuulla, mutta... Ja ei heillä mitään virallista sopimusta ole. ap

sinä ole itsekäs. Puhu miehes kanssa ja sano ettet enää jaksa yksin kantaa vastuuta lapsesta. Jos mies ei itse kykene hoitamaan lasta tapaamiskerrat harvenevat. Kyllä sun täytyy nyt ajatella itseäsi tässä asiassa ja omaa jaksamista. Se on myös lapselle eduksi. Tilanteessanne varmasti auttaisi tapaamissopimuksen tekeminen. Olisit ainakin tietoinen koska lapsi on teillä ja minkä aikaa. Ei sun tarvitse olla kokoajan valmiudessa lasta hoitamaan.

Siis on huolissaan, se riittää. Jos lapsi on likainen ja hoitamaton, niin kyllä se riittää. Lastensuojelun kautta saatte apua, mitä normaali neuvola ei pysty tarjoamaan. esim. tukiperheen lapselle/ lapsille.



Kysymys: miksi et jätä miestäsi? Onko rakkaus niin suurta, että se kumoaa kaiken ton huolen, murheen ja ahdistuksen mitä miehesi sinussa aiheuttaa? Jos, niin en voi kuin ihailla. Itse en jaksaisi.

milloin tyttö on, nyt oli enemmän, kun oli joulut (oltiin minä ja lapset käytännössä neljästään, iskä nukkui) ym. Ja olen puhunut, mies vaan näkee tilanteen aivan eri tavalla. Kaikki muut tietää miten asiat on. Siis molempien sukulaiset, ystävät, varmaan naapuritkin. Ja tytön äiti ainakin jotenkin, mutta tosiaan kun etenkin äiti, mutta myönnettävä, myös mieheni, ajattelee että kyse on hänen vapaastaan, ei tytön tarpeesta tavata isäänsä.

ap

rakastan miestäni, hän ei vaan voi nyt hyvin. Myös tyttö on minulle tärkeä, en tapaisi enää ikinä jos eroaisin hänen isästään, joten...

ap

lastensuojeluilmoitus... Mutta jospa tekisit lastensuojeluilmoituksen tästä miehesi lapsesta, jonka isä ei hoida ja jonka äiti jokseenkin hoitaa mutta lähettää lapsen isänsä luo jossa yliväsynyt äitipuoli joutuu vastaamaan lapsen hoidosta. Sinuna kysyisin ainakin neuvolasta, mitä tapahtuisi jos tekisit näin, olisitko itsekin "syyllisenä" vai kohdistuisivatko toimet lapsen vanhempiin. Ainakin ottaisin väkisin yhteyttä sinne lapsen äitiin (ja isään toki myös), että teet näin jos lapsi ei ala tulla teille paremmassa kunnossa ja vielä ehkä niin että tapaamisia vähennetään. Menisin vaikka oven taakse huutamaan tai lähettäisin kirjatun kirjeen tai jos äiti tulee hakemaan lastaan, menisin ensin ovelle selittämään asian, eihän siihen muuta tarvitse sanoa kuin että en jaksa en pysty enää hoitamaan sinun lasta.



Voi olla että sinun tilanteeseen ei ole apua, muuta kuin jättää lapset hoitamatta, mikä sinulle ei ilmeisesti ole vaihtoehto, mutta ainoa keinoa mikä tulee mieleen on se että sinun on pakko julkistaa väsymyksesi, mieti jos sinulle sattuu jotain, kuka hoitaa sinun lapset, miehesi lapsen ja miehesi. Ei kukaan, on pakko saada apua. Jos ei saa apua, on pakko vain kestää, mutta ainakin täytyy yrittää saada apua niin kauan kuin vielä henki jotensakin pihisee.

mutta kun hän ei suostu. Eli ei tule ikinä ovelle, miehen tarvii hakea/viedä lapsi ulkoa/ulos, jos olen kotona. Jopa kun suostuin ottamaan lasta joskus hoitoon niin ettei mieheni ollut kotona, hän lähetti tytön toisen henkilön mukana.

Taidan sitten tehdä niin että katselen jospa mies saisi lääkityksen ja asiat kuntoon, ja sitä kautta jaksaisi osallisua enemmän, jos vaikka jaksettaisi ottaa tyttöä tähän enemmän tai mieskin huomaisi ettei kaikki ole siellä äidin luona kunnossa. (Muut ovat huomanneet) ja ellei, mietin sitten sitä ilmoitusta. Koska ei tytöllä sellaista hätää ole kuitenkaan, ja tuo lastensuojelu on hiukan äärimmäinen keino. Olen muissa yhteyksissä sinne soittanut, ja silloin olen tiennyt lapsen/lasten olevan hengenvaarassa.

ap

En ymmärtänyt silloin enkä ymmärrä nyt, miksi juuri tuon lapsipuolen pitäisi olla sinun väsymyksesi ja miehesi ongelmien maksaja. Jos miehen tila vain pahenee, niin onhan se nyt selvää, että teidän perheessänne ei enää kellään lapsella ole hauska olla. Ei se helpota se tilanne sillä, että lapsipuolesta luovutaan (tätä kai halusit), tai voi helpottaa ikään kuin hetkeksi, jos haluat hänelle esittää täydellistä kotia.



Eikö noihin ongelmiin kannata hakea nyt ihan oikeaa pitkäjännitteistä ratkaisua? Mies hoitoon. Osastolle. Niin kauan kuin saa haahuilla kotona vailla vastuuta, niin ei varmasti millään tavalla paranna sinun oloasi eikä itsekään parannu. Sinä haet neuvolasta apua ja valjastat ne sukulaiset apuun. Ja kun mies on siellä sairaalassa, niin tuskin se lapsipuolen äiti sitä lasta enää teille lähettää. Jos lähettää, niin voithan lähettää lapsen edelleen anopille.



Sinun pitää päästä pois tästä marttyyrikehästä, jonka olet itsellesi luonut. Tee tilanteesta julkinen - kaikille. Sitten katsot tyynesti, mitä apua saat vai saatko. Olen varma, että teidän perheessänne ei nyt kellään lapsella ole hyvä olla, ja jos et saa apua tilanteeseen, on kohta huostaanotto edessä muilla paitsi sillä lapsipuolella.

Kuten sanoin MONTA kertaa. Ei miestä oteta -helou- sairaalaan, kun ei ole yrittänyt fyysisesti vahingoittaa itseään tai muita. En esitä lapselle täydellistä kotia, onko sellaisiakin? En kuitenkaan jaksaisi tätäkään. Ja koska lapsen äiti ei SUOSTU puhumaan kanssani, en voi häneltä pyytää, että lähettäisi lapsen tänne puhtaana, puhtaissa vaatteissa, mieluummin päiväunet nukkuneena, leikkaisi tytön kynnet ja hiukset jne.. Ettei minun tarvitsisi ihan kaikkea tehdä. Me käymme yhdessä perheneuvolassa, mies on saanut AJAN terapiaan, neuvolasta en saa apua, kiitos vain, katsokaas kun lapsi ei ole minun. Meillä on huono rahatilannekin, joudun kodinhoidontuestani maksamaan kaikkien kaikki menot, mies hoiti masennusta pelaamalla. Joten kyllä, olen väsynyt ja katkera. En lapselle, en miehelle, vaan tälle tilanteelle. Halusin vain purkaa -taas- asiaa edes johonkin.

Ei meiltä lapsia pois oteta siksi että olen väsynyt ja äreä, älä ole naurettava:)

ap

Eivätkö äidin sukulaiset voi auttaa lapsipuolen huoltamisessa?

Nyt on hetken ollut pelaamatta, mutta talous edelleen sekaisin. Lapsen äitiä varmaan tarkoitat? Kaipa he voisivat auttaa, jos lapsen äiti pyytäisi, mutta kun ei näe mitään ongelmaa tässä järjestelyssä.

Voisitko sinä ottaa yhteyttä lapsen sukulaisiin, ja pyytää heilta apua? Huolehtisivat lapsesta, kun hän ei ole sinun luonasi.

Äitinsä puolelta en tunne ketään, asuvat toisella paikkakunnalla. Ja koska äiti kuitenkin vaatettaa ja ruokkii lapsen, he varmaan ajattelisivat että vain panettelen. Ainoa joka voisi asialle jotain, on mieheni, mutta hän vain toteaa, että älä pese ym, jos et viitsi. No yök, pakkohan se on. En valittaisi, mutta olen jatkuvasti väsynyt ja pahantuulinen, alan vihaamaan miestäni:(

Se voisi tehdä hyvää miehellekin.