Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jaksaisitko tällaista miestä?

Vierailija
08.01.2011 |

- ei käy kaupassa

- ruokaa laittaa satunnaisesti, jos en ole paikalla n. kerran viikossa tyyliin purkkihernekeitto tai makaronijauhelihamössö.

- ei imuroi

- ei siivoa muuta kuin oman wc:nsä x 1-2/kk

- ei leikkaa ruohoa

- ei huolla/huollata lasten harrastusvälineitä

- ei osallistu lasten harrastuskustannuksiin, eikä osta vaatteita lapsille

- ei pese pyykkiä (edes omiaan)

- satunnaisesti vie omia pyykkejään kaappiin

- kerää kasoja vaatteista ja muista tarvikkeista eteiseen

- ei käy vanhempainilloissa tms.

- on mielestään yleensä aina oikeassa, syy on aina vaimon, lasten, pomon, työkaverin jne...

- on usein huonolla tuulella, suuttuu helposti

- ystävällinen kun haluaa seksiä



+ ei ryyppää, eikä tupakoi

+ tekee lumityöt

+ osoittaa joskus kiintymystään

+ hyvä isä toiselle lapselle, toisen kanssa ei tule toimeen (lapset 10v ja 13v)





Ajatus siitä, että itselleni tapahtuisi jotain dramaattista ahdistaa. Miehestä ei ole arjen pyörittäjäksi. Huutaa kyllä lapsille, miten en ole opettanut lapsia tekemään kotitöitä

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
08.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

meilläkin 3 lasta ja mies vielä huonompi kuin ap:lla - ei nimittäin tee lumitöitä koskaan. roskat saattaa viedä jos on vieraita tulossa niin ei kehtaa jättää oven pieleen. niin ja minun mies on myös kunnostautunut alkoholin juomisessa, tosin nykyään ottaa vähemmän, mutta tupakkaa palaa kyllä ja rahat menee omiin menoihin. MUTTA hän tulee sen sijaan loistavasti toimeen kaikkien lasten kanssa ja on paljon heidän kanssaan. Siinäpä se syy miksi en eroa.



Mietin myös joskus tuota että jos kuolisin, niin ainakin lapsilla olisi sitten isä, joka rakastaa ja välittää, vaikka ei ehkä arkea osaisikaan pyörittää. Nimittäin jos erottaisiin, mies ei osallistuisi lasten arkeen ollenkaan ja etääntyisi heistä tosi paljon. Kun nytkin se arkeen osallistuminen on kuitenkin aika vähäistä, kun minä hoidan kaikki arkiset asiat kuten hoitoon viemiset, hakemiset, ruokailut, nukkumaanmenot. Mies on kotona lähinnä viikonloppuisin. Silloin saattaa vaikka pestä yhden lapsen hampaat ja vaihtaa vaipat. Se on ainoa homma jonka hoitaa mukisematta, vaipanvaihto.



Minunkin mies on muuten sellainen että hänessä ei koskaan ole mitään vikaa vaan jos häntä "syytetään" jostain aivan päivänselvästä asiasta niin valehtelee kirkkain silmin ja kääntää puheen toiseen osapuoleen, joka yhtäkkiä on hullu ja syypää kaikkeen mahdolliseen. Muutenkin mies on patologinen valehtelija.



Niin, eikä todellakaan ymmärrä mitä kaikkea tarvitaan kolmilapsisen perheen arjen pyörittämiseen - miten paljon rahaa, aikaa, vaivaa, hermoja. Sen sijaan häntä kuulemma harmitti silloin kun minä olin hoitovapaalla koska minä pääsin niin helpolla, kun ei tarvinnut käydä töissä. Siis kun hoidin yksin jopa viikon kerrallaan kahta vaippaikäistä ja eskarilaista. Paljon helpommalla pääsen nyt kun olen töissä mutta sitäkään mies ei tietenkään tajua että kun aamut illat kolme lasta pyörii jaloissa koko ajan en ehdi enkä jaksa pitää kotia siistinä. Myös minun mieheni huomauttelee että lasten täytyisi pitää huoneensa siistinä, mutta herra itse kuitenkin tiputtelee tavaroitaan ympäri huushollia, pihalla kaikki jää siihen mihin ne sattuu kädestä tipahtamaan. Kun mies lähtee työreissuille huokaisen helpotuksesta kun tiedän että edes muutaman päivän ei tartte korjailla sen jälkiä joka paikasta.

Vierailija
22/29 |
08.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies lopetti astianpesukoneen täyttäömisen kun pari kertaa siitä huomautin - oli täyttänyt epäjärjestykseen.



Imuroinutkaan se ei ole enää vuosiin. Ei se sitäkään kunnolla tehnyt: Ensin siivosi alakerran vessan ja sitten vasta imuroi alakerran. Täysin väärä järjestys. Sanoi siitä muutaman kerran tiukkaan sävyyn, mutta ei se oppinut.



Astiapesukonettakaan se ei tyhjennä. Kolisteli astioita tyhjentäessään ja yritin aikani opettaakin, mutta ei se enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
08.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies lopetti astianpesukoneen täyttäömisen kun pari kertaa siitä huomautin - oli täyttänyt epäjärjestykseen. Imuroinutkaan se ei ole enää vuosiin. Ei se sitäkään kunnolla tehnyt: Ensin siivosi alakerran vessan ja sitten vasta imuroi alakerran. Täysin väärä järjestys. Sanoi siitä muutaman kerran tiukkaan sävyyn, mutta ei se oppinut. Astiapesukonettakaan se ei tyhjennä. Kolisteli astioita tyhjentäessään ja yritin aikani opettaakin, mutta ei se enää.

No voi tsiisus O_o Olisit ollu tyytyväinen ku miehes teki jotain ja antanu tehdä omalla tyylillään... Kyllä mäki lakkaisin aika äkkiä tekemästä kotihommia, jos mies vaan valittais ku kaikki on tehty väärässä järjestyksessä tai muuten vaan väärin... Vai enkö mä vaan ymmärtäny tän viestin vitsiä? :D

Vierailija
24/29 |
08.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun puolestani saisi tehdä asiat ihan miten tykkää, kunhan jotain tulisi tehtyä :(

Vierailija
25/29 |
08.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun puolestani saisi tehdä asiat ihan miten tykkää, kunhan jotain tulisi tehtyä :(

Joo ja mielellään sais jotain tehdä ihan oma-aloitteisesti.. En haluaisi olla nalkuttava akka, mut pakko kai se on sellaiseksi ryhtyä, kun ei hommat muuten luonnistu. Onneksi mieheni pyytäessä yleensä tekee, mutta itsestä tuntuu pahalta aina anella eikä huvittaisi leikkiä äitiä myös omalle miehelle... Yleensä kaikki kasautuu sit omille niskoille kun ei vain aina viitsi nalkuttaa.

-hyvää vauhtia katkeroituva

Vierailija
26/29 |
08.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko miehesi esim Helsingistä kotoisin? pk-seudulla miehistä kasvaa samalla lailla vätyksiä kuin naisistakin. Kumpikaan ei osaa eikä jaksa tehdä mitään, kokemusta on ihan liikaakin.


Mun ex, pk-seudulta teki vaikka mitä. Ruokaa, pesi pyykkejä, värjäs mun hiukset, sisusti paremmin ku minä, ja muutaki, mutta tää nykynen...

Tasan savolainen ja juuri mitään ei oo tarvinu kotona tehä. Ei osaa tehä ruokaa, tiskas kotonaan ekan kerran yli 40.nä, ku pakotin ym. Nyt olen hieman kouluttanu ja osaa pestä pyykkejä, ku lajittelen, osaa tiskikonetta nippa nappa käyttää, mutta kyllä on niin äitinsä pilalle passaama, että nytki ku käydään siellä, ni joudun usein räyhäämään, että jotain vois herraki täällä tehä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
09.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä nuo ongelmat johtuvat ihan normaaleista asioista, kuten;



Stressi

Ahdistus

Uupumus

Vaihdevuodet

Ikä kriisi

jne...



Keskustelu auttaa ja jos osaat näyttää että rakastat häntä sellaisena kuin hän on.

Selkeästi kuitenkin potentiaalia löytyy ja syy on yleensä molemmissa. Ei osata/haluta katsoa asioita niinkuin ne on, vaan syytellään toisia. Miehelläsi on varmaankin joku syy käyttäytyä noin, ja kannattaisi katsoa asiaa neutraalisti keskustellen, ei painostaen.

Vierailija
28/29 |
08.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko miehesi esim Helsingistä kotoisin? pk-seudulla miehistä kasvaa samalla lailla vätyksiä kuin naisistakin. Kumpikaan ei osaa eikä jaksa tehdä mitään, kokemusta on ihan liikaakin.

Mun ex, pk-seudulta teki vaikka mitä. Ruokaa, pesi pyykkejä, värjäs mun hiukset, sisusti paremmin ku minä, ja muutaki, mutta tää nykynen... Tasan savolainen ja juuri mitään ei oo tarvinu kotona tehä. Ei osaa tehä ruokaa, tiskas kotonaan ekan kerran yli 40.nä, ku pakotin ym. Nyt olen hieman kouluttanu ja osaa pestä pyykkejä, ku lajittelen, osaa tiskikonetta nippa nappa käyttää, mutta kyllä on niin äitinsä pilalle passaama, että nytki ku käydään siellä, ni joudun usein räyhäämään, että jotain vois herraki täällä tehä...

Mutta muuten löysit paremman?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
09.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen tunnistavinani itseäni jonkin verran tuosta tarinasta... ettei vain olisi vaimo asialla :-) No kerron muutaman faktan jotka antaa toisen näkökulman asiaan. Itselläni on työmatkaa 200km päivittäin kun omalta paikkakunnalta ei töitä löydy. Tarkoittaa sitä että työ matkoineen vie jo viikossa yli 50 tuntia, ja ajaminen todella rankkaa kun meinaa rattiin nukahtaa. Tulen kotiin ja teen lumityöt, tämä ja viime talvi todella vaativia omakotitalon tontilla. Hiestä märkänä astun kotiin, jossa vaimoni istuskelee tietokoneella jalat ylhäällä kirjoittelemassa näitä juttuja... Mainitsinko että hän on tehnyt 30 tuntista työviikkoa jo 8 vuotta omalla paikkakunnallamme. Hän on laitellut jotain ruokaa satunnaisesti lähinnä silloin kun on vapaalla. Ja vapaita hänellä on jopa 3-5 päivää putkeen, jolloin hän pystyy nollaamaan työn aiheuttamat rasitteet. Kaikki mitä ehdotan, oli sitten kyse asiasta tai tekemisistä.. tulee negatiivinen vastaus. Monta vuotta vaimo huusi minulle että tee sitä tee tätä vaikka olin todella uupunut työrasitteista. Mielestäni olisi kyllä ok jos ystävällisesti opettaisi myös tuon ikäisiä lapsia osallistumaan pikkuisen taloustöihin. Haittaa ei varmasti olisi ja suuri hyöty isompana. Itselläni on aina ollut harrastuksia ja niiden ansiosta olen pysynyt jotenkuten kasassa... on suht hyvä fyysinen kunto ja olen myös hyvä lajeissa jota harrastan. Se miksi kamoja kertyy eteiseen johtuu siitä, että asuntomme on liian pieni ja säilytys tiloja ei ole tarpeeksi. Myönnän kyllä että hermot ovat joskus tiukalla nykyajan stressin takia, mutta en ole ilkeä ihminen. Lapsista tykkään, mutta vaimoni on tehnyt pojastamme "mamman pojan", joka ei pysty itse päättämään mistään. Aika ja energia ei ole itselläni riittänyt hänelle, josta olen pahoillani. Olen toki opettanut hänelle harrastukseen liittyviä asioita.. esim jalkapallon, jossa hän oli todella taitava. En vain päässyt häntä viemään harjoituksiin kun olin matkalla töistä kotiin (kesto siis yli tunti). Jalkapallon hän lopetti koska valmennus ei ollut kannustava. Nyt pahoin pelkään että rakkaus on loppunut vaimon ja minun väliltämme... koska se on se asia mikä saa meidät tekemään mitä vain toistemme eteeen... Arki on vain astunut väliin ja olemme oravan pyörässä. Onko mitään vinkkejä miten tuosta eteenpäin??? kiitos että jaksoit lukea tämän... en ole katkera mutta kuitenkin :-)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kolme