Masentuneet; miten ihmiset, jotka välittävät sinusta suhtautuivat tai
käyttäytyivät sinua kohtaan entä
miten he, jotka eivät välittäneet?
Ja miten ne välittävät suhtauivat eristäytymiseen tai jopa ärtyisään käytökseesi heitä kohtaan? miten he, jotka eivät välittäneet?
Kommentit (12)
Se ei tainnut ymmärtää mistä masennuksessa on kyse.Muu lähipiiri ei varmastikaan edes tiennyt tilannettani kovin tarkkaan.Ja jotkut kaverit ja sellaiset toki kaikkosivat koska eristäydyin kotiin enkä pitänyt yhteyttä
Se ei tainnut ymmärtää mistä masennuksessa on kyse.Muu lähipiiri ei varmastikaan edes tiennyt tilannettani kovin tarkkaan.Ja jotkut kaverit ja sellaiset toki kaikkosivat koska eristäydyin kotiin enkä pitänyt yhteyttä
ensin olivat vihaisia, sitten syyttivät laiskuudesta ja luonteen heikkoudesta, kun olin sairaalassa muutaman kuukauden niin mäkätystä jatkoi lähinnä sisko. Turha sitten minultakaan mitään sympatiaa kerjätä vaikka talo palaisi.
Vain yksi on palannut. Olin vaikeasti masentunut vuoden, ja paluu pohjalta on kestänyt jos viitisen vuotta.
Mä olen kohta 10 v katsonut sellaista kumppania. Nyt alkaa mun voimat olla loppu. Olkoon tästä lähin yksikseen vellomassa siellä synkkyydessään. Minä en enää jaksa olla likasankona.
Masentuneen kanssa ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Se on todella vaikeaa. Jos masennusta ja ahdistusta niin kuitenkin olisi parasta, jos jotenkin jaksaisi yrittää käydä töissä ja huolehtia itsestä ja arjesta. Jos jaksaa niin sillä on parantava vaikutus.
Luulen, että olen parantunut masennuksesta elämän myötä. Hirveä olo, mutten koskaan kuitenkaan hakeutunut hoitoon / lääkitykseen.
Masentuneen kanssa ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Se on todella vaikeaa. Jos masennusta ja ahdistusta niin kuitenkin olisi parasta, jos jotenkin jaksaisi yrittää käydä töissä ja huolehtia itsestä ja arjesta. Jos jaksaa niin sillä on parantava vaikutus.
Luulen, että olen parantunut masennuksesta elämän myötä. Hirveä olo, mutten koskaan kuitenkaan hakeutunut hoitoon / lääkitykseen.
jaksaa käydä töissä, huolehtia itsestä ja arjesta niin ei ole masentunut. Korkeintaan alakuloinen. Sinun hirveä olosi on varmaan oikeasti masentuneen mielestä tosi hyvä päivä, kun et kerran ole mitään hoitoa tarvinnut. Kyllä pääkipuinenkin usein sinnittelee kipujensa kanssa, mutta jossain vaiheessa on vaan pakko mennä lääkäriin.
muistan kun itselläni oli masennus alkamassa ja yksi tuttavistani sanoi suoraan mitä ajatteli ja välimme katkesi heti sen jälkeen, mutten masentunutkaan pahasti vaan nousin sieltä ylös. pitäisi varmaan kiittää häntä. nyt voin hyvin, eikä ole yhtään merkkiä masennuksesta, olen iloinen ja positiivinen. Tsemppiä teille! kyllä sieltä alhaalta noustaan jonakin päivänä :).
ulos päin kaikki näytti olevan ihan ok mutta sisällä oli paha olla ja kun ulospäin kaikki näytti olevan ok niin eihän sitä ulkopuolinen tajua miten asiat oikeesti on.
Oma äitini jauhoi koko ajan että ethän sä nyt enää mitään masentunut ole ja kyllähän sä nyt jo töihin menet ensi viikolla ja kyllähän kaikki nyt on ihan hyvin yms...
Anoppi ja miehen sisko eivät puhuneet asiasta mitään, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan...
Mies ei ymmärtänyt.
Kaverit ymmärsi ja olivat oikein ihania ja auttavaisia.
on vaikea välittää?
Masentunut rypee siinä surkeudessaan jonka pitäisi olla jokaisen muunkin elämän keskipiste. Eikä voi hyväksyä sitä että muillakin voi olla ongelmia kun mikään ei ole verrattavissa siihen hänen vaikeaan tilanteeseensa.
Näin ammattilaisetkin suosittelevat.