Saavatko lapsenne leluja ”muuten vaan”?
Saavatko lapsenne leluja vain synttäreillä, jouluna tai joksikin palkinnoksi? Vai saavatko niitä ”muuten vaan”?
Meillä aiemmin leluja todellakin saatiin vain erikoistilanteissa ja siltikin lasten huoneet pursuilevat leluja.
Nyt ostin alennusmyynneistä (kun halvalla sai) aivan ihania ja varmasti lapsiammekin kiinnostavia leluja jemmaan. Kovasti jo tekisi mieli antaa ne lapsille, mutta tuntuu että ei ole mitään hyvää tilaisuutta. Synttäritkin ovat syksyllä.
Tuntuu ihan hassulta antaa lapsille jokin iso lelu ihan muuten vaan. Oppivatko sitten kinuamaan sellaisia jatkossakin kun tähän mennessä eivät ole tajunneet kinuta?
Kommentit (39)
aina välillä ostan yllätykseksi. Varsinkin legoja tai sitten jotain muuta kivaa, jos löydän edullisesti tai muuten yllättäin.
Joskus säästän tylsän päivän piristykseksi tai palkinnoksi hyvästä käytöksestä. Pitää kyllä pitää huoli siitä, etteivät ala kinuamaan. Sillä sitä ovat tehneet, jos liian usein ovat saaneet "jotain kivaa".
aina silloin tällöin. Ostelenhan itsellenikin kirjoja yms. "kivaa" pitkin vuotta.
muuten vain. Itse ostan muuten vain pieniä leluja, mutta esim. isä osti pojalle ison traktorin peräkärryineen muuten vain, kun itse olin matkoilla. En ehkä isoja leluja ostaisi muuten vain.
koska olin hyvin, hyvin masentunut. Ostelin itsellenikin vaatteita, sun muuta, mutta en niin paljon, kuin lapsille. Koetin varmaan jotenkin korvata sitä lapsille, että en ollut tarpeeksi läsnä ja tukena heille, kun oli vaikea tilanne heillekin. Nykyään ostan harvoin leluja. amerkkipäivinä ja sitten, jos teemme yhteisen shoppailureissun, jos tarvitaan vaikka vatteita ja ovat ostosreissun kiltisti, niin ostan sitten samalla jotkut pienet lelut.
Ostetaanhan me itsellekin välillä jotain tarpeetonta kivaa, miksei sitten lapsille.
Jotain lehtiä voin joskus ostaa tai värityskyniä, mutta harvemmin isoja leluja tai pieniäkään. Juuri mietin, että pitäisi pojalle hankkia jotain legojuttuja, joilla saisi itsekseen rakennella autoja yms. Jouluna kävi niin, että sai vain "hyötylahjoja", arvokkaita kylläkin, mutta tarvitsee vanhemman tai toisen lapsen niitä hyödyntääkseen ja olikin pettynyt.
Ja meillä on leluja sopivasti, yhtään ei ole tarvinut pois vielä laittaa tai eteenpäin antaa. Kolme lasta on.
Lapsilla on viikkoraha, josta saavat säästää ja ostaa itselleen mieluisia juttuja.
en halua tehdä lapsistani hemmoteltuja hirviöitä. tiedän perheen jossa lapset saavat estoitta kaiken, siis kännyköistä pelokonsoleihin, aina mitä haluavat ja aivan kamala katsoa sitä vierestä ;( nämä lapset eivät osaa käyttäytyä normaalisti.
Myös palkinnoksi jostakin kehityksestä ja erityisen hyvästä käytöksestä voi saada jotakin. Esim. jos on ollut vaikea muistaa huolehtia huoneen siisteydestä, niin on luvattu palkinto tietyn ajan hyvästä hoidosta.
jos ei siis varsinaista muuta syytä ole, synttärit tai joulu. Tää juontaa siihen että mä sain itse kipeänä jonkun pikku lelun, ja muistan vieläkin kuinka se oli ihanaa :)
Esikoinen osti omilla rahoillaan (isovanhemmilta saaduilta) syksyllä legopaketin, ja nyt taas säästää johonkin legojuttuun, ikää 5v.
Ja kyllä sitä romua kulkeutuu kotiin ihan riittävästi pelkillä synttäreillä ja jouluna mutta ostan kyllä muutenkin jotain uusia juttuja.
Heittelen risoja leluja pois ja laitan varastoon leluja kun lapsi kasvaa siitä ulos.
Osa leluista on olkkarissa, osa lapsien huoneissa ja pieni osa on kaapissa (pienimpien) ja niitä vaihtelen niin leluja ei tartte ostaa aina kun ne vanhat kelpaa pienen tauon jälkeen.
Kirjoja, värikyniä, puuhalehtiä, piirustuspaperia yms. ostan toki tarpeen mukaan, mutta esim. legoja tulee vain synttäreinä tai jouluna. Joskus olen ulkomailta työmatkalta voinut tuoda tuliaisia ja kun on perheen kanssa matkustettu, on saanut ostaa itselleen jonkun tuliaisen. DVD:tä saatetaan joskus ostaa, erityisesti pitkille autoreissuille. Mutta ei ostella leluja muuten vaan samalla kun käydään ruokaostoksilla tms. Isot lelut saa synttärilahjaksi ja joululahjaksi.
LApsen huone pursuaa tälläkin käytännöllä leluja älyttömästi, vaikka käynkin sitä säännöllisesti läpi ja laitamme "pieneksi jääneet" kiertoon. En ymmärrä, mihin niitä lisäleluja vielä tungettaisiin.
mutta silti myös synttäreiden ja joulun ulkopuolella. Eli esim mieheni tuo muutaman kerran vuodessa työmatkalta tuliaisia, yleensä legoja tms. Jos ovat olleet erityisen avuliaita (esim. tehtiin iso puusavotta ja 7- ja 4-vuotiaat auttoivat tosi paljon) saavat palkkioksi lelun. Lomamatkoilla saavat ostaa lelukaupasta jotain jne.
Munkin mielestä on jotenkin hassua antaa niitä leluja "muuten vaan" kun nurkat pursuu tavaraa näinkin. Nyt joulu on niin lähellä, että tuskin kannattaa antaa niitä, mutta esim ensi kuussa voit yrittää keksiä jonkun hyvän syyn antaa yhdet... ;)
en halua tehdä lapsistani hemmoteltuja hirviöitä. tiedän perheen jossa lapset saavat estoitta kaiken, siis kännyköistä pelokonsoleihin, aina mitä haluavat ja aivan kamala katsoa sitä vierestä ;( nämä lapset eivät osaa käyttäytyä normaalisti.
Jos SILLOIN TÄLLÖIN ostaa lapselleen lelun ihan muuten vaan, niin sehän luonnollisesti siis tarkoittaa, että lapset saavat KAIKEN. Hohhoijaa...
Lapsi on syntynyt viikkoa ennen joulua, joten olisi aika karua pitää lasta vuosi ilman ainuttakaan uutta lelua... Jos vaikka alkuvuodesta huomaamme että kaikki hänen palapelinsä ovat liian helppoja, emme todella odota joulukuuhun että hän saisi ikänsä mukaista tekemistä ;)
no meillä ainakin saa...jos nyt sattuu kaupassa eteen kiva ja esim alessa oleva lelu tai muutoinkin niin voin ihan hyvin lapselle sen ostaa.
sitten kun leluja on kertynyt niin teen niin että laitan osan kassissa kaappiin tai varastoon ja ne vaihdetaan sieltä sitten taas käyttöön kun tuntuu että jotain "uutta" tarvitaan käyttöön. vaihdettuna ne tuntuvat sitten lapsesta taas uusilta ja mielenkiintoisilta.
askartelutavaroita jne. Saavat myös jouluna paaaljon lahjoja ja synttäeinäkin 3-5 lahjaa. Kinuavathan nuo joskus jotain, mutta eivät mitenkään häiritsevästi. Ja tietävät, että kun sanon ei, niin se on ei.
Varsinkin jos tiedän että jotain juttua haluavat ja se on hyvässä alenssa tai tarjouksessa ostan sen. Joskus tulee myös kotona puhetta mitä leluja haluasivat, jos pidän niitä järkevänä ostan seuraavan kerran kun niitä kaupassa näen, mutta varta vasten en lähde hakemaan.
Leluja on meillä paljon, mutta ne ovat lasten työvälineitä ja niitä kuuluukin olla riittävästi.
Lapseni ei ole koskaan oikein välittänyt leikkiä leluilla, joten yritän houkutella lelujen maailmaan silloin tällöin ostamalla jonkun sellaisen lelun, josta uskon hänen pitävän. Jouluna saa yhden isomman lahjan meiltä vanhemmilta ja sukulaisilta jonkun verran pienempiä. Ihan tarpeeksi minusta, välillä kyllä hirvittää joidenkin lasten saamat lelukasat. Oppiiko se lapsi oikeasti kiitollisuutta kun saa niin paljon lahjoja kerralla? Kun ostaa silloin tällöin leluja (ei liian usein) niin ainakin arvostaa sitä yksittäistä lelua. Emme myöskään harrasta sitä mitä monet vanhemmat, eli sanovat lapselle, että myös ihmiset ostavat joululahjoja toisilleen (ei vain joulupukki) jotta lapsi olisi kiitollinen lahjan antajalle. Minusta on yhdentekevää saako lahjan antaja kiitosta - lahjan antaja antaa antamisen halusta tai ei anna ollenkaan. Lapsi on kiitollinen saamastaan lahjasta ja tuntee itsensä tärkeäksi kun saa lahjan vain siksi että on oma itsensä - ei mitään suorituksia tai muita - kunhan on kiltti, ja tietystihän hän on kiltti:) Haluan myös että lapseni oppii auttamaan omasta tahdosta - auttamisen halusta, eikä sen palkinnon toivossa. Näin ajattelen nyt, saa nähdä miten hyvin toteutuu;)