Lue keskustelun säännöt.
Oletko opettanut lapsestasi (lapsistasi) nirson ruokailijan?
Kommentit (50)
Meidän lapset syö mitään jos ei ole nälkä mutta samat safkat maistuu joskus toiste ihan hyvin.
Lapsille ei kelvannut mikään mitä tarjottiin. Eivät suostuneet edes maistamaan.
Tarjottiin:
- Makkaraa (vääränmerkkista, vain Hiillosmakkara olisi kelvannut)
- kinkkua
-lanttulaatikkoa
-nakkeja (väärää merkkiä)
- perunasalaattia
- muusia
- vihersalaattia
- jälkiruoaksi marjarahkaa ja joulutorttujaap
Lapsille ei kelvannut mikään mitä tarjottiin. Eivät suostuneet edes maistamaan.
Tarjottiin:
- Makkaraa (vääränmerkkista, vain Hiillosmakkara olisi kelvannut)
- kinkkua
-lanttulaatikkoa
-nakkeja (väärää merkkiä)
- perunasalaattia
- muusia
- vihersalaattia
- jälkiruoaksi marjarahkaa ja joulutorttujaap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on. Ennen tarhaa kelpasi kaikki, enää ei juuri mikään.
tiedä miten. Mulla supernirsot lapset joiden kanssa oikeasti nolottaa kyläillä kun ei mikään kelpaa. Aina on ollut monipuolista ruokaa tarjolla ja molemmat vanhemmat syömme ihan kaikkea, mutta lapset ei. Tosin miehen suvussa on näitä nirsoilijoita, että vohan se olla geeneissäkin. Tosta listalta olis menny nakit, ehkä kinkku ja makkara riipuen millaisia, toiselle muusi ja molemmille joulutortut. Vihersalaatti olis menny jos tosiaan salaattia pelkästään tai salattia, kurkkua ja paprikaa ilman mitään kastiketta. Mun pojat ei ole koskaan syöneet päiväkodissakaan eivätkä koulussa syö paljon mitään eli esimerkkikkään ei auta. Joskus on ollu koulussa pakko maistaa ja oksennushan siitä tuli.
mutta eipä tuosta mullekaan olisi maistunut kuin salaatti, ehkä vähän lanttulooraa ja marjarahkaa.
Siinä kohtaa, jos isoon ääneen sanotaan että "yök, en syö" se on epäkohteliasta, mutta ruoasta kieltäytyminen ei sitä mielestäni ole.
Lapsille ei kelvannut mikään mitä tarjottiin. Eivät suostuneet edes maistamaan.
Tarjottiin:
- Makkaraa (vääränmerkkista, vain Hiillosmakkara olisi kelvannut)
- kinkkua
-lanttulaatikkoa
-nakkeja (väärää merkkiä)
- perunasalaattia
- muusia
- vihersalaattia
- jälkiruoaksi marjarahkaa ja joulutorttuja
...mutta pyrimme kasvattamaan hänet reippaaksi sekasyöjäksi huolimatta siitä, että itse olen kasvissyöjä ja isä taas raavas liharuokien ystävä.
Ruokanirsoilu varmasti tulee myös temperamentista, ei välttämättä huonosta kasvatuksesta? Kasvatuksella toki mielestäni voi ongelmaa yrittää kitkeä tai rajoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jauhomakkaroita ei syödä
Ja ruuasta et tiedä mitään...
Eli ette syö ryyni- ettekä mustaamakkaraa? Ovat surinpiirtein ainoat "jauhomakkarat".
A-luokan makkarat eivät saa sisältää jauhoja ja B-luokankin vain peruna sellaisia.
Eli ette ilmeisesti syö perunaakaan. Ai niin, sehän on junttimaista...
Meillä lapselle tarjotaan kaikkea, mikä vaan on tuon ikäiselle soveliasta (1v3kk) ja omalla esimerkillämme yritämme opettaa, että kaikki ruoka on syötävää.
Eli ei todellakaan ole, että äiti on, yök kalaa, en syö. Toki syön, mutta tää on se, jotain useimmin kuulee. Niin syököhä lapsikaa? No EI!! Mutta opettakaa ihan miten tahotte.
Jotenki toivoisin, että tulis sellanen päivä, että olis vaan perunaa, kaalia, kaloja järvestä ym. tarjolla. Ei sais enää nautaa, ku se on ilmastoriski, ei tuotais ulkomaan herkkuja, ni monikoha suomessaki kuolis nälkään?
että valtaosa täällä tuntuu olevan sitä mieltä että on ihan ok että lapset kasvavat nirsoiksi ja vielä epäkohteliaiksi! Mikään ei ole ällöttävämpää kuin nirsot ihmiset, että kehdataankin nirsoilla ruuasta. Ja vielä että pitää oikein erikseen ilmoittaa että "hyi, pahaa, en syö!". Meillä kerran kylässä olleen perheen 4-vuotias poika ilmoitti suureen ääneen että on kauheeta ruokaa ennen kuin oli edes maistanut sitä, loppujen lopuksi suostui maistamaan sellaisen milli kertaa milli-nokareen ja alkoi hirveä huuto että yööök kun on pahaa. Silloin hermostuin ja ilmoitin että hänelle ei ole sitten loppupäivänä muutakaan ruokaa tarjolla kuin vasta illalla iltapala. Vituttaa tuommoiset lapset, ja aikuisissakin näitä tapaa aika paljon.
Ja ainiin, kumma kyllä ruoka maistui kaikille muille oikein hyvin ja sitä vielä monet santsasivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tuo "yök, en syö" -osasto on luonnollisesti kohtuutonta mutta en edelleenkään ymmärrä, miksi pitäisi "kohteliaisuuden" nimissä vetää epäterveellisiä ruokia, joista ei edes tykkää? Ja tämä koskee myös lapsia. Saavat itse valita, mitä ottavat ja ne mitä otetaan, niitä myös maistetaan mutta aika närppimiseksi menee makkarat yms. meidän lasten kohdalla, nakit joskus menevät vähän paremmin.
Mutta kukin tyylillään - makkaraa, muusia ja joulutorttuja saa jokainen syödä ihan niin paljon kuin mahtuu. Mutta meidän perheessä ei myöskään tarvitse sitten tehdä "näin ja näin monta kiloa laihdutan ensi vuonna" -tyyppisiä päätöksiä...
että valtaosa täällä tuntuu olevan sitä mieltä että on ihan ok että lapset kasvavat nirsoiksi ja vielä epäkohteliaiksi! Mikään ei ole ällöttävämpää kuin nirsot ihmiset, että kehdataankin nirsoilla ruuasta. Ja vielä että pitää oikein erikseen ilmoittaa että "hyi, pahaa, en syö!".
ettei niille välillä tunnu kelpaavan oikein mikään. Ja jotain linnun annoksia syödään yleensäkin.
Mä pakotan ja istun toista tuntia pöydässä hokemassa, että pakko on syödä, ja muuta ei tuu, ja pistä sitä ruokaa nyt sinne suuhun...
En tosiaan usko, että on mun vika. Tai sitten mä en osaa laittaa syötävää ruokaa, en tiedä.
Ne ei syö mitään mitä normaalit lapset rakastaa, jos yhden nakin tai lihapullan vapaaehtoisesti syövät, niin hyvä. Perunamuusista eivät tykkää. Tuosta listasta ne vois ehkä maistaa jotain makkaraa ja kinkkua, ja tortut menisi. Ja vihersalaatti.
Toisaalta ne kyllä maistaa ennakkoluulottomasti ihan vähän, ettei nyt ihan ulkonäön perusteella aleta valittaa.
Joten toinen syö esim. raakaa sipulia(toinen ei), toinen raakaa valkosipulia ja hillosipulia (ja se sipulinsyöjä ei), toinen syö lautaselta lihat, toinen perunat..
Mä en ymmärrä miten joidenkin 2-vuotiaat lapset vetää pari kertaa suurempia annoksia kuin meidän 8- ja 10-vuotiaat.
Mä olen kyllä ilmoittanut suoraan, että ruokien haukkuminen on törkeää, ja varsinkaan kylässä ei saa sanoa ruokaa pahaksi, ja että on kohteliasta syödä lautanen tyhjäksi. Toivottavasti ne muistaa edes muualla käyttäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että äidit tähän paljon vaikuttaa. Oli kerran kolmi lapsinen perhe kylässä. Ja äitinsä oli, että jos pastaa ja jauhelihakastiketta. Ok, niitä ostettiin, sitten mietin ääneen, että aikuisille lohikastiketta perunoilla, niin tää vieras perheen nuorin (4v, muistaakseni) ujosti kysy, että saako hänkin sitten sitä? Minä, että tietysti, mutta äitinsä vaan, että ei se sitä syö..
No kyllähän söi, otti vielä lisääki, että miettikää tarkkaan, mitä sanotte ruuista.
On tosin aina ollut hyvä syömään ja on innokkaana maistelemassa myös muiden lautasilta löytyviä ruokia. Huvittavinta on, että lapsellani on monipuolisempi ruokavalio kuin 21-vuotiaalla pikkusiskollani :D
Kasvaessa saattaa tietty tulla se vaihe, että "hyi papuja, en syö". Tarkoitus olisi opettaa, että kaikkea pitää maistaa, jos se ei siltikään maistu, niin pahat voi jättää syömättä. En minä itsekään syö kaikkea, esimerkiksi sipuli pitää olla silputtuna ihan pieneksi, jos se on vaan suikaloitu niin en kykene sitä syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Söi ihan mitä vaan. Meni kaikki hernekeitosta etanoihin. Lempparia oli mustekala ja katkaravut (ihanan kallista). Kaksoissiskonsa eli lähinä fetajuustolla, oliiveilla ja niillä katkaravuilla. Banaani kelpas joskus. Nyt on päinvastoin (lapset 8v). Poika on tosi kranttu ja sisko syö mitä vaan, tosin linnun annoksina.
Lapsella on autismi ja kehitysvamma. Hän on erittäin valikoiva syöjä. Tällainen kuuluu autismiin. Kyse on aisti-onglemia eli lapsi ei oikeasti kykene syömään ihan mitä vaan.
Jos saat opetettu hänet syömään muutakin kuin värittömiä ruokia niin tervetuloa opettamaan. 3 vuotta päiväkodissa ja 1,5 vuotta koulussa ei ole asiaan vaikuttanut yhtään mitään. Lapsi syö siellä vielä huonommin kuin kotona.
Nirsoilu voi joskus siis johtua jostain ihan muusta kuin siitä onko lapsi "opetettu" nirsoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidetä kauheasti possunlihasta eikä tuotteista joissa on maitoa tai kermaa, ei varsinkaan mitään hapanta maitotuotetta. Juuri tuollaiset rahkat, muussit ja perunasalaatit kuuluu näihin, lanttulaatikkokin tuunataan.
Mitä maitotuotetta perunasalaatissa on?
Syö siellä päivittäin. Useamman ruokailun ruuat kuin kotonaan. Viettää siellä aikaa noin 8 tuntia joka päivä.
Ihan ajateltiin että olis se vaan kiva kun olisi yksi ruualle nirso lapsi perheessä, että ei vaan vanhigossakaan olisi samanlainen kuin aikasemmat lapset ruaan suhteen.
Ihan kuule opetettiin nirsoksi!
Joten ei ole siellä nälkäinen. Mielestäni ei ole huvää käytöstä, jos lapsi kylässä alkaa jankuttaa että koska mennään kahvipöytään tai koska syödään. Ja niinhän nälkäinen lapsi väistämättä alkaa tekemään.
Joten, kaipa olen nirsoksi siinä mielessä opettanut.
Oikeasti lapseni on allerginen ja voi syödä vain kovin harvaa "tavallista" ruokaa. Silloin kun hänelle on varattu jotain hänellekin sopivaa, on ihan onnesta soikea ja haluaa todellakin kokeilla kaikkea uutta.
Se siitä nirsoilusta.
Majoneesi, eikö lie lehmäperäistä rasvaa siinä kananmunan ohessa
Majoneesi valmistetaan keltuaisesta, öljystä, etikasta, sinapista, suolasta ja mahdollisesti muista mausteista esim pippurista.
Minulla on kolme lasta. Kaikki ovat melko hyviä syöjiä. Keskimmäinen on allerginen, ja hänellä on ollut hyvä vaisto välttää itselleen haitallisia ruokia. Se ei ole nirsoilua.
Esikoisen kohdalla tämä tosin pätee vain kotona - kylässä, aikaisemmin hoidossa ollessaan ja nyt kerhossa hän syö kaiken, mitä tarjolla on, ei nirsoile, maistaa kaikkea reippaasti ja ottaa yleensä lisääkin. Kotona ei kuitenkaan useimmiten uppoa mikään ilman valitusta. Kyse ei välttämättä ole siitä, ettei olisi nälkä tai ettei tykkäisi ruuasta (mikä ei ole ihan peruskotiruuan kohdalla mielestäni syy kieltäytyä syömästä, koska pohjimmiltaan lapset tykkäävät vain makeasta, eivätkä opikaan muuta syömään jos ei joskus ole pakko maistaa), vaan tytöllä ruuasta kieltäytyminen on jonkinlaista vallankäyttöä. Mulla itselläni on syömishäiriötausta, jonka lisäksi inhoan syvästi sitä, kun ihmiset nyrpistelevät nenäänsä ruualle, jonka joku on tehnyt valmiiksi, käyttänyt aikaa ja vaivaa, huomioinut toisten mieltymyksiä ja niin edelleen. Tyttö tietää jo, että nyrpistelemällä ja kieltäytymällä syömästä saa äidin hermostumaan. Niinpä hänen täytyy syödä ikävuosiensa mukainen määrä lusikallisia/haarukallisia, mikä usein taas johtaa siihen, että hän syökin paljon enemmän.
Kuopuksella taas on päiviä, jolloin hän yksinkertaisesti kieltäytyy syömästä yhtään mitään, oltiin kotona, kylässä tai missä hyvänsä. Toisinaan taas syö kuin isompikin eläin: tänään esimerkiksi poika kiipesi pöytään heti kun rupesin pöytää kattamaan. Meillä on pieni keittiö ja pieni ruokapöytä, joten yleisenä käytäntönä meillä on, että se, joka ruuan laittaa, laittaa ruuat lautasille ja kantaa lautaset pöytään, ja muut vain istuvat valmiiseen pöytään. No, poika tosiaan oli pöydässä kun aloin ruokalautasia sinne kiikuttamaan, ja tyhjensi lautaset suurin piirtein sitä mukaa kun niitä pöytään kannoin.