Kyllä kassantädit muistaa vakioasiakkaita.. ja nimittelee

palvelualan ihmisiä, jotka tuota harrastaa....

Asiakasmäärästä riippuen tietysti.

keksitään kyllä nimiä, mutta harvoin haukutaan. t. ärrätäti

junttikassialma

Lempinimien käyttö pohjautuu siihen, että kaikkien vakioasiakkaidenkaan nimeä ei voi tietää/muistaa, jolloin heistä on helpompi puhua lempinimillä. Lempinimiä ei koskaan käytetä päin asiakkaan naamaa, joten onkohan tämä nyt sittenkään niin kauhean vakava asia.

Tuon takia suomalaisilla ei ole niin paljon ns. 'vakio paikkoja' kuin muualla maailmassa. Muualla ihmisillä on vakio kaupat, kampaajat, hammaslääkärit,kahvilat, kuntosalit yms. Voivat sitten mainostaa ystävilleen ja tuttavilleen. Suomessa jos käytät esim. samaa kukkakauppaa enemmän kuin parikertaa niin sussa on jotain vikaa ja pääset nimittelyjen kohteeksi mikä valitettavasti näkyy myös palvelussa.



Kyllä mäkin ostan silmälasit aina eri optikolta etten joudu nimittelyn kohteeksi.

asiakaspalvelijat sitä harrastaa. Tietenkin.

Minulta alkoi kassa yhtenä päivänä yllättäen vaan tentata, että mikäs kun ei oo näkynyt pitkään aikaan. Siis oikeasti ei ympäripyöreät kohteliaan välttelevät vastaukset riittäneet vaan jatkoi vaan kyselyä. Olin ihan hämilläni. Mitä se hälle kuului, missä olin ollut?

Tuon takia suomalaisilla ei ole niin paljon ns. 'vakio paikkoja' kuin muualla maailmassa. Muualla ihmisillä on vakio kaupat, kampaajat, hammaslääkärit,kahvilat, kuntosalit yms. Voivat sitten mainostaa ystävilleen ja tuttavilleen. Suomessa jos käytät esim. samaa kukkakauppaa enemmän kuin parikertaa niin sussa on jotain vikaa ja pääset nimittelyjen kohteeksi mikä valitettavasti näkyy myös palvelussa.

Kyllä mäkin ostan silmälasit aina eri optikolta etten joudu nimittelyn kohteeksi.

Eikös se ole kiva, että asiakas muistetaan?

Käyn välillä ostoksilla muualla kuin lähikaupassa vain sen takia, että en tykkää siitä kun kassa huomattelee ruokaostoksistani. Ei ole kiva olla nimittelyn, edes selän takana tapahtuvan kohteena.

ja joskus noin vuoden päästä menin käymään lapsen kanssa vanhan asuinalueen pikkukaupassa. Koskaan en ollut kanssan kanssa vaihtanut sanaakaan enkä edes muistanut, minkänäköinen kassa siellä on ollut. Täti alkoi kuitenkin juttelemaan, että Kylläpäs tuo tyttö on jo kasvanut kovasti. Olin ihan että häh, muistaako se meidät.

nimilappua, kuten kaupan Pirkolla.

Itse en aspa-aikoinani asiakkaiden ostoksia juurikaan kommentoinut, ellen sitten kysynyt jostain uudesta tuotteesta tmv.

Minulla oli paljon vakioasiakkaita, joiden kanssa tuli juteltua kuin naapureiden tai muiden tuttavien kanssa.

Ette kai oikeasti luule, että myyjät kotiin lähdettyään miettivät vielä teidän ostoksianne? Hupsuja olette.