Lue keskustelun säännöt.
olen ollut toinen nainen kaksi ja puoli vuotta ja
29.12.2010 |
vielä kuukausi menee kun tiedän, mitä elämästäni tulee, aikooko mies jättää vaimonsa vai mut.
erottu on jo kahteen otteeseen, mutta aina mies haluaa aloittaa uudestaan ja nyt on sitten kuukausi aikaa miettiä mitä haluaa.
Kommentit (114)
Sinä olet varmaan ollut joskus Se Toinen Nainen.
Nyt olen Se Ensimmäinen.
Ei siinä ollut mitään alistumista. Kaksi viikkoa jopa ehdin toisen naisen tittelistä nauttimaan, sen kauempaa ei mieheni vitkutellut exänsä luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumman mahtaa valita?
jännää jännää.....
olin kolmas nainen. Kauan se mies itki mut ahneudella rajansa.
Siitä meni muutama kk ja erosin ja olen nyt tosi onnellinen eikä todellakaan tulisi mieleenikään erota tai pettää tätä nykyistä mielettömän hyvää naista.
No niin, olet kiteyttänyt hyvin tämän viestiketjun viestin. Joka on lähteäkseen, lähtee. Joka pettää omaa mielihyvää hakeakseen, ei lähde minnekään vaan jatkaa pettämistään, rikoskumppanit vain vaihtuvat.
Samat terveiset tuolle joka oli Toinen kaksi viikkoa. Eihän tuommoinen ole varsinaisesti pettämistä. Pakoa suhteesta kyllä, kun ei uskalla muuten lopettaa kuin laittautumalla kimppaan toisen kanssa.
vaikka vaimonsa jättäisikin.
Ja sitten sinun on vain siedettävä, että mies tulee olemaan tiiviisti entisen vaimonsa kanssa tekemisissä ainakin niin kauan aikaa kun lapset ovat täysi-ikäisiä.
Ei auta vaikka kuin kiukuttelisit, lasten asiat on hoidettava ja lapsista välitettävä.
Eikä auta miettiä että kiksauttaakohan se exäänsä nyt samalla kun hakee/vie lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskittykää siihen omaan elämäänne. On toisia, kolmansia, jopa neljänsiäkin.
Koittakaa pitää oma elämänne sellaisena, ettei tarvitse ottaa toista tai viidettä.
Keskittykää siihen omaan elämäänne.
Mitä jos kuuntelisit omaa neuvoo ja alottasit ittestäsi.
Ja painusit pois täältä palstalta, pois sekaantumasta toisten asioihin ja keskittymään omiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka vaimonsa jättäisikin. Ja sitten sinun on vain siedettävä, että mies tulee olemaan tiiviisti entisen vaimonsa kanssa tekemisissä ainakin niin kauan aikaa kun lapset ovat täysi-ikäisiä. Ei auta vaikka kuin kiukuttelisit, lasten asiat on hoidettava ja lapsista välitettävä. Eikä auta miettiä että kiksauttaakohan se exäänsä nyt samalla kun hakee/vie lapset.
Enkä kyllä kiukuttelisi, vaikka olisikin. Miksi kiukuttelisin? Olen ihan ajatteleva yksilö.
8, kiitos lohdutuksen sanoista, nää muut on vaan peloissaan, että niiden miehet pettää...
joo, hyvää todellakin kannattaa odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihan ajatteleva yksilö.
Siis väitätkö sinä että miehellä ei ole vaimonsa kanssa lapsia ja silti on valinnut hänet jo kahteen, käytännössä kolmeen eri kertaan? Mitä h-lewettiä sinä vielä vonkaat, eikö sulle mee jakeluun että olis se tullu sun luo jos ois tullakseen.
Et sinä kyllä ihan kovin ajatteleva yksilö voi olla.
No voi se vielä tullakki jos sen vaimo lemppaa sen tai lähtee ite kävelee. Pidä sitten jämät.
Sulla vaan jää todellinen rakkaus elämässä kokemassa, kun elät tuollaisessa välitilassa. Valehteleminen painaa omaatuntoasi ja syö itsetuntoasi.
Tiedän, koska itsellä oli sama tilanne 6 vuotta - ja nyt olen eronnut - en ole myöskään tämän sivuraiteen kanssa ja onnellisempi kuin koskaan. Syynä se, että voi katsoa itseä peiliin joka aamu, eikä tarvitse tuntea syyllisyyttä. Tiedän, että sen voi vaimentaa selittämällä kuinka ihana ja hieno se suhde on, mutta kyllä sä tiedät myös sen tunteen joka välillä tulee kun katsot lastesi isää ja lapsiasi...se kun tiedät että teet väärin heitä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikoinaan. Olin nuori ja naivi.
No sama se. Mies oli ihana ja meillä oli hyvä suhde. Olin suunnattoman rakastunut ja muutimme isompaan asuntoon ja suunnittelimme menevämme naimisiin ja tekevämme lapsia jne..
Sitten alkoi tulla näitä soittoja useammalta naiselta (yöllä kännissä), että miksi en päästä miestäni vapaaksi ja olen vittumainen ämmä, joka pilaan miehen elämän kun miehen on pakko salaa pettää minua.
Olin ihan öönä, että mitä. Me olimme sulassa sovussa suunnitelleet tulevaisuutta ja yhtäkkiä kuulinkin olevani se surkea kiviriippa, joka ei päästä miestä vapaaksi kun hän oli kuulemma niin rakastunut useampaankin naiseen.
Ei kait siinä mitään. Päästin miehen vapaaksi tietenkin heti kun kuulin olevani tämä kauhea vanginvartija, joka oli pilannut miehen elämän.
Mies oli kyllä toista mieltä ja väänsi itkua kun pakkasi tavaroitaan. Muutti sitten suoraan erään toisen naisensa luo sitten. Minä jatkoin elämääni iloisena sinkkuna. Vähän tietenkin kirpaisi, pakko myöntää.
No elämä jatkui. Joskus tapailtiin miehen kanssa kapakassa ja käytiin muistelemassa vanhoja sängyssä. Oli nimittäin hyvä niissä touhuissa.
Silloin aloin ymmärtää näitä toisiakin naisia. Ei nimittäin paljon huono omatunto painanut kun vietettiin öitä yhdessä ex-avokin kanssa. Hauskaa oli ja oikeastaan hauskempaakin kun ei enää ollut sitoumuksia. Toki hänen uusi avokkinsa ei asiasta tykännyt, mutta eipä ollut enää minun murhe.
Hassuinta oli, että tämänkin jälkeen kun olimme eronneet, soitti muutama hoito minulle kännissä ja haukkui minut kun olin kuulemma miehen suuri rakkaus ja hän ei vieläkään pääse minusta eroon, vaikka olimme eronneet ja hän asui uudessa avoliitossa. Petti nimittäin uutta avokkiaan minun kanssani ja muutaman muunkin kanssa.
Meidän suhde loppui lopullisesti kun löysin nykyisen mieheni. Mies soitteli vielä joskus jälkeen päin, mutta minua ei enää kiinnostanut.
Olen kuullut, että mies on nykyisin naimisissa (ei sen kanssa, kenen luo muutti) ja hänellä on 3 lasta ja edelleen juoksee vieraissa.
Elämä on.
enkä tee kenellekkään väärin. olen vapaa ihminen ja jos vaimo on päästänyt avioliittonsa niin huonoon tilaan, että miehen pitää lähteä pettämään, niin voi vaan katsoa peiliin. ja mies löytää sitten varmaan seuraavan narautettavan kun mulle ilmoittaa, ettei voi lapsiaan jättää. mutta mä en tätä touhua enää katso enempää, haluan oman elämäni takaisin, jollen sitä tämän miehen kanssa saa. ja edelleenkin sen tekisin kaikista mieluuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suhteestamme, vaimo on tiennyt suhteestamme jo kohta kaksi vuotta, olen puhunut jopa puhelimessa kanssaan.
sanoinkin eilen miehelle, että kerro vaimollesi, että suhteemme on taas voimissaan, vaimo tiesi edellisestä erosta, josta nyt kaksi kk.
mies on saamaton nahjus, jospa vaimo jo viimein tajuaisi ettei tommosen paskan pettäjän kanssa kannattaisi elämää jatkaa. toinen lapsi täysi-ikäinen toinen kohta.
suhteestamme, vaimo on tiennyt suhteestamme jo kohta kaksi vuotta, olen puhunut jopa puhelimessa kanssaan. sanoinkin eilen miehelle, että kerro vaimollesi, että suhteemme on taas voimissaan, vaimo tiesi edellisestä erosta, josta nyt kaksi kk. mies on saamaton nahjus, jospa vaimo jo viimein tajuaisi ettei tommosen paskan pettäjän kanssa kannattaisi elämää jatkaa. toinen lapsi täysi-ikäinen toinen kohta.
niin säälittäviä?! Tarvitsetteko te todella noin kovasti miehen todistamaan teille teidän oman arvon tai naiseuden tai jotain. Ykkönen tai kakkonen yhtä säälittävää, jos nainen ei ole niin itsenäinen, että uskaltaisi elää yksin itseään arvostaen. Tuollaisissa suhteissa roikkuvat ykköset ja kakkoset ovat jotenkin menettäneet (tai heillä ei ole koskaan sitä kykyä ollutkaan)kyvyn elää itsenäistä, aikuisen naisen elämää, johon ei tarvita holhoajaa eli miestä. Miksi miehen pitäisi tehdä jokin ratkaisu? Sillähän on kaksi säälittävää roikkujaa, jotka palvovat ja palvelevat miestä hädissään, ettei kuningas vain jättäisi juuri heitä. Miehellä ei ole mitään syytä tehdä ratkaisuja, kaksi orjatartahan palvoo häntä.
ihmisenä haluan vain nätisti sanoa, että ei ne avioliitot aina mene niin, että vaimo päästää liiton niin huonoon kuntoon, että miehen on pakko mennä vieraisiin.
Kyllä sillä miehelläkin on aika iso osuus siihen, mitä liitosta tulee:)
Ja meneehän se aika huonoon jamaan jos mies laukkoo vieraissa....
enkä tee kenellekkään väärin. olen vapaa ihminen ja jos vaimo on päästänyt avioliittonsa niin huonoon tilaan, että miehen pitää lähteä pettämään, niin voi vaan katsoa peiliin. ja mies löytää sitten varmaan seuraavan narautettavan kun mulle ilmoittaa, ettei voi lapsiaan jättää. mutta mä en tätä touhua enää katso enempää, haluan oman elämäni takaisin, jollen sitä tämän miehen kanssa saa. ja edelleenkin sen tekisin kaikista mieluuten.
pettämisen jälkeen. Olin toinen nainen 7 vuotta, viimeiset viisi vuotta vaimo tiesi minusta (minulta, mies väitti vaimolle että valehtelen), mutta 7 vuoden jälkeen mies tosiaan jätti vaimonsa ja olemme olleet sen jälkeen yhdessä 10 vuotta. Ja rakkaus vain kasvaa. Itselläni oli tuon 7v myös muita miehiä ja naisia, tämä mies tiesi siitä, sillä peli oli se, että jos hänellä on, niin mullakin saa olla. Emme kuitenkaan voineet olla ilman toisiamme. Ei siis pidä paikkaansa, että ap.n mies olisi jo jättänyt vaimonsa jos jättäisi, meilläkin miehellä meni vuosia tajuta, että mä olen se oikea. Ja katuu nykyään sitä, että heitti ne vuodet hukkaan ja teki elämästämme vaikeaa, kun valitsi ensin väärin.
aikoinaan. Olin nuori ja naivi.
No sama se. Mies oli ihana ja meillä oli hyvä suhde. Olin suunnattoman rakastunut ja muutimme isompaan asuntoon ja suunnittelimme menevämme naimisiin ja tekevämme lapsia jne..
Sitten alkoi tulla näitä soittoja useammalta naiselta (yöllä kännissä), että miksi en päästä miestäni vapaaksi ja olen vittumainen ämmä, joka pilaan miehen elämän kun miehen on pakko salaa pettää minua.
Olin ihan öönä, että mitä. Me olimme sulassa sovussa suunnitelleet tulevaisuutta ja yhtäkkiä kuulinkin olevani se surkea kiviriippa, joka ei päästä miestä vapaaksi kun hän oli kuulemma niin rakastunut useampaankin naiseen.
Ei kait siinä mitään. Päästin miehen vapaaksi tietenkin heti kun kuulin olevani tämä kauhea vanginvartija, joka oli pilannut miehen elämän.
Mies oli kyllä toista mieltä ja väänsi itkua kun pakkasi tavaroitaan. Muutti sitten suoraan erään toisen naisensa luo sitten. Minä jatkoin elämääni iloisena sinkkuna. Vähän tietenkin kirpaisi, pakko myöntää.
No elämä jatkui. Joskus tapailtiin miehen kanssa kapakassa ja käytiin muistelemassa vanhoja sängyssä. Oli nimittäin hyvä niissä touhuissa.
Silloin aloin ymmärtää näitä toisiakin naisia. Ei nimittäin paljon huono omatunto painanut kun vietettiin öitä yhdessä ex-avokin kanssa. Hauskaa oli ja oikeastaan hauskempaakin kun ei enää ollut sitoumuksia. Toki hänen uusi avokkinsa ei asiasta tykännyt, mutta eipä ollut enää minun murhe.
Hassuinta oli, että tämänkin jälkeen kun olimme eronneet, soitti muutama hoito minulle kännissä ja haukkui minut kun olin kuulemma miehen suuri rakkaus ja hän ei vieläkään pääse minusta eroon, vaikka olimme eronneet ja hän asui uudessa avoliitossa. Petti nimittäin uutta avokkiaan minun kanssani ja muutaman muunkin kanssa.
Meidän suhde loppui lopullisesti kun löysin nykyisen mieheni. Mies soitteli vielä joskus jälkeen päin, mutta minua ei enää kiinnostanut.
Olen kuullut, että mies on nykyisin naimisissa (ei sen kanssa, kenen luo muutti) ja hänellä on 3 lasta ja edelleen juoksee vieraissa.
Elämä on.
Tässä on osoitus siitä, ettei pettämiseen tarvita huonoa parisuhdetta tai nalkuttavaa vaimoa. Joillekin ihmissuhteet vain ovat pelkkää peliä eivätkä siinä muiden ihmisten tunteet juuri paina.
Minulla on meneillään 11kk kestänyt suhde varattuun mieheen.. Varattu olen itsekin, pystyynkuolleessa suhteessa..mutta uutta isää en lapsilleni ole etsimässä..Rakkaus, lämpö ja läheisyys tältä mieheltä riittävät..