Lue keskustelun säännöt.
Pikkuserkku päätti sitten onnitella meitä vauvauutisesta facebookissa!!!
29.12.2010 |
Nyt korpee! Meille on syntymässä keväällä lapsi, josta olemme halunneet pitää perheen kesken pientä profiilia. Lapsella epäillään kehitysvammaa ja raskausaika on ollut muutenkin vaikea.
Olemme kertoneet odotuksesta omille vanhemmilleen, jotka ovat olleet iloisia lapsesta, mutta ymmärtävät surumme ja huolemme lapsen terveydestä. Sovimme yhdessä, että asiasta ei nyt vielä tiedoteta eteenpäin.
Parhaalle ystäväpariskunnallemme olemme kertoneet, koska jonkun kanssa on ollut pakko pohtia ja purkaa asiaa.
Nyt sitten avaan joulun jälkeen facebook-sivuni, joka on pullollaan onnitteluja vauvauutisen johdosta. Voi prk....le!
Ensimmäisen viestin on kirjoittanut pikkuserkkuni, mikä tarkoittaa, että äitini on juorunnut uutisestamme sukulaisilleen, jotka ovat kertoneet lapsilleen ja niin edelleen...
En nyt tiedä, että pitäisikö soittaa pikkuserkulleni, että mistä ihmeestä hän on saanut tietää vauvauutisestamme ja miksi ihmeessä hän on mennyt kirjoittamaan onnittelunsa kaikkien nähtäväksi. Kun nimen omaa olemme halunneet pitää asian salassa ja kertoa sitten omaa tahtiamme.
Ompas kiva nyt sitten laittaa naamakirjaan viestiä, että kiitos vaan kaikille onnitteluista, mutta vauva saattaa olla vammautunut emmekä tiedä, että syntyykö se edes elossa, mutta kiitti vaan...
Kommentit (62)
21/62
|
29.12.2010 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Älä kommentoi mitenkään asiaa. Laita esto, ettei seinällesi voi enää kirjoittaa. Kyllä ne siitä tajuavat, että typerästi tuli tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etkö kertoisi lapsen syntymästä pitäisi lapsen piilossa suvulta?
Mun vauva syntyi kuolleena, ainoastaan yksi ihminen onnitteli. Hän onnitteli enkelivauvasta. Ja se tuntui hyvältä. Kyl musta tuntui paremmalta enkelivauvaonnittelu kuin vaivautunut hiljaisuus tai pelkkä osanottotekstiviesti. Kaipasin ja tarvitsin sitä, että meidän vauvamme - vaikka kuolleenkin - olemassaolo ja syntymä tunnustetaan.
ihmiset tulivat eteeni ja kysyivät kuuluuko meidän nyt onnitella?
Olin hetkeä ennen ollut maailman ehkä onnellisin ihminen, minusta oli tullut 7 yritysvuoden (he tiesivät sen) jälkeen ÄITI, josta olin perkeleen ylpeä!
Tuon jälkeen vaan vitutti ihmisten tyhmyys.
sitä offtopicia lisää
Mä ymmärrän tuon tunteen, kun haluaa jonkun asian olevan edes jollain tavalla omissa käsissä; millon kertoo, mitä kertoo ja kertooko ollenkaan.
Mä olen tosi pahoillani teidän puolesta ja sukulaistenne moukkamaisuudesta ja ajattelemattomuudesta. Mutta haluan teidän tietävän, että jos tuntuu pahalta, niin sillon saa sanoa ja vaikka itkee ja raivota ja kysyä, että MIKSI? Teidän ei tartte olla vaan näitten ajattelemattomien moukkien "suojelijoita"; kun ei ne pahalla tarkottaneet. Niinpä, ei meistä kukaan pahalla, mutta välillä raja vetäminen ei olekaan niin yksinkertaista..
En tiiä, mitä sinne naamakirjaan kannattais kirjottaa, mut ota asetuksista koko wall pois ja soita vaikka äitilles ja pikkuserkulles ja kerro, mitä käytte läpi ja sano, että oot loukkaantunut ja miltä susta tuntuu.
Jos tämmöstä palautetta asianomaisilta ei pysty kuulemaan, niin sitten ei. Mutta jos on pokkaa puuttua teidän asioihin noin julkisesti, niin sillon oltava pokkaa myös kohdata teidän reaktiot.
Nyt tulee erottumaan jyvät akanoista. Ne jotka ymmärtää ja kestää teidän tunteet, niin ne ihmiset tulee olemaan teille kullan arvoisia ja taas ne toiset..
Rutistus ja voimia teidän elämässänne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa ihmisistä on sellaisia, että avautuvat kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä ja hyvinkin julkisesti. Osalle ei sitten osu päähän, että kaikki eivät niin tahdo tehdä. Meillä on terve vauva ja sinänsä kaikki meni hyvin, mutta silti en halunnut jakaa mitään tietoja vauvasta, odotuksesta tai nyt sitten vauvasta facebookissa. Kiitos lörppien ystävieni he ovat kyllä minunkin asioitani auvoisesti "jaelleet" siellä. Jos päivitykseni on koskenut vaikka nyt sitten vain yleisfiiliksiä, niin kysymyksenä on ollut "mites se sinun toipumisesi siitä kiireellisestä sektiosta?" Että näin. Parasta on ollut lapseni kuvan laittaminen feissariin ilman lupaani. Kuvassa oli siis muitakin tyyppejä.
Kuittaa feissaariin hyvin nuiva viesti, jossa toteat tyyliin, että haluat rauhaa odotuksellesi ja että muut kunnioittaisivat sitä.
Joka tapauksessa onnea odotuksellesi!
Ihmiset ovat erilaisia ja ei kukaan voi tietää etukäteen, miten haluaisit heidän reagoivan.
Esim. kun ystäväni sai myöhäisen keskenmenon ja suru oli kova, niin tietenkin otimme osaa ja elimme surussa mukana. Ystäväni mukaan toimimme kuitenkin väärin, kuten useimmat muutkin;
olisi pitänyt heti tajuta vaan piristää keskenmenon kokenutta ja patistaa reippaasti uuteen alkuun!!
Eli teet niin tai näin...
ihmiset tulivat eteeni ja kysyivät kuuluuko meidän nyt onnitella? Olin hetkeä ennen ollut maailman ehkä onnellisin ihminen, minusta oli tullut 7 yritysvuoden (he tiesivät sen) jälkeen ÄITI, josta olin perkeleen ylpeä! Tuon jälkeen vaan vitutti ihmisten tyhmyys. sitä offtopicia lisää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän tuskin tiesi, että haluatte pitää raskauden perhepiirissä.
Tuskin ap sitä enää tämän jälkeen voi tehdä
Hän tuskin tiesi, että haluatte pitää raskauden perhepiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmitti aivan suunnattomasti sillä hetkellä. Meillä menehtyi esikoinen perinnölliseen sairauteen kuuden kuukauden iässä. Nyt tässä raskaudessa oltiin ihan hiljaa tutkimusten tuloksiin asti. Vain vanhempamme tiesivät raskaudesta. Eli sanan levittäjä oli selkeä.
Kaverini onnitteli siitä huolimatta inboksissa, hänelle kerroin että asia on vielä hys hys juttu siihen asti että saadaan geenitulokset. Mutta hahaa, miehen kummitätipä oli onnitellut mieheni seinälle. Arvaa ottiko päähän. Ei facebookissa onnitella seinälle, ei ennen kuin asianomaiset itse ovat asian ottaneet esille. No meillä uutiset oli hyviä ja nyt asia on julkinen.
Ja joku sitä täälä mainoi etteikö onnitella saa, toki saa. Mutta esikoisen suhteen opin että oli tosi raskas kertoa jokaiselle erikseen miksi meidän lapsi syntyi keskosena ja miksi se on niin kauan sairaalassa eikä pääse kotiin. Lopulta aloin pitämään fb:ssä päiväkirjaa jossa kerroin elämästämme. Se helpotti omaa oloa ja ihmisten tiedon nälkää. Sanoin myös ihmisille että jos joku asia meidän tilanteessa askarruttaa pitää kysyä kuitenkin meiltä suoraan eikä uskoa mitä kylillä puhutaan.
Jaksamisia sinulle ap. Tiedän mitä käytte läpi.Toivon teille parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi abortti-heitto tuntuu tosi pahalta.
Jos vain lapsi syntyisi elävänä. Koska tervettä en uskalla tällä hetkellä edes toivoa. Ultrassa on todettu vakava sydänvika. Eli olen ihan tosissani siitä, että tässä mennään nyt päivä kerrallaan ja kiikun kaakun.
Siksi ttuntuu raskaalta, että nyt joutuu selittämään tilannetta kaikille työtutuillekin ja kaukaisemmille vanhoille tuttavuuksille.
Ap
Tuskin ap sitä enää tämän jälkeen voi tehdä
Hän tuskin tiesi, että haluatte pitää raskauden perhepiirissä.
kysyisin, mistä hän sai tietoonsa asian, jonka olette kertoneet vain "xxx:lle" ja "xx:lle".
Eihän se tietenkään pikkuserkun vika ole, jos hän innoissaan menee onnittelemaan, mutta voisit sanoa hänelle viestissäsi jotenkin, että olisit halunnut pitää asian vielä pienessä piirissä, eikä toitottaa sitä koko maailmalle ja että olisit myös halunnut valita kertomisajankohdan itse. Muuta ei tarvitsisi sanoa.
Naamakirjassa en sinuna kiittelisi ketään yhtään mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naamakirjassa ei onnitella vauvasta ennen odottajan omaa ilmoitusta asiasta. Senverta pitäis olla jokaisella järkeä.
Toivon totisesti, et omat ystäväni tajuavat pitää suunsa kiinni fb:ssa niin pitkään, kun itse uutisesta avoimesti kerron.Todella ikävä tilanne ap:lla, ehkäpä ekana ottaisin sen äitin puhutteluun..
Mutta kyllä odotus on ihana asia, vaikka ehkä sairasta lasta odotattekin.Itselläni kuoli lapsi vuorokauden ikäisenä ja tuntui kauhealta kun osa ihmisistä ei missään vaiheessa onnitellut vauvan syntymästä =/
Meille oli syntynyt lapsi, perkules!! sen jälkeen voi ottaa osaa lapsen äkillisestä kuolemasta.
Ainaisesti muistan lääkärin kun tuli huoneeseen, "onnittelut vanhemmille, mutta lapsi ei tule selviämään."
Kaikessa surullisuudessaan, tuo onnittelu ensin (huonojen uutisten kertomista) toi voimaa ja lohdutti.
Meitä arvostettiin juuri tuoreina vanhempina. Ei vain surkuteltu lapsesta joka tulee kuolemaan.Ole ylpeä lapsestasi jota kannat, ota onnittelut vastaan! Et ilmeisesti ole kuitenkaan varma lapsen vammaisuudesta, kuolemistesta jne..
Vaikka lapsi tulisi kuolemaan, olet joskus onnellinen noista onnitteluista! Olet joskus ylpeä lapsestasi!
Voimia tulevaan
Minusta tuntuisi loukkaukselta onnitella tuoreita vanhempia tilanteessa, jossa lapsi on syntynyt kuolleena tai kuolee pian synnytyksen jälkeen. :(
pitää asian teidän kahden välisenä, ETTE OLISI KERTONEET KELLEKÄÄN! Kerroitte vanhemmillenne. So? Aika katsoa peiliin... Pidä puhuttelu itsellesi, älä pikkuserkullesi. Et ihan oikeasti voi loukkaantua siitä, että joku onnittelee sinua vauvauutisesta... Eivät toiset voi tietää taustoja.
Jos kerran joku on kertonut pikkuserkulle, kyllä pikkuserkku voi mielestäni silloin olettaa, että kaikki jo tietävät. Kerran hänellekin on kerrottu.
Minä en halunnut fb:ssä kertoa vauvauutisia lainkaan kuin aivan vasta ennen h-hetkeä, vaikka meillä ei ollut edes tuollaista epäilyä vauvan terveydentilasta kuten teillä. Olin hyvin jännittynyt raskaudesta ja lähipiirissä oli ikäviä kokemuksia vain hieman aiemmin, joten pidin matalaa profiilia asiasta. Olisin ollut aivan raivoissani, jos joku olisi mennyt möläyttämään asian fb:ssä!! Mielestäni on ihan alkeellista netikettiä olla paljastamatta tuollaista julkisesti, jos henkilö ei itse ole asiasta kertonut. Toki vanhempasikin ovat syyllisiä juoruamiseen, mutta se on silti mielestäni pienempi paha kertoa suvulle kuin kailottaa asia koko fb-seurakunnalle!! :/ Minäkin ottaisin vähin äänin kaikki kommentit ja onnittelut pois seinältä, ja laittaisin eston kommentointiin ainakin joksikin aikaa, ja pikkuserkulle laittaisin yksityisviestin siitä mitä tuli tehtyä. Ehkä hän oppii läksynsä ja joku muu välttyy hänen totuudentorveltaan jatkossa.
Aika vaikea on olla selvännäkijä ja tietää, että ei saa onnitella, jos siellä on jo onnitteluviestejä ennestään.
Älä kommentoi mitenkään asiaa. Laita esto, ettei seinällesi voi enää kirjoittaa. Kyllä ne siitä tajuavat, että typerästi tuli tehtyä.
Emme ole harkinneet aborttia. Sitä paitsi raskaus olisi jo niin pitkällä, että aborttia ei enää saisikaan.
Miksi kyselette abortista?
pohtii Ap
joku ehdottikin, kiität vaan onnitteluista. Vauvan vammasta ei tarvitse selitellä mitään, jos ette ole valmiita siihen. Kaikki sitten aikanaan.
Mutta. Jossain vaiheessa tuo raskaus olisi kuitenkin tullut tietoon. Nyt ette vain olleet vielä varautuneet asiaan. Hölmöltä tuntuu tapa ilmoittaa vauvasta - oli sitten sairas tai terve - vasta syntymän jälkeen.
Eipä silti, ei ollut kivasti tehty tehdä asia julkiseksi ennen vanhempia.