Lue keskustelun säännöt.
Voiko minut diagnosoida?
21.12.2010 |
Tämä outo olo on tullut ihan viime vuosina. Koen, etten ole niin "skarppi" kuin ennen. (sairastan kyllä kilpirauhasen vajaatoimintaa..) Esimerkiksi töissä minulla on vaikeuksia keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa, jään helposti omiin mietteisiini enkä pysty omatoimisesti oikein tekemään mitään extraa. En onneksi ole missään asiantuntijatyössä. Olen kömpelö; saatan kävellä päin seinän kulmaa tms. Pitää oikein keskittyä olemaan ajantasalla, toimimaan sosiaalisesti korrektisti, muistukappujen turvin muistamaan asiat jne. Päässäni ei varmaan suurempaa vikaa älyllisesti, sillä olen suorittanut korkeakoulututkinnon. Mikä minun on?
Kommentit (17)
Kokeile jättää pois kaikki sokeripitoiset ja valkoista vehnäjauhoa sisältävät tuotteet (leivät, keksit, pastat, riisit, pullat jne.) viikoksi pariksi niin voit hämmästyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile jättää pois kaikki sokeripitoiset ja valkoista vehnäjauhoa sisältävät tuotteet (leivät, keksit, pastat, riisit, pullat jne.) viikoksi pariksi niin voit hämmästyä.
toinen kertoo neurologisista oireista ja sina ehdotat laakkeeksi KARPPAUSTA. Ala hyva ap usko kaikkia horheloita vaan mene laakariin...
kävele :-) Olen ehkä vain hiukan kömpelö välillä. Mutta tosiaan huomaan, ettei minua enää kiinnosta asiat sillä tavalla kuin ennen ja aloitekyky heikentynyt. On jotain tiettyjä asioita joista innostun, muut teen väkipakolla, muistilappujen turvin (kuten sanoin) ja vähintä energiamäärää käyttäen. Olen muissa maailmoissa paljon. Ehkä tosiaan siitä kilpirauhasesta johtuu osin.
Kokeile jättää pois kaikki sokeripitoiset ja valkoista vehnäjauhoa sisältävät tuotteet (leivät, keksit, pastat, riisit, pullat jne.) viikoksi pariksi niin voit hämmästyä.
toinen kertoo neurologisista oireista ja sina ehdotat laakkeeksi KARPPAUSTA. Ala hyva ap usko kaikkia horheloita vaan mene laakariin...
Itse kärsin samanlaisista oireista kuin ap, lääkäri otti kaikenlaisia kokeita eikä mikään selvinnyt. Sitten kokeilin parin viikon ajan vähähiilarista ruokavaliota (lähinnä jätin leivän, perunan pastan ja herkut pois) ja olin kuin toinen ihminen: ajatus kulki kirkkaasti, olo oli virkeä ja aktiivinen. Olin kuin toinen ihminen verrattuna entiseen olotilaan. Ja kun taas palasin normitapoihini, olokin muuttui saman tien. Joten ei se ainakaan ap:tä millään lailla voi haitata, jos hän kokeilee sitä "karppausta", vai voiko?
Kokeile jättää pois kaikki sokeripitoiset ja valkoista vehnäjauhoa sisältävät tuotteet (leivät, keksit, pastat, riisit, pullat jne.) viikoksi pariksi niin voit hämmästyä.
toinen kertoo neurologisista oireista ja sina ehdotat laakkeeksi KARPPAUSTA. Ala hyva ap usko kaikkia horheloita vaan mene laakariin...
Itse kärsin samanlaisista oireista kuin ap, lääkäri otti kaikenlaisia kokeita eikä mikään selvinnyt. Sitten kokeilin parin viikon ajan vähähiilarista ruokavaliota (lähinnä jätin leivän, perunan pastan ja herkut pois) ja olin kuin toinen ihminen: ajatus kulki kirkkaasti, olo oli virkeä ja aktiivinen. Olin kuin toinen ihminen verrattuna entiseen olotilaan. Ja kun taas palasin normitapoihini, olokin muuttui saman tien. Joten ei se ainakaan ap:tä millään lailla voi haitata, jos hän kokeilee sitä "karppausta", vai voiko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siitä mun samankaltaiset ongelmat johtuu.
Nuorena ei ehtinyt tätä edes ajatella, mutta nyt kun lapseni on todettu adhd:ksi, tajuan, että ihan kopio minusta se on...
Ankeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile jättää pois kaikki sokeripitoiset ja valkoista vehnäjauhoa sisältävät tuotteet (leivät, keksit, pastat, riisit, pullat jne.) viikoksi pariksi niin voit hämmästyä.
toinen kertoo neurologisista oireista ja sina ehdotat laakkeeksi KARPPAUSTA. Ala hyva ap usko kaikkia horheloita vaan mene laakariin...
Itse kärsin samanlaisista oireista kuin ap, lääkäri otti kaikenlaisia kokeita eikä mikään selvinnyt. Sitten kokeilin parin viikon ajan vähähiilarista ruokavaliota (lähinnä jätin leivän, perunan pastan ja herkut pois) ja olin kuin toinen ihminen: ajatus kulki kirkkaasti, olo oli virkeä ja aktiivinen. Olin kuin toinen ihminen verrattuna entiseen olotilaan. Ja kun taas palasin normitapoihini, olokin muuttui saman tien. Joten ei se ainakaan ap:tä millään lailla voi haitata, jos hän kokeilee sitä "karppausta", vai voiko?
JOS se tarkoittaa sita, ettei AP tutkituta ajoissa oireitaan myos laakarilla. Esim. aivokasvaimen parantaminen ruokavaliolla on vahan siina ja siina...
jos kyseessä olisi aivokasvain, luulisi että oireet pahenisivat vähän nopeammin.
Itse veikkaan että kyseessä on pikkulapsiajan aiheuttama väsymys/stressi, joka sitten näkyy ap:n kuvaamin oirein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile jättää pois kaikki sokeripitoiset ja valkoista vehnäjauhoa sisältävät tuotteet (leivät, keksit, pastat, riisit, pullat jne.) viikoksi pariksi niin voit hämmästyä.
toinen kertoo neurologisista oireista ja sina ehdotat laakkeeksi KARPPAUSTA. Ala hyva ap usko kaikkia horheloita vaan mene laakariin...
Itse kärsin samanlaisista oireista kuin ap, lääkäri otti kaikenlaisia kokeita eikä mikään selvinnyt. Sitten kokeilin parin viikon ajan vähähiilarista ruokavaliota (lähinnä jätin leivän, perunan pastan ja herkut pois) ja olin kuin toinen ihminen: ajatus kulki kirkkaasti, olo oli virkeä ja aktiivinen. Olin kuin toinen ihminen verrattuna entiseen olotilaan. Ja kun taas palasin normitapoihini, olokin muuttui saman tien. Joten ei se ainakaan ap:tä millään lailla voi haitata, jos hän kokeilee sitä "karppausta", vai voiko?
saa ihan virallisterveelliselläkin ruokavaliolla.
Minun määrättiin dieetille nivelrikon ja 10 kg ylipainon takia.
Diabeteshoitajan neuvoilla (herkkuja vain kohtuudella ja täysjyväviljoja viljatuotteista) oeln saanut painoa pikkuhiljaa alas. Isoin ylläri oli se, että jo viikossa olo muuttui virkeäksi ja aktiiviseksi. Ihan kuin uusi elämä olisi auennut, vaikka ruokavalioon tekemäni muutokset olivat todella pieniä.
Ruokavaliosta saattaa olla ap:llekin hyötyä, mutta hänen kannattaa ehdottomasti kääntyä lääkärin puoleen oireinensa.
Itsensä epätodelliseksi ja vieraaksi tunteminen (depersonalisaatio)
Lääkärikirja Duodecim
1.9.2010
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen
* Depersonalisaatiohäiriö
* Milloin hoitoon
Depersonalisaatiolla tarkoitetaan kokemusta, jonka yhteydessä henkilö kokee persoonallisuutensa, identiteettinsä, ruumiinsa tai ympäristönsä muuttuneen niin, että ne eivät ole entisensä kaltaisia tai ovat jollakin tavoin epätodellisia. Tähän kokemukseen liittyy usein myös muita oireita, kuten mielialan muutos, keskittymisvaikeudet tai kokemus aivojen toiminnan lamaantumisesta.
Depersonalisaatioon voi liittyä myös esineiden tai ympäristön näkeminen pienenä (mikropsia) tai isona (makropsia), tai henkilö kokee ulkoisen maailman outona tai epätodellisena (derealisaatio). Hän ei menetä kuitenkaan todellisuudentajuaan ja tietää kokemuksen olevan vain kuviteltu (illusorinen) eikä suinkaan totta. Kokemus voi outoudessaan olla luonnollisesti pelottava tai ahdistava.
Silloin tällöin esiintyvä depersonalisaatio ei välttämättä ole oire mistään psykiatrisesta tai somaattisesta sairaudesta. Niitä ilmenee sekä terveillä lapsilla että nuorilla aikuisilla.
Kohtauksittaiset depersonalisaatiokokemukset voivat joskus olla ohimolohkoepilepsian (ks. «Epilepsia aikuisella»1) tai ohimolohkoperäisen migreenin (ks. «Migreeni»2) oire. Kokemus on tavallinen myös erilaisissa dissosiatiivissa (ks. «Dissosiaatiohäiriö (ajatusten, tunteiden, tekojen ym. erillisyys)»3) ja traumaperäisissä häiriöissä (ks. «Traumaperäinen stressihäiriö»4), joissa kokemuksen arvellaan olevan reaktio tai hallintakeino erilaisille traumaattisten muistojen herättämille ahdistaville tunteille.
Marijuanan tai hasiksen polttamiseen liittyy suhteellisen usein eriasteisia depersonalisaation kaltaisia kokemuksia. Myös mielisairaudessa (psykoottisissa tiloissa) voi usein ilmetä depersonalisaation kaltaista itsen ja ympäristön outona kokemista.
Mietiskelyn tai uskonnollisten rituaalien yhteydessä depersonalisaatio- tai derealisaatiokokemukset ovat tavallisia ja osin itsesuggeroituja. Tällöin depersonalisaatio ja derealisaatio koetaan usein elämyksellisesti yhteytenä jumaluuteen tai maailmankaikkeuteen.
Depersonalisaatiohäiriö
Erillisestä depersonalisaatiohäiriöstä puhutaan vain silloin, kun kokemukseen ei liity muita psykiatrisia häiriöitä. Depersonalisaatiohäiriölle ovat ominaista toistuvat tai pitempään jatkuvat depersonalisaatiot, joiden yhteydessä henkilö menettää kosketuksen omaan itseensä. Hän voi kokea olevansa automaattinen kone tai elävänsä unessa tai elokuvassa. Usein hän kokee olevansa ajatustensa, ruumiinsa tai ruumiin osiensa ulkopuolella, hänellä ei ole kosketusta tunteisiinsa tai ei koe kontrolloivansa liikkeitään.
Depersonalisaatiohäiriön taustalla saattavat olla lapsuudessa tai menneisyydessä koetut hyvin traumaattiset tapahtumat. Näistä menneisyyden traumaattisista tapahtumista tavalla tai toisella muistuttavat nykyhetken tapahtumat voivat laukaista depersonalisaation. Tällöin äkillinen siirtyminen toiseen persoonan tilaan on reaktio alkuperäisestä traumatilannetta muistuttaneeseen tapahtumaan tai ärsykkeeseen. Näissä tilanteissa depersonalisaatiokokemuksista kärsivä henkilöllä ei yleensä ole tietoista muistikuvaa menneisyyden traumaattista tapahtumasta.
Milloin hoitoon
Depersonalisaatiokokemusten ollessa tiheästi toistuvia tai pitempään jatkuvia kannattaa aina kääntyä psykiatrin tai psykologin puoleen. Kokemusten taustalla voi olla stressaava elämäntilanne tai traumaattisia muistoja, joiden psykoterapeuttisesta työstämisestä voi olla suurta hyötyä.
Käytettyjä lähteitä
Lauerma H. Dissosiaatiohäiriöt. Kirjassa Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. 5.painos. Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 328–339.
Van der Hart O, Nijenhuis ERS, Steele K: Vainottu mieli. Traumaterapiakeskus, Helsinki, 2009
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siitä mun samankaltaiset ongelmat johtuu. Nuorena ei ehtinyt tätä edes ajatella, mutta nyt kun lapseni on todettu adhd:ksi, tajuan, että ihan kopio minusta se on... Ankeaa.
vaihtoehtoa. Onhan alisuoriutuvia ja hiljaisiakin adhd-ihmisiä olemassa. ap
jos kyseessä olisi aivokasvain, luulisi että oireet pahenisivat vähän nopeammin. Itse veikkaan että kyseessä on pikkulapsiajan aiheuttama väsymys/stressi, joka sitten näkyy ap:n kuvaamin oirein.
joten ei siitäkään voi johtua. Kilpirauhasen vajis ollut kohta 6v. Tämä ihme olo muutamia vuosia. Saatan kesken asian tekemisen unohtaa mitä teen tms. Ei työkykyyn vaikuta tosin pahasti. Olen myös huomannut stressaantuvani kaameasti pienistäkin asioista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen diagnosoinut itselleni tarkkaavaisuushäiriön. Olen "vähän höperö" ja unohtelen helposti asioita. Teen yhtä ja huomaankin hetken päästä tekeväni toista. Mun itää keskittyä kunnolla että saan asiat järkevästi tehtyä. Saatan välillä myös puhua puutaheinää eli sanat menee sekasin, en ole nopea yhdistelemään asioita.
Mä olen ollut tällänen ainakin yläasteiästä saakka, jolloin mulla oli lievä aivoinfarkti. En muista, olinko ennen sitäkin. Sen muistan, että alati olen hävittänyt tavaroita ja ollut vähän huolimaton ja suurpiirteinen.
Mäkin olen monesti miettinyt, mikä mulla on, leikilläni olen todennut itseni vähän toistaitoseksi vaikka korkeakoulututkinto mullakin taskussa.
Mulla auttoi työn vaihtaminen, opiskeluaikana olin töissä kahvilassa jossa oli paljon erilaista tekemistä ja hälinää, se väsytti mua. Nyt kun olen oman alani töissä ja työnkuvani on vaihteleva mutta selkeä, on nämä höperö-oireenikin helpottaneet huomattavasti! Lapsen saannin jälkeen ajattelin höperöityväni täysin, mutta kyllä minä ihan toimintakykyinen olen edelleen onneksi. :D
Tsemppiä sinulle! Tämä vaatii armollisuutta itseä kohtaan, älä ole liian ankara itsellesi. Meilä kaikilla on omat hyvät ja huonot puolemme, itse on olen esim omalla alallani erittäin näppärä vaikka välillä vähän seinään törmäisinkin tai pyörisin ympyrää keskellä lattiaa miettien, mitä olinkaan juuri tekemässä. :)
Mä olen diagnosoinut itselleni tarkkaavaisuushäiriön. Olen "vähän höperö" ja unohtelen helposti asioita. Teen yhtä ja huomaankin hetken päästä tekeväni toista. Mun itää keskittyä kunnolla että saan asiat järkevästi tehtyä. Saatan välillä myös puhua puutaheinää eli sanat menee sekasin, en ole nopea yhdistelemään asioita. Mä olen ollut tällänen ainakin yläasteiästä saakka, jolloin mulla oli lievä aivoinfarkti. En muista, olinko ennen sitäkin. Sen muistan, että alati olen hävittänyt tavaroita ja ollut vähän huolimaton ja suurpiirteinen. Mäkin olen monesti miettinyt, mikä mulla on, leikilläni olen todennut itseni vähän toistaitoseksi vaikka korkeakoulututkinto mullakin taskussa. Mulla auttoi työn vaihtaminen, opiskeluaikana olin töissä kahvilassa jossa oli paljon erilaista tekemistä ja hälinää, se väsytti mua. Nyt kun olen oman alani töissä ja työnkuvani on vaihteleva mutta selkeä, on nämä höperö-oireenikin helpottaneet huomattavasti! Lapsen saannin jälkeen ajattelin höperöityväni täysin, mutta kyllä minä ihan toimintakykyinen olen edelleen onneksi. :D Tsemppiä sinulle! Tämä vaatii armollisuutta itseä kohtaan, älä ole liian ankara itsellesi. Meilä kaikilla on omat hyvät ja huonot puolemme, itse on olen esim omalla alallani erittäin näppärä vaikka välillä vähän seinään törmäisinkin tai pyörisin ympyrää keskellä lattiaa miettien, mitä olinkaan juuri tekemässä. :)
Minäkään en tyhmämä pidä itseäni. Ilmeisesti vain löydettävä se oma ala, jossa voin paneutua rauhassa yhteen asiaan, tutkia ja puntaroida. Kaikkinainen hälinä monesta suunnasta hämmentää minua. Minulla ei ole mitään aivoinfarkteja taustalla. Tuntuu, että olen viime vuosian tullut enemmän tällaiseksi. Vanhemmiten :-)
Voiko tällainen tarkkaavaisuushäiriö (adhd?) puhjeta sitten aikuisiällä? Lapsena en mielestäni ollut sen epänormaalimpi kuin muutkaan. Tosin impulsiivinen, mutta se kaiketi temperamenttipiirre.
diagnoosi voi olla mm. kilpirauhasen vajaatoiminnan huononeminen/ työstressi, joka tekee näitä muistihäiriöitä/ kasvain päässä/ likinäköisyys / jotain neurologista etc. Listaa ja arvuutteluja voi tehdä loputtomiin.
Eniten huolestuisin tuosta, että kävelet seinää päin. Muistiongelmia voi tulla kenelle vain, kun on tarpeeksi väsynyt ja stressaantunut. Kävisin kuitenkin lääkärissä.