Kerro jokin kiva muisto, kun olet auttanut tuntematonta tai saanut itse apua.

hengailin naapurirapun 8-vuotiaan kanssa tunnin rappukäytävässä, kun tällä oli avaimet ja kännykkä jääneet kotiin eikä ollut ulkovaatteita päällä.



Näytti siinä itkua tihrustavan ja myönsikin olevan vähän peloissaan kun kysyin. Pyysin häntä meille odottelemaan, mutta fiksu poika kieltäytyi ja sanoi ettei saa mennä vieraille kylään :D Juteltiin siinä sitten mukavia tunnin verran, kunnes pojan äiti tuli kotiin.

Paikallisesta räkälästä tuli setä melkoisessa laitamyötäisessä rappusia alas. Oli talvi-ilta ja pakkasta oli varmaan siinä -20 hujakoilla.

Turvalleenhan se humalainen siinä kaatui eikä sitten jalat enää kantaneet. Olin tulossa töistä kotiin ja jäin sitten soittamaan poliisille, että tulisivat poimimaan humalaisen talteen (kaatuessa ei sattunut, joten ambulanssi ei ollut tarpeen).

Poliisien tuloa odotellessa paikalle sattui tulemaan eräs ihailemani muusikko (ei sieltä räkälästä), joka jäi sitten kanssani siihen odottelemaan. Avuntarjoamisen ohella sain siis myös fanitapaamisen :)

ei kyllä ollut auttamista! Törkeää jättää kertomatta kuka ajoi, ties vaikka olisi kuski ollut jonkin aineen vaikutuksen alaisena ja pääsi nyt kuin koira veräjästä.

Jos perhe on valehdellut poliisille kuka oli kuskina, niin siihen on ollut syy. Ja se syy on että joku on ajanut laittomasti, ja sinä vaan avustat tässä lain rikkomisessa.

ekana onnettomuuspaikalle ja soitin 112. Autossa oli perhe, jonka äiti oli aivan shokissa, joten halasin ja rauhoittelin häntä siihen saakka kun ambulanssi saapui. Perheen teinitytär vietiin tarkistettavaksi, mutta en usko että mitään sen vakavampaa sattui.

Poliisi kyseli minulta siinä myöhemmin, että kuka sitä autoa oikein ajoi. Olen melko varma, että autoa ajoi äiti, mutta perhe oli itse kertonut isän ajaneen. Poliisille sanoin etten ole varma kuka ajoi, sillä en halunnut enää perheelle yhtään enempää vaikeuksia. Jälkeenpäin ajattelin, että äidillä ei ehkä ollut ajokorttia, tai sitä ajoneuvoa ei olisi muut saaneet ajaa tms vakuutusjuttuja.

yksi näöltä-tuttu talonmies oli kaatuneena maassa ratikkakiskoilla lumisateessa. Kukaan ei auttanut. Yritin nostaa häntä (vähän jaksoi itsekin yrittää) mutten saanut ylös. Lopulta komensin erään miehen auttamaan minua. Saatoimme hänet kotiinsa joka oli ihan vieressä. Humalassahan hän toki oli, mutta tiesin työteliääksi tavalliseksi mieheksi. Hävetti muiden puolesta kun eivät meinanneet eväänsäkään lotkauttaa.

olin 7 kk raskaana ja 4 v. poikana kanssa ajamassa syyspimeällä parin sadan km matkaa kotiin. Reitti ei ollut tuttu. Ajattelin tankata heti lähtiessä mutta minulla oli vain teboilin kortti eikä rahaa. No bensiksiä tuli ja meni muttei yhtään teboilia. Sitten kävikin pahin ja bensa loppui n. 10 km ennen teboilia.



Oli pimeä ja liikennettä kuitenkin paljon ja päätin yrittää liftaten bensikselle. Nostin auton konepellin ylös ja laitoin valot päälle että meidät huomattaisiin tien laidassa. Siihen menin lapseni ja mahani kanssa liftaamaan, autoja meni ja meni eikä KUKAAN pysähtynyt! Tuskin näytin miltään kirvesmurhaajalta enkä tiedä syytä tähän ihmisten piittaamattomuuteen vieläkään. Melkein tunnin liftasin kunnes kaksi nuorta naista oli ajanut toiseen suuntaan mutta kääntyneet ja tulivat minua auttamaan. He päivittelivät että eikö kukaan pysähtynyt.



He veivät meidät bensikselle jossa ostin heille suklaata kiitokseksi ja toivat minut bensakanisterin kanssa takaisin autolle.

Olen MELKO varma, että autoa ajoi äiti. En 100% varma. En halunnut sotkea tilannetta enää yhtään enempää omilla arvailuillani. Olin itsekin järkyttynyt ja adrenaliinipumpissa nähtyäni livenä auto-onnettomuuden, jossa olisi voinut käydä tosi pahasti. Jos kuski oli laiton, oli tuossa onnettomuudessa hänelle rangaistusta ihan tarpeeksi.



Jos kuski olisi vaikuttanut juopolta tai huumehörhöltä, niin olisin ehkä lähtenytkin veikkailemaan kuka autoa ajoi. Tämä oli normaali perheenäiti.

Kerran Hgin keskustan Stockalla tyttöni meni edellä hissiin ja hissin ovi meni kiinni(,koska jotkut tahvot jäi pyörimään hissin eteen) enkä ehtinyt vauvan (kärttyinen ja sylissä) ja vaunujen kanssa mukaan. Hissi meni tietysti 6 kerroksesta suoraan kellariin. Minä perässä, eikä tyttö ollut siellä. Onneksi pian kuulutettiin ja ihana nainen poikansa kanssa oli pitänyt tytöstä huolta ja vienyt infoon.



Kerran minulta jäi jumppa väliin, kun pyörätuolilla liikkuva juoppo oli kaatunut. Kaksi nuorta miestä sai miehen takaisin pyörätuoliin, mutta kun ei saatu puheesta selvää eikä mitään osoitetta löytynyt, ei voitu viedä miestä kotiin. Eikä tiedetty, että mikä osa ongelmista on aikaisemmin tapahtunutta, mikä johtuu alkoholista ja mikä kaatumisesta. Kun tunnin odottelun jälkeen poliisit tulivat paikalle, he totesivat, että olisi tarvittu ambulanssi. Niinpä.

joka saappaillaan liukastui ihan minun selkäni takana. Ojensin käden ja vedin hänet ylös, kysyinkö että oletko kunnossa, sattuiko pahasti. Tyttö kiitti ja sanoi että ei onneksi käynyt kuinkaan, että olipas liukas tie. Jäi varmaan hyvä mieli molemmille, itselleni ainakin vaikka ihan pikku juttu oli.

mun tuttavanainen meni väliin kun joku äijä retuutti tyttöystäväänsä. Tuo miekkonen sitten veti tuttavaani turpaan ja lähti karkuun. Tuttavani oli silti käynyt saattamassa tytön kotiinsa että pääsee varmasti turvallisesti perille.

ei ole suurta, mutta oli ehkä sille lapselle. Pieni maahanmuuttajatyttö oli ostamassa monta tölkkiä maitoa, ja yhden pienen suklaapatukan (taisi olla Pätkis), näin jo kun arpoi karkkiosastolla että riittääkö rahat siihen. Kassalla sitten oli edessäni ja ei sitten riittänytkään Pätkikseen kolikot. Kaivoin äkkiä lompakostani ainoan rahan (yleensä aina korttirahaa, mikä on tosi tyhmää tällaisten tilanteiden takia), mikä oli 2 euron kolikko. Annoin sen tytölle ja sanoin, että "tuossa on, nyt riittää". Kiitti kovasti :) jäi hyvä mieli.

äiti-lapsikerhon vetäjänä.

olisit voinut sanoa poliisille, että olet melko varma. Harva todistaja on koskaan 100% varma.

Ei kaikki juopot ja huumehörhöt näytä juopoilta ja huumehörhöiltä. Narkkareita ja alkkiksia on kuule kotiäideissäkin. Tai sitten nainen oli saattanut ottaa vahvaa kolmiolääkettä johonkin vaivaan ja lähtenyt ajamaan silti. Joka tapauksessa laittomasti ajoi jos ei kehdannut sanoa että ajoi. Ilman ajokorttiakaan ei saa ajaa, ja hyvästä syystä.

Olen MELKO varma, että autoa ajoi äiti. En 100% varma. En halunnut sotkea tilannetta enää yhtään enempää omilla arvailuillani. Olin itsekin järkyttynyt ja adrenaliinipumpissa nähtyäni livenä auto-onnettomuuden, jossa olisi voinut käydä tosi pahasti. Jos kuski oli laiton, oli tuossa onnettomuudessa hänelle rangaistusta ihan tarpeeksi.

Jos kuski olisi vaikuttanut juopolta tai huumehörhöltä, niin olisin ehkä lähtenytkin veikkailemaan kuka autoa ajoi. Tämä oli normaali perheenäiti.

Ja edelläni olevalla nuorella naisella ei ollut tilillä tarpeeksi rahaa kun hän yritti maksaa Visa electrolla. Kassa ehdotti että laitetaan osa ostoksista pois. Naiselta puuttui tasan kymppi ja annoin sen hänelle. Hän oli vielä samana iltana siirtänyt tuon puuttuvan rahan tililleni.

Kirjoittakaa lisää, niin lähetetään "nettiäitien joulumieli" -juttuvinkki jonnekin :)

ihan vain pari pientä juttua. Ensimmäisessä olin juuri ostamassa banaaneja isossa marketissa kun jostain ilmestyi vähän vanhempi naishenkilö ja sanoi, että olinko huomannut tuolla vähän matkan päässä olevan reilun kaupan banaaneja todella edullisesti. Halvemmalla siis kuin ne banaanit mitä olin ottamassa. Kiitin häntä ja lähdin katsomaan. Pieni asia mutta teki minut kovin iloiseksi!



Tällä viikolla taas isossa marketissa kassahihnojensa ääressä istuvat myyjät yrittivät ojentaa toisilleen jonkin tavaran. Välimatkaa oli niin paljon, ettei se olisi onnistunut toisen nousematta seisomaan ja kävelemättä toisen luo. Olin jo pakkaamassa kauppakassejani mutta huomattuani tilanteen menin kassan luo ja sanoin: kyllä mä voin ojentaa. Muuta kassajonossa seisseet vaan toljottivat :) Pieniä asioita joista tulee hyvä mieli itselle ja toiselle.

Viimeksi unohti vanha rouva lääkepussin ja lompakkonsa kaupan ostoskärryihin. Mä juoksin hänet kiinni ja hän sai lääkkensä ja lompakkonsa.



Tuli hyvä mieli :)

Avaan ovia,autan lastenvaunujen kanssa julkisissa,annan paikan vanhukselle/raskaana olevalle tai pikkulapselle julkisissa.



Kerran katsoin kauppakeskuksessa vieraan äidin vauvaa lastenhoitohuoneessa kun äiti kävi itse vessassa äkkiä.



Kerran bussissa kuski ei osannut neuvoa erästä matkustajaa missä jäädä pois,itse tiesin niin kävelin takaosasta bussin etuosaan kertomaan kysyjälle. Nainen oli erittäin kiitollinen.



Kerran autoin mäessä rollilla kaatunutta pappaa.



Onhan näitä.



Maassa makavaa en jätä koskaan tsekkaamatta tilannetta ja soittamatta tarvittaessa 112.



Itsekin tälläisiä apuja tietenkin toivoo saavansa:)

Minut on vaan kasvatettu niin.:) Esim. olen auttanut vierasta vanhaa naista kantamaan kauppakassit ylös 7.kerrokseen, koska hissi oli rikki. :)

seisoskelin odottelemassa ratikkaa. Pysäkillä oli pari spugea mörisemässä ja yksi näistä alkoi pummata multa rahaa. Ei ollut kuulemma syönyt moneen päivään, se tavallinen tarina. Sanoin, että rahaa en anna, mutta ruokaa voin ostaa. Kävin läheisestä Alepasta hakemassa muutaman karjalanpiirakan, pasteijoita, jugurttia ja muuta sellaista. Sen spurgun ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Harvoin on yhtä suuri kiitollisuus paistanut kenenkään kasvoilta.



Myöhemmin samana iltana törmäsiin häneen uudestaan. Joku äijä yritti käydä vähän liian tuttavalliseksi, joten tämä spurgu nosti jätkän rinnuksista seinälle ja sanoi, että tuota tyttöä ei ahdistella. Kun teet hyvää, saat hyvää :)

Mä tarjoan kans aina apua kun joku sitä näyttäisi tarvitsevan. Viimeisin oli varmaan junassa: autoin yhden isoäidin lapsenlapsineen ja kasseineen ensin alakertaan ja sitten ulos junasta. Oli oikein mielissään.