Lue keskustelun säännöt.
Mieheni kuioli eikä minun anneta osallistua mihinkään...
14.12.2010 |
Olimme avoliitossa, eli suhteemme ei ilmeisesti merkinnyt mitään mieheni äidille :( En ollut mikään satunnainen suhde, vaan olimme olleet yhdessä kuusi vuotta ja suunnittelimme lapsen tekoa. Haluaisin osallistua hautajaisjärjestelyihin, kuten valita sinne musiikkia ja tarjoiluja, mutta minut on tyrmätty täysin. Kuolinilmoitukseen en saa hyvästejäni laittaa. Hautajaisten ajankohtaa ei ole edes kerrottu minulle. Olen kysynyt syytä tähän miehen äidiltä, kuulemma tämä asia halutaan hoitaa "perhepiirissä ja lähimpien kesken".
En ymmärrä tästä mitään. Haluaisin vain kuolla itsekin.
Kommentit (177)
Siis täällä puolustellaan käsittämättömän törkeää käytöstä? Nyt on psykomammalla taas tylsä ilta, vai?
Tsemppiä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstan tuntien ap voi olla provo, mutta ajatelkaa jos teille miehenne kuoltua tultaisiin jeesustelemaan tällaista. Aivan käsittämätöntä avioliittokohkausta :O Mikä tausta näillä kohkaajilla on, joku uskonlahko vai vain hirveän konservatiivinen kasvuympäristö syvällä korvessa?
Ihan sama onko alkuperäinen viesti trolli vai ei. Ja ihan sama mitä laki sanoo. Avovaimo ON miehensä lähin omainen. Jos minulle kävisi kuten ap:lle, pitäisin huolen siitä, että "anoppi" kärsii pahimmalla mahdollisella tavalla. Menisin hautajaisiin ja järjestäisin kohtauksen, jotta jokaikinen osallistuja tietäisi, millainen henkilö on kyseessä.
Ei ehkä kannata tätä neuvoa noudattaa.
Hanki itsellesi kiireesti hoitopaikka, ei taida sulla olla ihan kaikki muumit laaksossa.
Hävetkää te ilkiöt täällä. Tottakai avopuoliso on kuolleelle läheinen ja en vaan voi käsittää, miten kukaan voi anoppina käyttäytyä noin. En vaan tajua.
Jos oma poikani asuisi avoliitossa, niin tietenkin hänen avopuolisonsa kuuluisi hautajaisiin! Järjestelyt varmaan tehtäisiin yhdessä, ellei kyse ole hiukan iäkkäämmästä ja pitkäaikaisemmasta parista, jolloin tietysti tämä puoliso tekisi ne yksin, ellei haluaisi apua. Minä katsoisin lapseni avopuolisoa ihan yhtä merkittävänä kuin aviopuolisoa. Minulle avioliitolla ei ole sinänsä mitään merkitystä sen suhteen, kuinka vakavaksi suhteen arvioin.
Ainoastaan siinä tapauksessa ymmärrän, jos anopilla on syytä syyttää jotenkin tuosta kuolemasta tyyliin "tyttö opetti käyttämään huumeita ja nyt veti överit" tai "teki itsemurhan, kun kuuli tytön pettäneen parhaan kaverinsa kanssa". Vain tälläisistä syistä ymmärtäisin, miksi tuo anoppi on niin ilkeä ja katkera...
sitä anoppia. Luultavasti ap on lietsonut täällä ketjussa koska vaikuttaa provolta.
t. se jonka äiti haudattiin jokin aika sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos omaisesi päättävät tehdä toisin.
No sitten tekevät vastoin viimeistä kirjallista tahtoani. En voi heistä sellaista uskoa, mutta mistäpä sitä tietää. Naimaton voi testamentata rahansa miten haluaa, eli ei niitä sukulaisen väkisin järjestämiä hautajaisia ainakaan kuolinpesästä maksettaisi.
jos omaisesi päättävät tehdä toisin.
No sitten tekevät vastoin viimeistä kirjallista tahtoani. En voi heistä sellaista uskoa, mutta mistäpä sitä tietää. Naimaton voi testamentata rahansa miten haluaa, eli ei niitä sukulaisen väkisin järjestämiä hautajaisia ainakaan kuolinpesästä maksettaisi.
ennen sitä ei edes testamentissa edunsaajaksi määrätyllä ole mitään sanomista siihen, millaiset hautajaiset omaiset järjestävät, kunhan kulut ovat kohtuulliset.
Ihanko oikeasti ei näin yksinkertaisia asioita ole tiedossa? Kuolinpesä maksaa hautajaiset, oli testamentissa mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kun puoliso yllättäen kuoli, ilmoittivat tämän alaikäiset lapset (15v ja 17v), että äitini on hyvä ja pakkaa tavaransa, asunto on heidän. Hautajaiset järjesti näiden lasten äiti eli vainajan exä, eikä niihin kutsuttu äitiäni. Koska he olivat eläneet ajatuksella, että kaikki on yhteistä, ei äidillä ollut kuitteja mistään ostoksistaan. Mies taas oli nipotarkka, ja säilyttänyt kaikki maksukuitit isommista tavaroista, ja niihin vedoten pojat ottivat käytännössä kaiken irtaimiston.
Jos äiti olisi ollut naimisissa, ei hän olisi joutunut kodittomaksi rakkaimpansa kuollessa. Mutta eihän sitä ajattele noin.
Hautaustahtoni on olemassa kahtena kappaleena. En jaksa uskoa, että joku sukulaiseni yrittäisi järjestää ei-toivomani hautajaiset sellaisen kuolinpesän rahoista, joista ei koskaan tule mitään osuutta hänelle. Hautaustestamentin voi muuten toimittaa seurakuntaankin. Aika veemäinen omainen saa olla, jos ei sitä noudata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska olen ollut jo kerran naimisissa, mutta mieheni kuoli. En mene toista kertaa naimisiin tästä syystä.
Ap:n tapauksessa anoppi ei osaa käsitellä suruaan oikein vaan kaataa vihansa ja surunsa ap:n päälle. Osanottoni sinulle ap. Vaikka suru on sinulla kova niin älä anna törkeän anopin jyrätä sinua. Hautajaisten käytännön järjestelyihin et voi vaikuttaa, mutta kyllä sinulla on täysi oikeus menä hautajaisiin. Varaa kukkalaite, ellei anoppi sitten ole niin hullu että tulee sinut pois repimään arkun ääreltä.
Itse olen avioitunut lesken kanssa. Puolisoni on kertonut mikä kamala "tappelu" tuli silloin kun hänen nuoruutensa vaimo kuoli. Anoppi ja appi katsoivat oikeudekseen vaatia, että tyttärensä haudataan synnyinseudulleen, samalle paikkakunnalle missä appi ja anoppi asuivat. Siis mieheni ei olisi saanut haudata puolisoaan sinne missä itse asuu! Mieheni piti päänsä eikä suostunut vaatimuksiin ... sillä seurauksella, että anoppi ei tullut ollenkaan tyttärensä hautajaisiin ... appi ja vainajan veli tulivat siunaushetkeen mutta eivät muistotilaisuuteen. Että eipä aina se avioliittokaan auta jos anoppi ja appi ovat hankalia luonteeltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautaustahtoni on olemassa kahtena kappaleena. En jaksa uskoa, että joku sukulaiseni yrittäisi järjestää ei-toivomani hautajaiset sellaisen kuolinpesän rahoista, joista ei koskaan tule mitään osuutta hänelle. Hautaustestamentin voi muuten toimittaa seurakuntaankin. Aika veemäinen omainen saa olla, jos ei sitä noudata.
jos ne suunnitelmat on mahdottomat, ei niitä voi toteuttaa. Esim. hautapaikka ei välttämättä ole se, johon haluaa. Aika moni unohtaa eronneensa seurakunnasta, ja sinne jää hyvä testamentti, ei niitä esille kaivella kirkosta eronneen kuollessa.
mitään merkitystä. Lain edessä avioliitto on se ratkaiseva tekijä.
että jos jollain asialla on teille jotain merkitystä, näin ei ole välttämättä muille.
On valtava määrä ihmisiä, joille avoliitossa yhdessä eläminen on yhtä vahva ja vakava asia, kuin avioliitto.
Vaikka tämä olisi teille vierasta, niin yrittäkää ymmärtää ja antaa sille asialle tilaa, että kaikille tämä asia ei ole niin miten teille. Kyse on ihmisten tavoista ajatella asioita. Älkää väheksykö muiden avoliittoa, mikäli he suhdettaan avioliittoon nähden pitävät yhtä vahvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Testamentissa voisi määrätä sitovasti myös hautauksesta, mutta en ole nähnyt tarvetta siihen. Hautaustestamentti on erityisen tärkeä uskonnottomalle, joja ei halua siunausta.
omien tilien puolustajat teilataan aika äkkiä. Kunnon AV-mammalla on vain yhteinen tili miehen kanssa, koska rakkaus ja rahat on yhteisiä.
Mäkin olen ollut yhdessä mieheni kanssa nyt 6 vuotta, ollaan 25-vuotiaita ja ei olla vielä naimisissa koska olen juuri lopettanut opiskelut ja rahaa täytyy ensin säästää. En ole myöskään ajatellut tuolla lailla että jospa mieheni kuoleekin, koska kuka hullu sellaisia haluaa etukäteen miettiä. Voimia ap:lle, jos tämä tarina on totta, aivan kamala tilanne.
Muista, että jos se raha on miehesi tilillä (vaikka sínulla käyttöoikeus), niin miehen kuolema tarkoittaa sitä, että myös tilinkäyttö jäädytetään ja siellä olevat rahat siirtyvät kuolinpesälle, johon et kuulu.
Herää nyt jo nykyaikaan. Ihmisillä on ihan omat tilit.
Hävetkää te ilkiöt täällä. Tottakai avopuoliso on kuolleelle läheinen ja en vaan voi käsittää, miten kukaan voi anoppina käyttäytyä noin. En vaan tajua.
Jos oma poikani asuisi avoliitossa, niin tietenkin hänen avopuolisonsa kuuluisi hautajaisiin! Järjestelyt varmaan tehtäisiin yhdessä, ellei kyse ole hiukan iäkkäämmästä ja pitkäaikaisemmasta parista, jolloin tietysti tämä puoliso tekisi ne yksin, ellei haluaisi apua. Minä katsoisin lapseni avopuolisoa ihan yhtä merkittävänä kuin aviopuolisoa. Minulle avioliitolla ei ole sinänsä mitään merkitystä sen suhteen, kuinka vakavaksi suhteen arvioin.
Ainoastaan siinä tapauksessa ymmärrän, jos anopilla on syytä syyttää jotenkin tuosta kuolemasta tyyliin "tyttö opetti käyttämään huumeita ja nyt veti överit" tai "teki itsemurhan, kun kuuli tytön pettäneen parhaan kaverinsa kanssa". Vain tälläisistä syistä ymmärtäisin, miksi tuo anoppi on niin ilkeä ja katkera...
Tottahan nuo kaikki on mitä tänne on laitettu. Kyllä minunkin mielestäni avovaimo on lähiomainen ja kuuluisi järjestää hautajaiset. Mutta niin se vain on että aloittajan tapauksessa anoppi on päättänyt ne järjestää, hän on lähiomainen.
Me emme tiedä faktoja tästä, vain toisen osapuolen version.
Teorioita voi olla paljon.
Mutta nyt vain on niin että "anoppi" päättää (vaikkakin on törkeää jättää huomiotta pitempi aikainen avopuoliso). Ei voi mitään.
Millainen hirviö vittuilee parin viikon sisällä rakkaan elämänkumppaninsa menettäneelle tämän parisuhteesta? Pilkkaatteko menetyksen kokeneita ihmisiä yleensäkin?
tulisivat myös minulle todella läheiset ystävät. Olisi myös luonnollista kutsua esim. kuolleen nuoren miehen hautajaisiin hänen tyttöystävänsä, jos suhde oli kuitenkin vakava ja pitkäaikainen sekä kaikkien tiedossa. Vaikka sitten olisikin niitä erimielisyyksiä ollut. Hautajaiset on muistotilaisuus vainajalle eikä pelkkä sukujuhla vainajan suvulle.
Luonnollista on, että asia halutaan hoitaa
perhepiirissä ja siihenhän sinä et kuulu, koska ette olleet naimisissa. Minusta anoppi toimii tismalleen niin kuin pitääkin, eli tekee velvollisuutensa. Jos haluaa avioliiton oikeudet niin menee naimisiin.
kamala tilanne ap:lla. kaikki sympatiani ovat puolellasi!
Mutta: jos päättää elää avoliitossa (mikä on tietysti nykyaikana ihan ok), kannattaisi tosiaan hoitaa omaisuusasiat kuntoon ja tehdä testamentti. Kyllä nuortenkin pitöisi tulla ajatelleeksi, mitä tapahtuu, jos toinen jää vaikka auton alle tms.
Jos on lapsia, niin tämä ei ole niin tärkeää, lapsethan perivät vanhempansa ja lasten huoltajana toinen puoliso hyvin luultavasti saa hautajaiset järjestettäväkseen.
Todella ikävä tilanne. Tämän vuoksi avoliitossa eläessämme teimme keskinäisen testamentin, jotta muilla ei tuossa tilanteessa ole sanomista. Vaikka en sitä uskoisi kummankaan suvun puolelta. Mutta parempi kirjata asiat ylös kun vielä voi. Avoliitto on avoliitto ja siinä elävillä on todella huono asema, jos elämä ei mene niin kuin suunnittelee. Miksi ei voi avioitua, jos kerran rakastaa ja tahtoo olla yhdessä? Onneksi menimme naimisiin...