Onko paikalla USAssa asuvia suomalaisia?
Kommentit (72)
usassa taloja ei hinnoitella ihan samalla tavalla nelioiden pohjalta kuin suomessa. Lisaksi asunnot /talot on keskimaarin isompia. Ylimaarainen tyohuone tms. on kiva jos teille on tulossa vierailijoita suomesta. Talon sijainti kunto jne. on kuitenkin ratkaisevampaa kuin mh:n lukumaara.
Suosittelisin vuokraamaan ainakin pidempiaikaisen asunnon vasta sen nahtyanne. Asuntoja stailataan ja kuvista ei valttamatta saa oikeaa kuvaa asunnon kunnosta, naapurustosta jne. Lisaksi hyvia asuntoja on paljon helpompi saada jos on itse paikan paalla. Vuokralaisista halutaan enemman tietoa kuin Suomessa, taalla on ihan yleisena tapana kirjoittaa kirje (suosituskirje itsesta ja perheesta kuvien kera), kertoa perheen tavoista harrastuksista jne. Vuokralaisen on myytava itsensa vuokranantajalle (ainakin suosituilla alueilla). Sen pohjalta vuokranantajat paattavat kelle vuokraavat.
Olemme kerran vuokranneet asunnon nakematta ja en tekisi sita enaa uudestaan.
ettei paikallinen työnantaja helposti ala sulle viisumia hommaamaan. Sinun kun pitää olla aina parempi kuin paikallinen hakija. Eli nyt kun työttömiä on pilvin pimein, on mahdollisuudet saada täällä joku työnantaja innostumaan ulkolaisesta jolla ei jo ole viisumia aika vähäiset. Eli se jos saat sitten miehen kautta haettua sen green cardin on paljon parempi vaihtoehto, mutta siihen toki menee vuosia.
on "kaikki on leikintekoa" yksinkertaisesti sen takia, että vaihto-oppilasvuoteen lähdetään täältä lukion toiselta, joka tarkoittaa USAn päässä seniorivuotta high schoolissa. Silloin siellä on käytännöllisesti katsoen koulu jo käyty, viimeisenä vuonna keskitytään collegepaikan hommaamiseen.
Voin vakuuttaa kolmen hyvää julkista highschoolia ja middle schoolia käyvän lapsen vanhempana, että koulunkäynti ei todellakaan ole mitään lekkeripeliä ja esimerkiksi suomalainen matematiikan- ja luonnontieteenopetus jää komeasti toiseksi siihen verrattuna.
Eroja tulee siitä että eri osavaltioissa on erilaiset oppisuunnitelmat ja kouluissa on paljon eroja, riippuen ihan siitä, miten kunnat/koulupiirit haluavat kouluihin satsata. Mutta esimerkiksi meidän kaupungin 100 seniorista keskimäärin 98 jatkaa collegeen tai universityyn heti high schoolin jälkeen.
jotka on täällä vuoden laiskottelemassa. Silloin voi valita koulussa kaikkein helpoimmat kurssit kun millään ei ole mitään väliä kuinka pärjää jatkossa. Siloin kun on oikeasti omasta elämästä kyse, asia on sitten ihan eri juttu. Kun valitsee kaikkein korkeimpitasoiset kurssit mitä koulu tarjoaa, saa tehdä ihan kiitettävästi töitä. Toki kaikki koulut ei pysty tähän.
Me ollaan asuttu täällä 18 v ja pari lasta on mennyt tän systeemin läpi, nyt yliopistossa. Nuorimmainen vielä alakoulussa. Ehkä sitä on oppinut sen todellisen laidan tähänkin asiaan jo näiden vuosien varrella :)vastaan ei saa koskaan sanoa, vaikka olisi joskus aihettakin ja testejä on valtavasti. Koulu on rankka paikka. Läksyjä valtavasti ja erilaisia projekteja kotona tehtävä jatkuvasti. Koulupäivät n. 7 1/2 hr. alkaen K luokalta, jatkuu läpi lukioon asti.
Suomalaisten mielestahan usalainen koulutus on ihan pilipalihommaa. Ja tassa ei ole kukaan viela puhunut High Schoolista.
eivät todellakaan ota koulua todesta.
AP kurssit on advanced placement, eli yliopistokursseja joita luet koulussa, sitten kun aloitat yliopiston voit sanoa että olet jo tehnyt sen tai sen kurssin.
jos saat tietyn pistemäärän saat sen credittinä collegessa/yliopistossa, muuten et.
on "kaikki on leikintekoa" yksinkertaisesti sen takia, että vaihto-oppilasvuoteen lähdetään täältä lukion toiselta, joka tarkoittaa USAn päässä seniorivuotta high schoolissa. Silloin siellä on käytännöllisesti katsoen koulu jo käyty, viimeisenä vuonna keskitytään collegepaikan hommaamiseen. Voin vakuuttaa kolmen hyvää julkista highschoolia ja middle schoolia käyvän lapsen vanhempana, että koulunkäynti ei todellakaan ole mitään lekkeripeliä ja esimerkiksi suomalainen matematiikan- ja luonnontieteenopetus jää komeasti toiseksi siihen verrattuna. Eroja tulee siitä että eri osavaltioissa on erilaiset oppisuunnitelmat ja kouluissa on paljon eroja, riippuen ihan siitä, miten kunnat/koulupiirit haluavat kouluihin satsata. Mutta esimerkiksi meidän kaupungin 100 seniorista keskimäärin 98 jatkaa collegeen tai universityyn heti high schoolin jälkeen.
jotka on täällä vuoden laiskottelemassa. Silloin voi valita koulussa kaikkein helpoimmat kurssit kun millään ei ole mitään väliä kuinka pärjää jatkossa. Siloin kun on oikeasti omasta elämästä kyse, asia on sitten ihan eri juttu. Kun valitsee kaikkein korkeimpitasoiset kurssit mitä koulu tarjoaa, saa tehdä ihan kiitettävästi töitä. Toki kaikki koulut ei pysty tähän. Me ollaan asuttu täällä 18 v ja pari lasta on mennyt tän systeemin läpi, nyt yliopistossa. Nuorimmainen vielä alakoulussa. Ehkä sitä on oppinut sen todellisen laidan tähänkin asiaan jo näiden vuosien varrella :)
vastaan ei saa koskaan sanoa, vaikka olisi joskus aihettakin ja testejä on valtavasti. Koulu on rankka paikka. Läksyjä valtavasti ja erilaisia projekteja kotona tehtävä jatkuvasti. Koulupäivät n. 7 1/2 hr. alkaen K luokalta, jatkuu läpi lukioon asti.
Suomalaisten mielestahan usalainen koulutus on ihan pilipalihommaa. Ja tassa ei ole kukaan viela puhunut High Schoolista.
menee koko vuosi?
Systeemi on hieman erilainen kuin Suomessa ja oppilaan ohjaukseen panostetaan eri lailla kuin Suomessa. Suomessahan ei esim. lukioita kiinnosta pätkän vertaa, mitä koululainen sen jälkeen tekee tai tekeekö mitään, kun valmistuu ylioppilaaksi. Yksi lukioiden "hyvyyden" mittakriteeri pitäiskin olla, miten suuri osa oppilaista saa heti seuraavaksi syksyksi yliopisto/korkeakoulupaikan.
Ja sitä paitsi, eivät suomalaiset abitkaan lue koulukursseja koko vuotta. Ennen koulu loppui penkkareihin. Ja meidän abilla esimerkiksi on ollut viime jaksolla 3 kurssia ja tällä jaksolla 3 ja on aikaa käydä autokoulua ja pänttäillä tuleviin kokeisiin ja jopa harrastaa, kun on aikaisempina kausina urakoinut kursseja.
yliopistot eivät katso vain numeroita, vaan myos sitä mitä olet tehnyt vapaa ajallasi ja heitä kiinnostaa mitä muuta olet tehnyt elämälläsi.
menee myos aikaa. Sillahan myydaan itsea yliopistolle.
miehen kautta haettua sen green cardin on paljon parempi vaihtoehto, mutta siihen toki menee vuosia.
minulla siinä kesti 4kk, tai 6kk siihen päivään kun olin maassa.
Noin nopea käsittely on lähinnä silloin kun haetaan USA:n kansalaisen ulkomaalaiselle puolisolle green cardia...
Kun suomalainen perhe joka on muuttamassa USA:n miehen työn perusteella H tai L viisumeilla yleensä tosiaan menee vuosia ennenkö perheellä on green cardit.
On nopeampiakin tapauksia nähty, silloin työnantajafirmat ovat olleet täysillä mukana ajamassa prosessia mutta kovin yleistä se ei ole.
Hyvät lahtökohdat teillä on USA:n muuttamiseen. Niinkuin esille tuli on kustannusrakenne elämänkaaren myötä hieman erilainen mutta hyvin koulutetuilla ilman velkoja muuttavilla on asiat hyvin.
Mitä sanot Suomen eläketurvasta on mielenkiintoista.
Vaikka eläkevakuutusmaksut Suomessa maksetaan nimenomaan eläkemaksuina tuntuvat useimmat koulutetut suomalaiset luopuneen toivosta saada maksamiaan rahoja ikinä takaisin eläkeen muodossa. Maksut kerätään veronluonteisesti ja verojen lailla käytetään tulonsiirtoihin samalla kun eläkejärjestelmä hajotetaan.
Vaikka nyt neljäkymppistet ja sitä nuoremmat ovat laajalti tajunneet että maksuista huolimatta eläkkeet on vielä erikseen säästettävä itse, ei mitään laajempaa vastustusta näiden maksujen maksamiselle tunnu olevan.