Mitä sinä sait lapsena lahjaksi, mikä on jäänyt erityisesti mieleen?
Minusta tuntuu, että joka joulu saatiin jätti-iso suklaalevy ja värikyniä ja värityskirja sekä kiiltokuvia. Myös jonkinlainen nukke usein oli lahjoissa. Suorajalkaiset Barbit olivat tietenkin in. Myös paperinukkeja sai lahjana. Kova työ oli aina itse niitä saksia, kädet oli kipeät. Pehmoja en muista saaneeni.
Kommentit (51)
Sain kerran n. kymmenenvuotiaana lahjaksi valtavan lautasenkokoisen tikkarin, olisiko halkaisija ollut likemmäs 20 cm.
Vuotta-kahta myöhemmin sain lahjaksi ihanan vaaleanpunaisen meikkipussukan, jonka sisällä oli ensimmäinen dödö, kynsilakka, suihkugeeli jne. Samana jouluna sain oman herätyskellon. Nuo lahjat saivat tuntemaan itseni isoksi tytöksi :-)
Jonakin jouluna sain silloisen muotilelun, magneettipenaalin näköisessä rasiassa pikkuisia tyttöhahmoja. Penaalin sisusta oli pikkuruinen kaksikerroksinen nukkekoti, jossa oli pieniä kalusteita. Sillä pääsi leikkimään, kun laittoi penaalin kyljelleen ja avasi kannen. Tuo oli ihana lahja!
Muita yhtä suurta ihastusta herättäneitä ei tule mieleen. Mukavia olivat kirjepaperisetit, kirjat, suklaalevyt ja -rasiat, karkit, pyjamat, pehmolelut, nukkekoti (sellainen Lundbyn mormaalikokoinen), ala-asteiässä erilaiset kivat kynä ja kumi-setit, isot tussipakkaukset jne.
- Kerran joulupukin säkit tulivat pulkassa ja se pulkkakin oli lahjaksi ja hieno juttu!
- Toisena vuonna äiti ja isi sanoivat, että käypäs hakemassa huoneestasi sakset tjms (kun kaikki lahjat oli jo avattu) ja siinä käytävällä olikin minulle ikioma potkukelkka. Sekin oli ihana yllätys!
- 4-vuotiaana saatu pehmolelu joka on vieläkin tallessa ja pitkäaikaisena unikaverina oli aina aikuisikään asti.
- Kantele
- Date-tuoksu ala-asteikäiselle tuntui tosi hienolta jutulta! Samoin yläasteella siskoltani saadut kevyt puuteri, ripsiväri ja huulipuna. Muistan vieläkin miltä se huulipuna tuoksui.
- Säkkituoli
- Sellainen kipsijuttu, jota hakattiin ja sieltä löytyi muovisen dinosauruksen osia jotka sitten koottiin ja siinä tuli maalit mukana jolla se voitiin maalata. Olin viidennellä ja olin toivonut tuota lahjaa. Tiesin sen olevan vähän lapsellinen, mutta nautin siitä silti täysillä!
Nämä olivat ikimuistoisimmat ja mieluisimmat joululahjani. Sanottakoon vielä, että vanhempani olivat melko vähävaraisia ja aina puhuttiin että tänä vuonna ei tule paljoa ja muistan kuitenkin joka joulu olleeni tosi kiitollinen ja ihmeissään että tulihan näitä lahjoja paljon.
isoveljeni sai kummeiltaan synttärilahjaksi 100 markkaa. Siihen aikaan meillä päin kävi vielä kauppa-auto jonne menimme. Veljeni osti mulle sieltä "lahjaksi" sellaisen pakkauksen jossa oli kolme eriväristä pientä leikkiponia. Maksoi muistaakseni 30mk. Tykkäsin niistä ihan hirveästi. Ja yleensä veljeni ei tosiaankaan ollut noin ystävällinen vaan tappelimme jatkuvasti (meillä ikäeroa alle kaksi vuotta. Senkin takia tuo on jäänyt mieleen.
olin lapsi. Lahjat oli vaatimattomia. Kerran sain sellaisen todella kauniin metallisen rasian. Olin onnellinen kun löysin sisältä konvehteja. Vielä onnellisempi olin, kun myöhemmin sieltä löytyi toinen kerros konvehteja! Olin hirmu perso makealle ja karkit oli harvinaista herkkua. Rasia on vieläkin tallessa ja se on minusta edelleen kaunis.
Asuin ensimmäiset vuodet elämästäni ulkomailla ja kun muutettiin takaisin Suomeen ollessani 6v en ollut koskaan nähnyt lunta. Mäen lasku, hiihtäminen ja luistelu yms. oli kaikki ihan uusia juttuja mulle.
Ensimmäisenä talvena innostuin kovasti kavereiden kanssa laskemaan mäkeä talomme takana pitkässä mäessä. Mulla oli ihan tavallinen pulkka niinkuin kaikilla kavereillakin, mutta jossain olin nähnyt tooooosi hienon rattikelkan. Sellaisen sitten tottakai halusin itselleni!
Joulu tuli ja meni ja olin tosi pettynyt etten saanut lahjaksi rattikelkkaa. Tammikuun loppu puolella eräänä sunnuntai aamuna meidän rapun viereen oli kutienkin ilmestyny rattikelkka!! Kuulemma se oli unohtunut pukilta tuoda jouluna ja pikkuiset tontut joutuivat sen kantamaan Korvatunturilta jalkaisin minulle. Siksi kesti niin pitkään...
Jälkeenpäin olen toki kuullut oikean selityksen... Ennen joulua vanhempani eivät löytäneet rattikelkkaa mistään kaupasta. Taisi olla toivottu lahja sinä jouluna muillakin kuin vain minulla! :D
useana jouluna budapest-kohvehteja rasian. tykkäsin niistä kovasti ja oikein odotin sitä lahjaa. joskus oli julia-karkkejakin.
muita joululahjoja en kauheesti muista. iso pehmokoira oli ihana joskus. pörrösukkia sain myös joskus, tai muuta vaatetta.
on jokin kirja, joka silloin jo saadessa tuntui lapsellisesta. Luin jo isompien kirjoja, ehkä peräti aikusten kirjoja. Suklaata saatiin aina ja marmelaadia. En kyllä oikein muista muuta. Sen että paketit lajittelin koon mukaan ja isoimman avasin viimeiseksi. No, onhan ikää jo yli 40v., joten eipä ihme, etten muista.
vieläkin ja on omilla lapsillani käytössä, vaikka peli on yli 25 v. vanha.
ja oma äitini lähetti minulle ruotsista joululahjapaketin. siinä oli piirrustuskirja ja vahakyniä. avasin onnellisena paketin sängylläni,ja äitipuoli rynni paikalle ja raivostui siitä,että oma äitini oli lähettänyt paketin, tuli ja repi värityskirjan riekaleiksi sekä katkoi ja silppusi vahakynät kappaleiksi. SE lahja on jäänyt mieleen. sen jälkeen ei äidistäni kuulunut enää mitään,eikä paketteja tullut.
Olin niiiiiin onnellinen saadessani sen. Olin heppahullu ja rakastin My Little Ponyja. Barbit eivät kiinnostaneet lainkaan ja tuo ponitalo oli unelmien täyttymys.
Aikuisena selvisi, että sen eteen oli säästetty kovasti rahaa ja äitini oli aiheesta riidellytkin isäni kanssa (olivat jo silloin eronneet). Isäni ei olisi halunnut ostaa minulle mitään niin kallista, äiti taas halusi täyttää toiveeni. Muuta en sinä jouluna saanutkaan, mutta se ei haitannut.
Joten sen joulun lahjat muistan kaikein ihanimpina. Sain peltiset nukenastiat, joissa oli punaisella pohjalla kuvattu pikkutyttö, joka piteli mekkonsa helmaa ja helmaan satoi taivaasta jotain keltaista, rahoja tai pikkuleipiä. Lisäksi sain vaaleatukkaisen nuken, jonka pitkät hiukset leikkasin polkaksi parin päivän päästä - enkä katunut, vaikka aikuiset niin ennustivat. Paras lahja on kuitenkin minulla vieläkin tallessa. Se on paksu satukirja täynnä itämaisia satuja. Se oli pehmeäkantinen, mutta päällystettiin vihreällä ruudullisella kontaktimuovilla. Olen lukenut siitä satuja omille lapsilleni ja hekin ovat ihasatuneet niihin.
Tuona jouluna nukahdin sänkyyni, kun meillä vielä joulunvietto jatkui (olin 5- tai 6-vuotias) ja kun heräsin aamulla, pääni vieressä oli ISO suklaapala. Silloin oli suklaalevyjä, joiden palat olivat paljon isompia kuin nykyisin, ainakin 3 x 5 cm.
Olin kuudennella (tai viidennellä). Joka vuosi vanhemmat antoivat yhden arvokkaamman lahjan. Loput olivat sitten tyyliin vaatteita. Sitä vanhemmaksi tuli, sitä enemmän aina odotti sitä arvokasta lahjaa.
Mutta sinä jouluna sain Barbin. Olihan se äärettömän hieno ja varmasti oli maksanut ihan kamalan paljon, mutta mä olin niin pettynyt. Koin itteni jo sen verran isoksi, että Barbi oli ihan lässy lahja.
Totuus oli kuitenkin se, että sillä sitten leikin, salaa.
Jonakin jouluna sain silloisen muotilelun, magneettipenaalin näköisessä rasiassa pikkuisia tyttöhahmoja. Penaalin sisusta oli pikkuruinen kaksikerroksinen nukkekoti, jossa oli pieniä kalusteita. Sillä pääsi leikkimään, kun laittoi penaalin kyljelleen ja avasi kannen. Tuo oli ihana lahja!
...mä muistan tuon! Penaali oli Koeda Garden Heights. IHANA! Hassua kyllä, siitä tuli suvun suosikkilelu mökillä ja nyt se on pojillani (!) leikissä :))))
oli nuken sänky jota toivoin tosi paljon.
Vieläkin on tallessa =)
Toinen oli kun sain stereot kolmessa eri paketissa. Olin silloin 13 ja täysin varma että niissä isoissa paketeissa on vain pienet jutut sisällä. Tulivat vielä isona yllätyksenä kun toivoin vain sellaista mankkaa jossa on cd-soitin.
Narnian kaikki tarinat kirja oli ihana yllätys myös.
Ehkä kaikkein huonoin lahja oli Julia karkit. Inhosin niitä ja sain niitä silti joka joulu..
Toivoin jotain ei niin tyttömäistä, sain letkuohjattavan poliisimoottoripyörän.
Koira joka haukkuu ja liikkuu, ekana jouluna sain mäyräkoiramaisen jolle velejni syötti lätkänamin aj sen haukkuminen hyytyi siihen. Toisena jouluna sain karvaisemman. Löysin sen 3vko ennen joulua ja leikin sillä koulun jälkeen salaa joka päivä arkisin :)
Barbien baarikeittiö, josta kissa söi osan tarvikkeista, oli kuitenkin todella ihana.
Koulun suosituimmalta tytöltä sain konvehteja rasian (aladin), jäi mieleen. Itse ostin hänelle horoskooppimukin.
Teininä sain valita kaksi kasettia (niitä cd-levyn edeltäjiä). Äiti osti joululahjaksi, olin siis mukana kasetteja ostamassa. Kotona ne piti tietenkin paketoida. Hain illalla salaa ne paketin, nauhoitin toiselle kasetille ja kuuntelin salaa jo ennen joulua.
Muistan sen pettymyksen tunteen, kun jouluaattona ei ollutkaan mitään jännitettävää tai odotettavaa... Muut lahjat oli perinteisiä sukat-suklaarasia linjaa. En enää koskaansen jälkeen hypistellyt, saati availlut paketteja ennen joulua.
Toinen kasetti oli Yön ja toinen Rednexin.
Eikä mitään muuta noiden lisäksi. Olin aivan järjettömän pettynyt. Ikää oli jotain 8 vuotta, joten olin vielä ihan leikki-iässä. Meidän vanhemmilla ei silloin vain ollut varaa (eikä kummitkaan tainneet muistaa).
Lapsi saa meillä joka joulu YHDEN KIVAN LAHJAN, jota toivoo. Mutta mihinkään tavaravuoriin ei sorruta.
tähtibarbie jolla vaal.pun. prinsessamekko sekä päivänvarjo ja timantti sormessa, ja sille miesbarbi ken
mininukketalo
Ikävä kyllä, mikään ei ole jäänyt mieleen.
Vanhempani eivät olleet oikein hyviä tässä asiassa ) :
yleensä meillä oli käynyt joulupukki, mutta tällä kertaa jostain syystä jätti lahjat eteiseen. Isäni, ikuinen vääräleuka, sanoi että olisikohan ollut hänen työnantajansa kun toi hänelle joulupakettteja.
Yhdessä paketissa soi kun pakettia heilutti, paketti oli minulle ja muistan kuinka aina ihmettelin miksi ihmeessä minulle vieras setä eli isän työnantaja toi minulle leikkipianon.