Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä olet saanut anopilta joululahjaksi?
30.11.2010 |
Tähän nyt listausta anopilta saamistasi joululahjoista. Mitkä ovat olleet ne pahimmat ja mitkä parhaimmat? Miten anoppi muistaa lapsensa puolisoa näin jouluna?
Viime vuonna en saanut mitään. Lapsellista tiedän, mutta yllättävän pahalta tuntui aikuisestakin ihmisestä istua sohvan nurkassa ja katsoa kun muut availivat valtavia lahjaröykkiöitään... Oli nimeni sentään parissa yhteislahjassa, jotka oli osoitettu meidän koko perheelle. Ja sain luonnollisesti mieheltäni lahjoja, mutta appivanhemmiltani siis en.
Sitä edellisenä jouluna sain anopiltani hajuvettä. Lahja sinänsä oli hieno ja hyödyllinen, mutta hieman loistoa himmensi se fakta, että tuo samainen hajuvesiputeli oli nököttänyt pari edellistä vuotta anopin wc:n hyllyllä käyttöä odottamassa. Eli oli siis ilmeisesti saanut sen itse lahjaksi joskus tai ostanut itselleen, mutta kun käyttöä ei sille vuosien kuluessa tullutkaan, laittoi anoppi hajuveden kääreisiin ja lahjoitti miniälleen. Ei välttämättä mikään nappilahja tuokaan.
Kommentit (113)
että kun tässä nyt toista kymmentä joulua on yhdessä jo miehen (ja anopin) kanssa vietetty, niin mun varhaiset mieltymykset vaikuttaa vieläkin lahjoihin, vaikken ehkä enää haluis :D
Siis tyyliin 10-13 v sitten tykkäsin Marimekosta ja hankin meille värikkäitä verhoja, niin siitä lähtien melkeen kerran vuodessa oon saanut Unikko-tavaroita. Ja Unikko ei iskenyt ees silloin saati nyt, ne oli ihan muunlaisia verhoja yms, mutta miniä tästä Marimekosta tykkää niin kaikki Marimekko siis täytyy olla kivaa ;) Muuten ei haittaa, harmittaa vaan kun usein kuitenkin arvokasta ja rahaa on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo parina viime vuonna olen neuvotellut kaikista perheemme lahjoista anopin kanssa, hankkinut ne ja paketoinut anopin puolesta. Häneltä kun ei enää juuri mitkään tavalliset toimet suju kun aivoissa on toimitusjohtaja lomalla.
TÄMÄ OLI EHDOTTOMASTI PARAS!!!!!!
Buahhahh, hillittömän hauska!
Huolimatta siitä (tai siis juuri siksi), että tietää minun olevan kasvissyöjä ja etten ikinä maailmassa koskisi turkiksiin.
Karmaisevia tarinoita, joukossa toki myös joitakin ihania anoppeja, jotka aidosti välittävät lapsiensa puolisoista.
Mulla on aina ollut sellainen tunne, ettei anoppi halua hankkia minulle tai poikansa perheelle mitään "oikeasti" hienoa tai tyylikästä tai tarpeellista, ettei vain tulisi itse kateelliseksi. Siksi hän kasaa lahjoihin jotakin halpaa krääsää.
Meillä myös omat vanhempani ovat ottaneet mieheni perheemme jäseneksi, jota muistetaan juhlapäivinä siinä missä verisukulaisiakin. Appivanhempani eivät ole näin tehneet: joka juhlassa ja jouluna tuodaan kyllä hyvin selvästi esiin teoin sitä, että minä en kuulu joukkoon. Pahinta on, että anopilla on myös suunnilleen minun ikäiseni ja minun kokoiseni tytär (mieheni sisko), jolle lahjojen ostaminen ei ole koskaan ollut lahjamääristä päätellen vaikeaa. Minulle kuulema vaan on. Eli, ilmeisesti tyttärelle voi ostaa vaikkapa yöasun tai -paidan, mutta minulle sen saman ostaminen on kuitenkin niin kovin vaikeaa, vaikka koko ja tyyli on koko ajan selvillä. Lahjojen ostaminen on anopin mielestä juuri minulle niin vaikeaa, että anoppi ei sitten osta tai hanki mitään. Reilu peli? Itse olen oppinut elämään asian kanssa: onneksi hän sentään muistaa poikaansa, vaikka ei luonnollisestikaan yhtä paljon kuin muita lapsiaan.
En hirveästi jaksa enää stressata anopille hankittavista lahjoista. Harmi että meidän perheessä lahjojen ostaminen ja ideointi on pääsääntöisesti minun vastuullani...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sain anopilta 400 euroa vaateostoksiin (siis etta voin kayttaa ne alennusmynneissa tammikuussa)
Tana vuonna anoppi ehdotti, etta ostaisi mulle joululahjaksi mustan nahkatakin (jota olin koko syksyn himoinnut, mutta en ollut raaskinut ostaa).
Kiitos vaan anopille. Mieluisia lahjoja :-)
oli todella erikoinen luonne ja lahjatkin sen mukaisia. Ensimmäisenä jouluna siellä vielä seurusteluaikoina sain todella erikoisia lahjoja. Sain kirjan joka oli joku 'tytöstä naiseksi', jossa siis kerrottiin kuukautisista, ekasta seksikerrasta, rintaliiveistä jne. Ikää minulla oli tuossa vaiheessa 26. Sain myös sellaisia mummualkkareita, hammasharjapakkauksen ja jonkun pinkin tyttöjen paidan. No tuo paita meni hyvin mökillä.
Joka vuosi lahjat oli kuin pikkutytölle. Pörröisiä pompuloita, pinkkiä huulipunaa, hassuja aamutossuja ja hassuja pyjamia. En koskaan mieltäni pahoittanut, tossut ja pyjama tuli käyttöön kyllä ja muutkin tavarat. Kirjaa naureskeltiin exän kanssa kyllä paljon. Tiesin kuitenkin aina että exän äiti on _hieman_ erikoinen tapaus. :D (Poikansakin sai joskus 22vuotiaana juuri jonkun kirjan 'pojasta mieheksi' jossa kerrottiin kiveksistä, hassuista tuntemuksista etumuksessa jne.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keräämiäni kirjoja, astioita, upean juhlapöytäliinan jonka kerran näin ohimennen kun olimme yhdessä shoppailemassa ja en raskinut kalliin hinnan vuoksi ostaa; oli kiva yllätys saada se joulupaketista :)
Mieheni kanssa saimme muutama joulu sitten lahjaksi sukat, sellaiset ihan tavalliset persoonattomat perussukat, joita ei ollut edes kääritty lahjapaperiin! Eikä mitään muuta! Huvittavinta kaikessa oli, että molempiin sukkiin oli anopilta unohtunut jonkun halpahallin hintalaput, joiden mukaan sukat olivat maksaneet 2,95 Euroa/pari.
Ilmeisesti lahjat(tomuus) hävetti lahjanantajaa itseäänkin. Sen verran häpeillen hän sukat kassistaan kaivoi ja avasi meidän vaivalla hankkimaamme lahjaa hänelle. Olisi kyllä itseänikin hävettänyt - en tiedä olisinko edes kehdannut ottaa lahjaa vastaan, jos olisin itse tehnyt vastaavan riman alituksen lahjahankinnoissani. Huvittava tyyppi!
Nuo sukat ovat edelleenkin meillä tallessa, omani ovat käyttämättömät, en ole edes hintalappua omistani rapsinut vielä pois. Aina silloin tällöin vieläkin palaamme puheissamme noihin sukkalahjoihin ja mietimme, mikähän ihme anoppia tuonakin jouluna oikein vaivasi. Rahasta se ei ole nimittäin kiinni: anoppi on hyvätuloinen ja vakaavarainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän nimittäin on käyttänyt aikaa ja vaivaa saamiini joululahjoihin. Aina tulee jotain, josta olen vuoden aikana puhunut tai haaveillut. Hän on myös kauhean hyvin perillä tyylistäni ja maustani.
Yksi osuva lahja häneltä oli Anna-Leena Härkösen keittokirja ja Marimekon musta-valkoinen esiliina.
sain anopilta 400 euroa vaateostoksiin (siis etta voin kayttaa ne alennusmynneissa tammikuussa)
Tana vuonna anoppi ehdotti, etta ostaisi mulle joululahjaksi mustan nahkatakin (jota olin koko syksyn himoinnut, mutta en ollut raaskinut ostaa).
Kiitos vaan anopille. Mieluisia lahjoja :-)
Siis 400 euroa? Kuulostaa suorastaan uskomattomalta! Anoppisi on ilmeisen hyvätuloinen ja hänellä on todellakin taito ottaa miniänsä huomioon! Good for you! :) Anoppisi kaltaiset ihmiset ovat todella harvassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku muu tuossa jo sanoikin, anoppi on aina suhtautunut minuun niin kuin kilpailijaan eikä oikein tahdo ymmärtää että alle kolmekymppinen ja yli kuusikymppinen eivät valitettavasti paini samassa sarjassa. Siksi hän ei tahdo ostaa minulle mitään oikeasti hyödyllistä tai hienoa, vaan hankkii lahjaksi jotakin tarpeetonta ja turhaa, jolla minä en itse (eikä suoraan sanottuna kukaan muukaan) tee mitään. Tämähän se on anopin tarkoituskin. Muutenhan hän saattaisi tulla kateelliseksi ja ahdistuisi. Muuta selitystä en pysty keksimään.
Joskus hän on kysynyt mieheltäni suoraan mieltymyksistäni ja mahdollisista lahjatoiveista jonka jälkeen ostanut sitten lahjaksi jotakin aivan päinvastaista. Hänestä varmaan tuntuisi pahalta, jos miniä tulisi oikeasti iloiseksi lahjasta?
Sitten hän katselee minun valintojani esim. käyttämieni korujen tai vaatteiden suhteen ja seuraavalla kerralla tavatessamme on ostanut itselleen täsmälleen samanlaisen. Anoppi on mielipiteetön ja persoonaton, umpikateellinen muiden peesaaja ja tämä ketju on taas tuonut sen elävästi mieleeni. Alkoi koko tuleva joulu ahdistaa.
valmistunut ammattikorkeakoulusta ravintola-alalta, niin sain sellaisen jaakko kolmosen keittokirjan jossa oli ohjeet mm. pirtelöön, sämpylöihin, jauheliha-kastikkeeseen... isvuja joku 15 kpl.. ja ruoka-ympyrä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi tosiaan osaa antaa lahjoja. Tai siis han mielellaan antaa lahjakortteja/rahaa johonkin mieluisaan.
Kiva anoppi on, tykkaa myos hoitaa lapsia. Joskus on myos tosi rasittava (kuten minakin luultavasti, joten tasoihin menee :-)
sain anopilta 400 euroa vaateostoksiin (siis etta voin kayttaa ne alennusmynneissa tammikuussa) Tana vuonna anoppi ehdotti, etta ostaisi mulle joululahjaksi mustan nahkatakin (jota olin koko syksyn himoinnut, mutta en ollut raaskinut ostaa). Kiitos vaan anopille. Mieluisia lahjoja :-)
Siis 400 euroa? Kuulostaa suorastaan uskomattomalta! Anoppisi on ilmeisen hyvätuloinen ja hänellä on todellakin taito ottaa miniänsä huomioon! Good for you! :) Anoppisi kaltaiset ihmiset ovat todella harvassa!
Olivat apen kanssa käyneet valokuvaamossa otattamassa itsestään yhteiskuvan ja molemmista omat poseerauskuvat. Nämä löytyivät minun paketistani :D
Edellisenä vuonna sain 2kpl teelusikoita samoin sitä edellisenä, eli nyt meil on 4kpl Carelian teesekoittimia :D
En enää jaksa vaivautua miettimään, että mistäköhän he mahtaisivat pitää, koska eivätpä nuokaan mieti!
Yleensä olen saanut anopin itse neulomat villasukat, joita arvostan kovasti ja jotka tulevat kyllä aina käyttöön. Muistaakseni joskus kirjan ja joskus yöpaidan. Rahaa olen myös saanut viime vuosina häneltä, yleensä n. 150-200 euroa. Ei kovin persoonallisia lahjoja siis, mutta hyviä ja tarpeellisia. Ja tulemme anopin kanssa oikein hyvin juttuun.
tyyliin jostain alelaarista vetastu vähän nyhjääntynyt paketti.
sitten järkyttävän isot törkeän moniväriset viinilasit.
rakkausromaanin- en lue ikinä näitä lässy romaaneja
likavedenväriset "satiini" lakanat. lakanat ei varmaan kuulosta huonolta lahjalta mutta niitä en edes ole avannut paketista kun en kehtaa niitä edes vieraslakanoina pitää.
ja onhan niitä kaikkea muitakin ihania lahjoja tullu saatua.
en nyt muista yhtään mieluisaa lahjaa mitä olisin anopilta saanut..
Syntymäpäivälahjaksi olen saanut mm. 10 numeroa liian isoja alkkareita.
t. Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon
esim. Diorin hajuvesisetin (sellaisia pikkupulloja), koruja, käsilaukun, oloasun jne.
Anoppi ostaa yleensäkin aika kivoja laukkuja ja koruja.
Joskus alkuaikoina sain tosin kaikkea krääsää, koska se kuului heidän jouluunsa. Kaikkea keittiöturhaketta (kippoa, kappoa, outoja vispilöitä ja jouluun liittyvää koria/koristetta) ja koriste-esineitä. Eniten silti inhosin noita lottokuponkeja. Ei ole mun juttu...
Silti mikään ei ole koskaan ollut loukkaava tai ilkeä lahja. Aina on hyvää tarkoittanut. :) Ja pidän anopistani kovasti. Monesti enemmän kuin äidistänikin, vaikka anoppi ehkä nykyään ärsyttää enemmän kuin äitini. Ollaan liikaa tekemisissä. :)
Alue: Aihe vapaa
Kuittailtiin kyllä siitä. Yleensä saan anopilta kirjan, apelta arvan. Omilta vanhemmiltani en mitään.