Neuvola tyrkyttää sairaslomaa, tunnen itseni terveeksi

huh, mitä väkeä...

Voisin lukea kotona pari kirjaa, käydä rauhassa päivällä kaupoilla, nukkua pitkään ja ottaa vaikka päikytkin.

Tän ketjun aloittaja on varmaan joku ylisuorittajamamma, joka menee varmaan sen vauvansakin kanssa töihin.

Varsinkin ekasta raskaudesta. N. rv20 lähtien kyseltiin, että ootko nyt ihan varma ettet tarvi sairaslomaa, ja kuulemma ihan puhelinsoitto sitten riittää niin lähettävät todistuksen kotiin heti KUN tuntuu siltä etten jaksa jnejnejne. Kaikki arvot kohdillaan, vointi loistava, vauva ja kohdunsuu kunnossa, ei häiritseviä suppareita. Vakuutin, että en tarvi ja oon mielelläni töissä (kevyt toimistotyö), ja niin sit olinkin loppuun asti. Tokassa raskaudessa myös. Silloin ei neuvolassa enää niin tentattu, kun kai jo uskoivat, että kyllä mä sitten sanon.



Ymmärsin täysin mitä ap ajaa takaa, enkä mäkään missään tapauksessa kritisoi oikeita sairauslomia. Itse asiassa en ole koskaan kuullut että kukaan ois kotiin turhan takia jäänyt, ja poikkeuksetta kaikki mun tutut, jotka ovat etuajassa joutuneet saikulle, ovat olleet tilanteesta ahdistuneita, sekä vauvan terveyden että oman tylsyyden vuoksi.

Voihan se olla että neuvoloissa ollaan liian helposti tyrkyttämässä saikkua joillekin...Mutta ehkä siinä asiassa onkin parempi olla hieman liian varovainen kun vaakakupissa painaa keskosuus, raskausmyrkytys ym. ongelmat?



Mutta ap, etkö voisi napakasti sanoa neuvolassa mielipiteesi, ettei tartte tyrkyttää sitä saikkua jatkuvasti, vaan että kerrot kyllä sitten jos ei jaksa enää olla töissä? Suu on sitä varten että sillä puhutaan!



Mä olin kaksi kolmannesta raskaudesta elämäni kunnossa, olen hoikka, liikun paljon jo työnkin puolesta ym... ja silti tuli ne supparit jotka alkoi aukaista paikkoja. Mulla on varmaan avara lantio jolloin vauva painaa paikkoja ja sekin saattaa aukasta kohdunsuuta.... Tämä on siis ihan oma päätelmäni kun masuni oli niin alhaalla ja vauva pää painoi kävellessä alapäätä (rv.29 lähtien muistaakseni)

stressaavaakin, ja seisomatyötä nosteluineen yms. Jo ensimmäisellä käynnillä tuttu neuvolan th sanoi, että soita sitten jos et jaksa niin saat heti saikkua. Vielä en ole sitä jaksamisogelman takia tarvinnut. Mutta toisaalta on kiva, että muistuttaa (joka kerta) siitä mahdollisuudesta - sillä jotkut vaan on niin työn sankareita että painavat vaikka olisi miten kurja olo.

no tuntuupa olevan eroja tässäkin asiassa niin lääkäreiden kun neuvolan suhteen. Mulle ei kertaakaan ehdotettu sairaslomaa näiden asiantuntijoiden puolesta, kysyttiin toki että millasta työtä teen, mutta ei edes sen perusteella ehdotelleet. Ja minun työni sairaanhoitajana on erittäin fyysistä dementoituneiden väkivaltaistenkin vanhusten hoitamista. Ongelmaksi en niinkään kokenut sitä omaa vointia (toki ison mahan kanssa oli vaikea kumarrella ja pukea esim toisille kenkiä jalkaan..) vaan sen, että sai pelätä millon joku asiakas potkaisee mahaan tai lyö yllättäen kun näitä väkivalta tilanteita sattui työssäni viikoittain. Lopulta sitten joskus 30 viikon jälkeen pyysin itse saikkua..

Minusta oli taas niin vaikea saada sairaslomaa, piti käydä oikein psykologin juttusilla, että en enää muissa raskauksissa ole töissä ollutkaan, en siihen sairausloman aneluun enää alistu. Oli siis fyysisesti täysin uuvuksissa. Neljän viikon sairasloman jälkeen olin äitiysloman alkuun asti töissä ihan hyvin. En tiedä miksi olin niin täysin uupunut. Sairaslomastakin 2 viikkoa meni täysin lepoon, sitten taas aloin jaksaa.

noin raskausviikoilta 24 lähtien ja niiden lisäksi ihan hirveitä lantion löystymisestä johtuvia kipuja. Olo oli kuin joku olisi käynyt hakkaamassa pesismailalla. Kuukauden sinnittelin töissä, mutta jäin sitten saikulle. Ei nimittäin ollut töissä niiden kipujen kanssa mitään herkkua, kun on yläkoulun opettaja... Hyvä siellä luokan edessä irvistellä. Rehtorikin suunnilleen käski jäämään pois.

Mulla kans samoja kokemuksia.

Varsinkin ekasta raskaudesta. N. rv20 lähtien kyseltiin, että ootko nyt ihan varma ettet tarvi sairaslomaa, ja kuulemma ihan puhelinsoitto sitten riittää niin lähettävät todistuksen kotiin heti KUN tuntuu siltä etten jaksa jnejnejne. Kaikki arvot kohdillaan, vointi loistava, vauva ja kohdunsuu kunnossa, ei häiritseviä suppareita. Vakuutin, että en tarvi ja oon mielelläni töissä (kevyt toimistotyö), ja niin sit olinkin loppuun asti. Tokassa raskaudessa myös. Silloin ei neuvolassa enää niin tentattu, kun kai jo uskoivat, että kyllä mä sitten sanon. Ymmärsin täysin mitä ap ajaa takaa, enkä mäkään missään tapauksessa kritisoi oikeita sairauslomia. Itse asiassa en ole koskaan kuullut että kukaan ois kotiin turhan takia jäänyt, ja poikkeuksetta kaikki mun tutut, jotka ovat etuajassa joutuneet saikulle, ovat olleet tilanteesta ahdistuneita, sekä vauvan terveyden että oman tylsyyden vuoksi.

siksi aikaa- muuten mitä hyödyt?kuka houitaa perheesi? saatko levättyä oikeasti?

- keskenmenoriski on aina

että neuvolan tädillä on runsaasti kokemusta myös odottajista, joilla on heikko olo, mutta eivät tohdi pyytää sairaslomaa vaikka sitä tarvitsisivatkin. Siksi hän kannustaa/ informoi.

Ja varmaan on myös niitä, jotka neuvolassa, tk:ssa, lääkärillä "teeskentelevät", milloin mistäkin syystä, että olo on parempi kuin oikeasti on.

Ap, en ottaisi tuota kovinkaan vakavasti. Nyt tiedät, että saat tarvittaessa sairaslomaa ja that's it.

Eihän sitä ole PAKKO ottaa.



Moni, mm. minä, teeskentelen aina neuvolassa ja muissa paikoissa, että asiat ovat paremmin kuin ovatkaan. Ehkä neuvolanterkka haluaa vain, että olet tietoinen siitä, että kukaan ei sinua tuomitse, vaikka haluaisitkin sairaslomaa jostain syystä. Niin joo, siis ei kukaan muu paitsi katkerat av-mammat ja täydelliset synnyttäjät.



Ja sille kolmen äidille: ei ole todellakaan normaalia edes useamman raskauden jälkeen, jos kohdunsuu on pehmeä ja auki jo aikaisilla viikoilla. Odotan itse neljättä lastani loppusuoralla ja kohdunsuu on aina ollut napakka ja kiinni loppuun asti, lapset täysiaikaisia.

Mun mielestä tää on hyvä ja tarpeellinen keskustelu. Itse en olisi uskonut, että neuvoloissa palvelu on näin eri tasoista.

Eihän sitä ole PAKKO ottaa. Moni, mm. minä, teeskentelen aina neuvolassa ja muissa paikoissa, että asiat ovat paremmin kuin ovatkaan. Ehkä neuvolanterkka haluaa vain, että olet tietoinen siitä, että kukaan ei sinua tuomitse, vaikka haluaisitkin sairaslomaa jostain syystä. Niin joo, siis ei kukaan muu paitsi katkerat av-mammat ja täydelliset synnyttäjät. Ja sille kolmen äidille: ei ole todellakaan normaalia edes useamman raskauden jälkeen, jos kohdunsuu on pehmeä ja auki jo aikaisilla viikoilla. Odotan itse neljättä lastani loppusuoralla ja kohdunsuu on aina ollut napakka ja kiinni loppuun asti, lapset täysiaikaisia.

Eikö ymmärretä, että kohtu harjoittelee synnytystä varten ja ns. harjoitussupistukset ovat täysin normaaleja. Itselläni kohtu oli välillä supistuneena (kovana) useita tunteja putkeen, kunnes rentoutui.

Ei ole ihme, jos raskausaikana lihotaan ja mennään rapakuntoon, kun ei edes neuvolassa osata kertoa normaaleista, raskauteen liittyvistä jutuista.

t. kolmen äiti

rv 24+. Lapsi syntyi kymmenen päivän päästä. Viidettä odottaessa olin ekan kerran supistusten takia saikulla rv 11+ (kolme päivää), toisen kerran rv 19+ (kaksi viikkoa) ja kolmannen kerran sitten suoraan vuodelepoon osastolle rv 24+, lapsi syntyi 5 viikon vuodelevon jälkeen pikkukeskosena.

Että ei sulle ole tullut mieleen, että harjoitussupistukset on ihan eri asia kuin kivulias supistelu ja uhkaava ennenaikainen synnytys? Se että sulla on menny kaikki hyvin, ei tarkoita sitä että kaikilla menis. Mullakin oli alla kolme normaalia täysaikaista raskautta, mutta jostain syystä, jota ei löydetty, kaksi viimeistä on päättynyt synnytykseen hyvin varhaisilla viikoilla.

että kohdunsuun tilannekaan ei aina kerro siitä, pitääkö supistelu ottaa vakavasti. Mulla on molemmissa keskosraskauksissa käyny niin, että ns. huolestuttavia muutoksia kohdunsuulla ei ole tapahtunut ennen kuin siinä vaiheessa kun lapsivesi on mennyt. Esim. viimeksikin kun makasin sen viisi viikkoa, kohdun kaulakanava (mulla epänormaalin pitkä, ultralla jopa 5,5cm) oli supussa ja täyspitkä koko tuon vuodelepoajan. Ulkosuu oli parille sormelle auki ja pehmeä, mutta sisäsuu tiukasti suljettu. Siitä huolimatta lääkärit panivat tiukasti vuodelepoon tuossa rv 24+. Vessalupa oli, mutta syödäkin piti makuulla. Jos halusin vaikka avata ikkunaa, sitäkin varten piti soittaa hoitaja. Mun kohdunsuu nyt vaan sattuu olemaan sellainen, että "räjähtää" auki täysin nollatilasta hyvinkin nopeasti ja kaulakanavakin lyhenee samaan tahtiin kohdunsuun avautumisen kanssa. Onneksi täällä oli ammattitaitoisia lääkäreitä, jotka ymmärsivät, että ihmiset on erilaisia ja mun kohdallani piti katsoa edellisten raskauksien ja synnytysten etenemistä, eikä tuijottaa oppikirjojen mukaan hyvää tilannetta.

Eikö ymmärretä, että kohtu harjoittelee synnytystä varten ja ns. harjoitussupistukset ovat täysin normaaleja. Itselläni kohtu oli välillä supistuneena (kovana) useita tunteja putkeen, kunnes rentoutui. Ei ole ihme, jos raskausaikana lihotaan ja mennään rapakuntoon, kun ei edes neuvolassa osata kertoa normaaleista, raskauteen liittyvistä jutuista. t. kolmen äiti

En lukenut muita viestejä, mutta tälle kolmen äidille on pakko kommentoida, että et sitten ole tainnut kuulla, että joillakin on raskauden aikana harjoitussupistusten lisäksi oikeita, kohdunsuuta avaavia supistuksia, jotka aiheuttavat ennenaikaisen synnytyksen tai keskenmenon uhan. Ja tällöin sairasloma saattaa pelastaa lapsen hengen. Se että sinulla ei ole jotakin raskausvaivaa ollut, ei tarkoita että kenelläkään muulla ei olisi ja etteikö vaiva olisi todellinen. Et taida uskoa raskausmyrkytykseenkään tai raskaushepatoosiin tai -diabetekseen? Nekin taitaa vaan olla asenteesta kiinni?