Lue keskustelun säännöt.
Kuka muistaa, miten se tarina " tankero-englannin" takana meni?
Kommentit (44)
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun komiteamietinnötkin alkaa kuulostaa leveältä ämeuican inglishiltä kun toistaa sen kasetilta, soittimella jota on ensin vähän mukiloitu nyrkillä uuteen uskoon "weow waow wouw" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karjalainen oli älykäs mies, joka puhui sujuvasti mm. saksaa. Hän oli kuitenkin sen ikäinen, että englantia ei paljoa opiskeltu. Karjalaisen nuoruudessa lukeneiston kieli oli nimenomaan saksa. Se oli monella samalla tasolla kuin nykynuorilla englanti. Vähän surku että Karjalaisesta tehdään pelle, koska ennen alkoholisoitumistaan ja Kekkosen epäsuosioon joutumistaan hän oli hyvinkin skarppi ja aikaansaava mies.
Vierailija kirjoitti:
Karjalainen oli älykäs mies, joka puhui sujuvasti mm. saksaa. Hän oli kuitenkin sen ikäinen, että englantia ei paljoa opiskeltu. Karjalaisen nuoruudessa lukeneiston kieli oli nimenomaan saksa. Se oli monella samalla tasolla kuin nykynuorilla englanti. Vähän surku että Karjalaisesta tehdään pelle, koska ennen alkoholisoitumistaan ja Kekkosen epäsuosioon joutumistaan hän oli hyvinkin skarppi ja aikaansaava mies.
Kyllä ja alkoholisoituneenakin olisi hoitanut Suomen presidentin hommat paremmin kuin Kekkonen viimeisinä vuosinaan puhumattakaan jostakin Halosesta.
Sanan lähtökohtana oli Karjalaisen kuvitteellinen vierailu eläintarhaan, jossa kylttien mukaan kaikki eläimet olivat tankeroita, sillä hän olisi tulkinnut vaarallista tarkoittavan sana dangerous virheellisesti eläinlajin nimeksi. 1970-luvulla Karjalaisesta kerrottiinkin tankero-vitsejä. Legendan mukaan hän olisi ulkomaanmatkalla tilannut hotellihuoneeseen numero 32 kaksi teetä sanomalla tuu tii tu töötituu (two teas to thirty two).[1]
Tankero-englannilla voidaan tarkoittaa kielellisesti kömpelöä tai huonosti suomalaisella aksentilla äännettyä englantia.
Vaikuttaa aika ikävältä kiusaamiselta. Kekkosen entinen suojatti joutui epäsuosioon juuri 70-luvulla ja samalla kellonlyömällä alkoi nämä vitsit. Alkoholisoitunut ja väsynyt mies ei jaksanut taistella vaan alistui kansan pilkan kohteeksi. Vielä 15 vuotta aikaisemmin tilanne oli ihan toinen. Surullista touhua.
"Vii kou ruum, ai sliip juu".
Tämän kuolemattoman iskureplan täräytti suomalainen Kepu-meppi jossain Brysselin iltajuhlassa naismepille.
Sankarimme ei kuitenkaan saanut daamilta pesää, vaikka oli sulavakielinen maailmanmies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanan lähtökohtana oli Karjalaisen kuvitteellinen vierailu eläintarhaan, jossa kylttien mukaan kaikki eläimet olivat tankeroita, sillä hän olisi tulkinnut vaarallista tarkoittavan sana dangerous virheellisesti eläinlajin nimeksi. 1970-luvulla Karjalaisesta kerrottiinkin tankero-vitsejä. Legendan mukaan hän olisi ulkomaanmatkalla tilannut hotellihuoneeseen numero 32 kaksi teetä sanomalla tuu tii tu töötituu (two teas to thirty two).[1]
Tankero-englannilla voidaan tarkoittaa kielellisesti kömpelöä tai huonosti suomalaisella aksentilla äännettyä englantia.
Vaikuttaa aika ikävältä kiusaamiselta. Kekkosen entinen suojatti joutui epäsuosioon juuri 70-luvulla ja samalla kellonlyömällä alkoi nämä vitsit. Alkoholisoitunut ja väsynyt mies ei jaksanut taistella vaan alistui kansan pilkan kohteeksi. Vielä 15 vuotta aikaisemmin tilanne oli ihan toinen. Surul
Työpaikkakiusaamista isojen piirien tyyliin.
Vierailija kirjoitti:
Ei sovi Ahtia pilkata eikä muitakaan kieliä huonosti puhuvia. Englanninopetus kansakouluissa (nyk. alakoulut) aloitettiin joskus 1960-luvun lopulla ja opettajakin joutui sitä varten opiskelemaan uutta kieltä erikseen. Aika paljon tankeroita tuli 1960- ja 1970-luvun koululaisista, kun moni ei välttämättä ollut juuri edes kuullut vieraita kieliä.
Tuohon aikaan ei tavallisissa perheissä lomailtu ulkomailla. Keskikoulun (yläkoulun) ruotsinopettaja oli poikkeus. Lomalta palattua ope sitten esitteli luokassa lomakuvat ja sivisti maalaislapsia ulkomaista.
Ei sen ajan koululaiset uskaltaneet puhua, kun eivät osanneet ääntää oikein. Toiseksi sanavarasto oli jokseenkin "cat is on the moon". En tähän päivään mennessä ole tarvinnut tietää, mitä esimerkiksi parrot on suomeksi, mutta mitä on "niemi" englanniksi? Paikka piti selittää englanninkielisille vieraille, mutta kukaan noin kymmenestä paikalla olleesta "hyvin" kieltä osaavaa ei löytänyt oikeaa sanaa.
Ruotsinkielestä kerrottiin tarinaa, jossa suomalaismies yritti iskeä Inga-nimistä ruotsalaisnaista, omasta mielestään hyvällä menestyksellä. Olihan nainen antanut hänelle lapun, jossa luki hänen nimensä: "INGA MÖJLIGHETER".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sovi Ahtia pilkata eikä muitakaan kieliä huonosti puhuvia. Englanninopetus kansakouluissa (nyk. alakoulut) aloitettiin joskus 1960-luvun lopulla ja opettajakin joutui sitä varten opiskelemaan uutta kieltä erikseen. Aika paljon tankeroita tuli 1960- ja 1970-luvun koululaisista, kun moni ei välttämättä ollut juuri edes kuullut vieraita kieliä.
Tuohon aikaan ei tavallisissa perheissä lomailtu ulkomailla. Keskikoulun (yläkoulun) ruotsinopettaja oli poikkeus. Lomalta palattua ope sitten esitteli luokassa lomakuvat ja sivisti maalaislapsia ulkomaista.
Korjaus: englanninopetus tuli kansakouluihin vuonna 1964. Näinä vuosina siis on vasta eläköitymässä ensimmäiset ikäluokat, jotka on saaneet englannin opetusta jo alakoulussa.
Olen ensimmäistä ikäluokkaa, joka opiskeli englantia pienessä kyläkoulussa. Vuosi oli 1968.
Karjalaiselta toimittajat kysyivät Karjalasta jotakin. Karjalainen vastasi, että Kerala on kaukana Suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rallienglanti on astetta kehittyneempi taito. Marcus Grönholmille ja Timo Rautiaiselle sattui ja tapahtui erikoiskokeella. Kivi tuli auton pohjasta läpi ja osui Timoa hanuriin. Grönholm selitti haastattelijalle tohkeissaan "ap in the ääs of timo" käsieleellä sanomaa tehostaen
Vierailija kirjoitti:
Kunhan on kieliopillisesti oikein, niin aksentilla ei niin väliä. (Itseäni ärsyttää suomalaiset jotka vääntävät niin amerikka- tai britti-aksentilla, eli kuulostavat hienoilta, mutta puhuvat diibadaabaa)
Näin se on. Suomessa ihmetellään jotain intia...laisten aksenttia vaikka puhuvat täydellistä englantia. Muutenkaan se oma alkuperä ei haittaa työelämässä kunhan puhuu oikeita asioita eikä tule kieliopin ja osaamattomien sanojen takia väärinymmärrystä. Työelämässähän englantia käytetään muutenkin kuin puhuessa, pitää osata kirjoittaa hyvää englantia ja ymmärtää lukemansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karjalainen oli älykäs mies, joka puhui sujuvasti mm. saksaa. Hän oli kuitenkin sen ikäinen, että englantia ei paljoa opiskeltu. Karjalaisen nuoruudessa lukeneiston kieli oli nimenomaan saksa. Se oli monella samalla tasolla kuin nykynuorilla englanti. Vähän surku että Karjalaisesta tehdään pelle, koska ennen alkoholisoitumistaan ja Kekkosen epäsuosioon joutumistaan hän oli hyvinkin skarppi ja aikaansaava mies.
Oli koulutukseltaan tohtori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jossa se lauloi jotain että " tankerous tankerous love"
Mutta toinen insidentti oli muistaakseni Ahti Karjalainen, joka niitti mainetta huonolla kielitaidollaan, en muista syytä miksi sitä nimitettiin " tankero-englanniksi" ...Tuu tii tö tööttituu.
Aku Ankka sai joskus kovan iskun päähän. Hänelle oli piirretty tähtiä näkymään ja puhekuplaan Tuu tii tu töötituu. Tai jotain vastaavaa. Hyvin oli oivallettu.
Väärin! EI ole. Kuuluu tankero-vitseihin! "Legendan mukaan hän olisi ulkomaanmatkalla tilannut hotellihuoneeseen numero 32 kaksi teetä sanomalla tuu tii tu töötituu (two teas to thirty two).[1]" Wikipedia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kunhan on kieliopillisesti oikein, niin aksentilla ei niin väliä. (Itseäni ärsyttää suomalaiset jotka vääntävät niin amerikka- tai britti-aksentilla, eli kuulostavat hienoilta, mutta puhuvat diibadaabaa)
Aksentti tarttuu. Minä puhun jenkkiaksentilla joka on peräisin jenkeissä asuvilta sukulaisilta. Saksan opin Duisburgissa ja puhun kuten Schimanski.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan on kieliopillisesti oikein, niin aksentilla ei niin väliä. (Itseäni ärsyttää suomalaiset jotka vääntävät niin amerikka- tai britti-aksentilla, eli kuulostavat hienoilta, mutta puhuvat diibadaabaa)
En osannut yhtäkään suomenkielen kielioppisääntöä, mutta opin puhumaan ennen kuin jouduin kouluun suomen kielioppia opettelemaan.
Muistan tuosta Kenian reissusta kuulleeni sellaisen variaation, että Karjalainen oli viety safarille jeepillä, jossa isännät osoitteli esim. "look - a lion", "look - a hippo" jne. ja jokaiseen osoitteluun Karjalainen vastasi "jees, tankero". Sitten kun joku ihmetteli mitä vieras mahtaa tarkoittaa, Karjalainen osoitti autossa olevaa kylttiä "Warning, all animals are dangerous"
Tämä tietysti pitää kertoa yksityiskohtaisemmin kuin mitä kirjoitin. Toimii parhaiten, jos moneen kertaan tulee tuo "jees, tankero"
Vierailija kirjoitti:
Kunhan on kieliopillisesti oikein, niin aksentilla ei niin väliä. (Itseäni ärsyttää suomalaiset jotka vääntävät niin amerikka- tai britti-aksentilla, eli kuulostavat hienoilta, mutta puhuvat diibadaabaa)
Minä puhun stadin slangilla raiskattua suomea. Hyvin jengi tajuaa mestoilla mun jutut.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan on kieliopillisesti oikein, niin aksentilla ei niin väliä. (Itseäni ärsyttää suomalaiset jotka vääntävät niin amerikka- tai britti-aksentilla, eli kuulostavat hienoilta, mutta puhuvat diibadaabaa)
Ja miksi se sinua ärsyttää? Itse puhuin kuulemma brittiaksentilla koulussa kun olin ollut edellisen kesän briteissä mm. sukulaisten luona. Myöhemmin tuo on tippunut vuosikymmenten mittaan. Briteille toki olin joku outo ulkomaalainen joka puhuu omalla oudolla aksentillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunhan on kieliopillisesti oikein, niin aksentilla ei niin väliä. (Itseäni ärsyttää suomalaiset jotka vääntävät niin amerikka- tai britti-aksentilla, eli kuulostavat hienoilta, mutta puhuvat diibadaabaa)
Näin se on. Suomessa ihmetellään jotain intia...laisten aksenttia vaikka puhuvat täydellistä englantia. Muutenkaan se oma alkuperä ei haittaa työelämässä kunhan puhuu oikeita asioita eikä tule kieliopin ja osaamattomien sanojen takia väärinymmärrystä. Työelämässähän englantia käytetään muutenkin kuin puhuessa, pitää osata kirjoittaa hyvää englantia ja ymmärtää lukemansa.
Mitä hyötyä siitä intialaisten täydellisestä puhumisesta on jos siitä ei saa kukaan mitään selvää
Korjaus: englanninopetus tuli kansakouluihin vuonna 1964. Näinä vuosina siis on vasta eläköitymässä ensimmäiset ikäluokat, jotka on saaneet englannin opetusta jo alakoulussa.