Millainen vaitiolovelvollisuus on neuvolahoitajien välillä
Olisin kysynyt tietääkö joku millainen on sairaalan tai Terveyskeskuksen sisällä olevan henkilökunnan keskinäinen vaitiolovelvollisuus? Onko oikeus puhua keskenään toisen hoitajan "asiakkaan" asioista?
Tilanne seuraavanlainen:
Olen joskus kuukausia sitten pyytänyt omalata nla TH:lta numeroa neuvolasykologille koskien perheessä olevaa sairaudesta johtuvaa asiaa. Siis ei mielenterveysasiaa vaan ihan fyysistä sairautta joka kuitenkin aiheuttanut stressiä. En kuitenkaan sitten alunperin soittanut tuolloin kun pyysin puh. numeroa koska tuntui ettei sittenkään ollut tarvetta. Sittemmin paljon myöhemmin (monien kuukausien päästä) kuitenkin päätin soittaa ja pari kertaa kävin juttelemassa. Tästä en kuitenkaan sanonut mitään nla:ssa.
Nyt sitten oli ollut eskarin ja neuvolan yhteinen palaveri ja eskarissa olivat sitä mieltä että oli jokin (pieni?) asia josta halusivat ottaa puheeksi kokouksessa, mahdollisesti liittyen "koulukypsyyteen". Kokous on ollut joskus (vähintään kk sitten, en tarkkaan tiedä koska).
Neuvolassa minulle ei osattu sanoa mistä oikeastaan ovat eskarissa huolestuneita. Nla hoitaja sanoi että hän ei viitteitä sellaisesta ole testeissään huomannut eikä tiedä mistä on varsinaisesti kyse. Minulle ei ole kukaan eskarin puolelta sanonut asiasta mitään. Asia tuli täysin järkytyksenä.
Käynti neuvolaan oli perheen toisen lapsen kanssa ihan muuta asiaa hoitamaan jolloin th hoitaja sanoin että eskari opettaja oli sanonut että voisin kysyä "koulukypsyys"-asiasta nlapyskologilta kun nyt siellä kerran käyn. Sairaus josta olen puhunut psykologilla ei koske eskarilaista vaan ihan toista perheenjäsentä. Kysyin että miten ihmeessä ollaan eskarissa tietoisia siitä että käyn siellä?
Sain kierteleviä selityksiä. Olin jo melko tuohtunut asiasta vedoten vaitiolovelvollisuuteen.
Lopulta th sanoi että ei opettaja ollutkaan näin sanonut vaan hän itse ajatteli että lähetettä ei tarvita vaan että olsi kätevämpi että samalla kun nyt kuitenkin siellä käyn otan asian puheeksi.
Hän ei ainakaan myöntänyt että olisi eskarikokouksessa maininnut että olen käynyt nla psykologilla.
Kertoi sitten että oli puhunut asiasta toisen nla hoitajan kanssa ja he yhdessä olivat miettineet että olisi paljon helpompi että kysyisin asiaa nla psykologilta eikä laitettaisi lähetettä.
Toisella nla hoitajalla emme ole ikinä käyneet lasten neuvolan kautta.
En ymmärrä miksi asiasta ylipäänsä piti puhua toisen nevolahoitajan kanssa?
Jolla ei ole hoito-suhdetta lapsiini.
sain vastauksen että kyllä he yhdessä miettivät asioita. Minun mielestäni nyt ei kuitenkaan ollut kyse kovinkaan monimutkaisesta asiasta että sitä tarvitsee useamman henkilön voimin miettiä.
Ja miksi ei voitu toimia ihan normaalin käytännön mukaan eli jos ovat sitä mieltä että lapsi tarvitsee lähetteen tutkimuksiin niin laittavat sitten lähetteen? Miksi asiaa piti alkaa miettimään "miten nyt tehdään" tyyliin muiden hoitajien kanssa?
En edes ole varma mitä minun pitäisi psykologilta kysyä.
En myöskään ymmärrä miksi ensin väitetään että opettaja olisi ehdottanut näin ja sitten sanotaan että olikin itse th vaan miettinyt että tehdään näin... tulee vaan sellainen olo että onko siellä kokouksessakin ehdotettu että asia kerrottaisi minulle näin.
Ei tunnu kivalta että minun henkilökohtaisia asioita näin puidaan.
Etenkin kun helposti voi saada käsityksen että kyse on vaikka mielenterveyshäiriöstä, perheen sisäisestä parisuhde ongelmasta tms kun kyse on siis siitä että yhdellä perheenjäsenellä on sairaus mistä johtuen halusin puhua jonkun kanssa. En silti halua että koko tk on tietoinen siitä sillä mielestäni se ei muille kuuluu eikä varsinaisesti edes omalle nla hoitajalle koska en ole hänelle kertonut että käyn siellä.
Vai olenko väärsässä?
Mielipiteitä?
Jotenkin vaan jäi tosi ikävä olo koko asiasta.
Kommentit (84)
jos heille kuuluu kaikki meidän perheen asiat. Ei hitto. Järkyttävää ajattelua täällä. Jos minun lapset voi hyvin, niin mitkään muut asiat ei kuulu neuvolaan.....
Lehdissäkin toitotettu kuukausitolkulla sitä, että lastenneuvola on koko perheen neuvola, ei vain lapsen.
Jos lapsi vaikuttaa kaikin puolin koulukypsältä, niin miten silloin on tarvetta kertoa psykologilla käynnistä? Eri asia on, jos lapsen suhten havaittaisiin jotain poikkeavaa jne, ja pitäisi lähteä sitä selvittämään!
Neuvola hoitaa KOKO PERHETTÄ. Jos äiti käy psykologilla niin se todellakin on myös lapseen liittyvä asia. Kai jokainen ymmärtää, että vanhempien mieleterveys näyttelee todella suurta roolia koko perheen hyvinvoinnissa?
Voi olla, että ap: n asia ei kosketa lasta millään lailla, mutta lapsen hyvinvoinnin vuoksi se pitää ottaa huomioon myös lapsen kehitystä arvioitaessa.
Siihen en osaa ottaa kantaa miksi noin yksityiskohtaista tiedonsiirtoa käydään neuvolan ja eskarin kanssa, en tunne tuollaista toimintatapaa (kuntakohtaisia nuo). Onko tuo kunnassanne rutiini jokaisen lapsen kohdalla? Jos on niin oletettavasti lupa tiedonsiirtoon on joskus ap: ltakin kysytty.
Omassa kunnassani neuvola ei luovuta mitään tietoja eskariin/ siviin ellei erikseen pyydetä.
Peruskoulun/ sivin puolella muuten voidaan kiertää jopa vanhempienkin kielto tiedonsiirtoon mikäli sitä vaaditaan lapsen opetuksen järjestämiseksi (mm. jotkut vanhemmat eivät haluaisin antaa koululle tiedoja lapselle tehdyistä neuropsyk. koulukypsyys yms. tutkimuksista).
ja he hoivat koko perhettä. Äidin käynnit psykologilla ovat koko perheen ja samalla lasten kannalta todella tärkeitä jaettavia muiden asiantuntijoiden kesken.
Mutta tässä sulle jos tipuit kärryiltä:
Ihminen nähdään laajemman systeemin osana. Myös yksilö määrittyy osaksi jotakin suurempaa kokonaisuutta, ja pelkästään yksilön auttaminen on hyödytöntä. Vastaavasti yksilön lähipiirissä olevien ihmisten ja tahojen voimavaroja voidaan ottaa käyttöön yksilöä autettaessa.
mutta juoruilua en kaipaa. Oletan keskustelujen olevan luottamuksellisia, mutta täältä selvisi, ettei näin ole ainakaan kaikkien th:n osalta.
SINÄ olet psykologi/psykiatri! =) Varmasti myös siis isovanhempien ongelmat kuuluvat eskariin =)
Melkein kaikki muu näkyy, mutta niitä ei saa katsoa, jos ei ole hoitosuhdetta. Kollegaa saa konsultoida. Yhteistyölappu on allekirjoitettu. Perhettä on yritetty auttaa ja ajateltu, että pääsisivät ehkä helpommalla ja nopeammin hoitoon itse pyytämällä, epävirallista kautta.
Äiti tarttuu tähän asiaan. Onko äidillä kenties joku tarve taistella koko ajan jostain asiasta? Taistelu mainittu tässä keskustelussa jo muutamankin kerran.
mutta juoruilua en kaipaa. Oletan keskustelujen olevan luottamuksellisia, mutta täältä selvisi, ettei näin ole ainakaan kaikkien th:n osalta.
asianosaisten kesken. Asianosaisia ovat asiakas ja terveyskeskus, ei asiakas ja yksittäinen terveydenhoitaja.
"Tietoja ei saa antaa, ellei ole potilaan suostumusta tai laista löydy sellaista kohtaa, joka oikeuttaa tai velvoittaa tietoja antamaan. Rajatapauksissa kannattaa miettiä, onko olemassa tärkeitä perusteita tietojen antamiseksi."
Siinä ohje tiedon siirtämiseen terveydenhuollossa. Oliko tärkeä syy ap:n tapauksessa?
Konsultointi voi olla tärkeä syy, jos sen avulla potilas saa parempaa hoitoa, mutta oliko nyt kyse siitä?
Kyllä se on luottamuksellista myös muiden terveydenhoitajien osalta ellei näille ole työn hoitamisen kannalta tarpeellista saada tietoa.
Minulla esim. on henkilökohtaisesti tuttuja neuvolassa ja olen tarkoituksella valinnut tuntemattoman th:n jotta voin luottamuksellisesti tarvittaessa keskustella asioista. Ymmärrän kyllä, jos tulisi tarvetta, mutta eipä ole sellaista meidän kohdalla ollut vielä... mielenkiintoista juoruttavaa kyllä..
"Tietoja ei saa antaa, ellei ole potilaan suostumusta tai laista löydy sellaista kohtaa, joka oikeuttaa tai velvoittaa tietoja antamaan. Rajatapauksissa kannattaa miettiä, onko olemassa tärkeitä perusteita tietojen antamiseksi." Siinä ohje tiedon siirtämiseen terveydenhuollossa. Oliko tärkeä syy ap:n tapauksessa? Konsultointi voi olla tärkeä syy, jos sen avulla potilas saa parempaa hoitoa, mutta oliko nyt kyse siitä?
Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannnosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.
Minulla EI ole mielenterveyshäiriötä, EIKÄ ole muitakaan psyykkisiä ongelmia!
Syy miksi menin tk-psykologille oli se että meidän perheen toisella lapsella todettiin hyvin harvinainen sairaus.
EI ole olemassa minkäänlaista vertaistukea.
Olen itse joutunut kaivamaan esille asiantuntijoita jotta saisin tiedon siitä mistä on kyse.
Jos tämä lapsi sairastuu esim. korvatulehdukseen niin hänet viedään suoraan sairaalaan kontrolliin näin on sovittu koska lääkärit ovat sanoneet että parempi että erikoislääkäri tarkistaa tilanteen. Ja tähän mennessä olen joutunut itse selittämään mistä sairaudesta on kyse ja mitä se merkitsee. keskussairaalankin lääkärit kysyvät yleensä ensimmäiseksi kun kuulevat sairauden nimen että "mitä se tarkoittaa".
Sairaalan lääkärit ovatkin sanoneet että hyvä että olen itse tietoinen ja voin opastaa heitä.
Sairaus ei kuitenkaan näy ulospäin ja lapsi on kaikin puolin "normaalin oloinen". Tietty hoito jota vaaditaan on menossa ja joka vaatii minulta melko paljon.
Ihan tämän takia koska minulla on tilanteessa suuri vastuu niin halusin ENNALTAEHKÄISEVÄSTI käydä psykologilla. Lähinnä puhumassa siitä miten voin JATKOSSAKIN jaksaa.
Ja myös siitä miten selitän asian muille lapsille etc.
Kuten PSYKOLOGI itse sanoi että kyse EI ole mistään mielenterveysongelmasta vaan hän on siellä sitä varten että MINÄKIN joskus voisin puhua jollekin. Että minulla olisi joskus ihan OMA hetki jolloin voi miettiä miten YLLÄPITÄÄ sitä omaa jaksamista.
Kuten sanoin Ei ole vertaistukea. En tunne että voin puhua ystävieni kanssa koska tilanne sen verran harvinainen ettei sitä oikein voi muut ymmärtää.
Jos perheessä on lapsi jolla on sairaus on luonnollista että on tarve saada JOSSAIN purkaa asiaa EI se tarkoita että on mielenterveysongelma tai on tästä johtuen "kilahtanut".
Asoita voi myös käsitellä ENNALTAEHKÄISEVÄSTI jotta ei tulisi ongelmaa.
Jos eskarilaisen paperit aukaistaan niin siinä ei pitäisi lukea mitään MINUN KAHDESTA käynnistä psykologilla.
Eskariin olen avoimesti kertonut sisaruksen sairaudesta.
Joten mielestäni heillä on jo tarvittavat tiedot siitä että perheessä on käyty läpi tällaisia asioita.
Ei siitä sitten tarvitse erikseen kertoa heille että äiti käy psykologilla.
Ei mielestäni se kuulunut mitenkään eskariopettajille eikä muillekaan terveydenhoitajille.
Olen antanut luvan että eskari saa konsultoida neuvolaa. Ei siihen automaattisesti kuulu neuvolapsykologi, eikä myöskään jos MINÄ olen käynyt gynekologilla.
JOS olisin käynyt yksityisellä psykologilla niin niitä tietoja EI ikinä jaettaisi minnekkään.
Se on täällä RUTIINIA että NEUVOLA ja ESKARI pitävät jokaisen lapsen kohdalla yhteisen palaverin.
Se EI kuitenkaan ole rutiinia että siellä puidaan myös äidin tietoja! Tuolloinhan paikalla olisi pitänyt olla itse PSYKOLOGI kertomassa mistä on kyse.
Eli siitä että äiti halusi ennaltaehkäistä ongelmia.
Olemme ihan tavallinen perhe.
Jokainen voi itse miettiä miten reagoisi jos omalle kohdalle sattuisi se että lapsella todetaan jokin hyvin harvinainen sairaus joka vaatii hyvin erikoistunutta hoitoa. kenties olisi silloin mukavaa päästä juttelemaan jonkun kanssa asiasta ilma ettäs iitä heti kerrotaan toisen lapsen päiväkotiin, eskariin tai kouluun.
Kuten sanoin opettajat eivät tee diagnooseja.
Se joka vetäisi johtopäätöksiä on psykologi testien jälkeen. Joten muiden asiantuntijoiden (tietääkseni opettaja ei ole terveysalan ammattilainen) ei tarvitse tietää joka ikistä seikkaa.
Psykologi tekee arvion ja sen perusteella sitten toiminta suunnitelma esim. eskariin.
AP
Olen kuullut näitä juttuja ihan liikaa ja nyt sitten vielä täällä. Luottamus alkaa mennä. Varmaan parasta, ettei todella puhu neuvolassa mitään, on vaan kieli keskellä suuta. Ei tarvitse sitten miettiä jälkeenpäin. Sääli tietysti, että verovaroin ylläpidetään neuvolaa, jossa on viisaampaa jättää asiat kertomatta. Mutta tähän nyt sitten on tultu.
Niin kuin tässäkin jutussa nähdään, niin perheiden asioita paisutellaan joiksikin kummallisiksi mielenterveysongelmiksi.
Yksityiseen neuvolaan siirtymistä kannattaa harkita.
On surullista, että terveydenhuollon ihmisissä on porukkaa,jotka katsovat tarpeelliseksi retostella toisten asioilla.
Minusta alat puuttua epäoleellisuuteen. Asia on varmasti sinulle ja perheelle ikävä, joten yrität selvästi keksiä jonkun lillikanvarren, johon voit keskittää energiasi. Vähän karrikoitu esimerkki muutaman vuoden takaa: 14-vuotias tyttö oli tappanut ihmisen ja vanhemmat nostivat hirveän metelin, kun poliisi oli säilönyt tytön tapahtuman jälkeen putkaan. Putkaanhan ei saa laittaa alle 15-vuotiasta... Ja sehän se ongelma olikin. Joskus on helpompaa keskittyä epäoleellisuuteen ja syyttää muita jostain sen sijaan, että katsoo totuutta silmiin.
Minusta on luonnollista, että neuvolassa puhutaan asioista hoitajien kesken.
Kysymys oli lisäksi siitä että minulle jäi ikävä olo siitä että kerrotaan päiväkotipalaverin menneen ensin yhdellä tavalla ja oikein kuvataan miten joku on sanonut jonkun asian. Sitten muuteetaan kertomusta että eihän se henkilö oikeastaan sanonutkaan mitään sellaista.
Jos kerran kaikki minun asiani kuuluvat sekä toisille th:lle että eskariin niin ei järkevältä kuulosta. Myös sellaiset asiat jotka EI PITÄISI näkyä kun lapsen tiedot avataan. EN ole antanut oikeutta avata MINUN tietojani, en neuvolassa enkä etenkään palaverissa. Jos niitä jatkossa olisi syytä käsitellä niin haluan että psykologi on paikalla niin voi sitten tarkentaa mitä on puhuttu.
En kerta kaikkiaan halua että sellaiset asiat joista en ole neuvolassa edes puhunut levitetään yleisesti sellaisille jotka eivät ole missään hoitovastuussa.
Minulla myös astma ja psoriasis. Pitäisikö myös nämä tiedot kertoa sekä näiden lääkitykset yms sekä eskariin että neuvolaan. Sillä kyllähän tällainen sairaus VOI vaikuttaa ties mihin eli eiköhän nekin lääkäreiden hoitokertomukset pitäisi kertoa kaikille jota asia voi jollain tavalla edes teoriassa koskettaa.
Sinäänsä melkein huvittavaa että minä teen nyt sijaistoimintoa koska en halua keskittyä varsinaiseen ongelmaan.
Suoraan sanottuna en ole huolestunut siitä että lapseni ei olisi koulu kypsä. Neuvolan th, erityislastentarhan opettaja ovat molemmat päinvastoin kehuneet kehitystä. Kun puhuin erityislastentarhan opettajan kanssa hän puhuin kyseen olevan sittä että lapset kehittyvät eri tahdissa eri osa-alueilla esim. että jos on hyvin kielellisesti kehittynyt niin motorisesti taas saattaa olla muita vähän jäljessä.
Voin sanoa että on ihan liikaa muuta mietittävää että jaksaisin mitään virallista valitusta asiasta tehdä. Lähinnä haluan tietää onko ihan oikein toimittu ja mitä tärkeintä haluan ESTÄÄ ETTÄ NÄIN EI JATKOSSA ENÄÄ tapahdu!
Psykologi oli minulle ikäänkuin se oma hetki, paikka jossa en tarvitse olla vahva ja paikka jossa voin kertoa asian ja sitten taas tuntuu että jaksaa hyvin eteenpäin.
Nyt kuitenkin tuntuu että en ole valmis maksamaan sitä hintaa että asiasta keskustellaan ties kenen kanssa.
Olen myös pyytänyt perhetyöntekijän apua ihan sen takia että sairaan lapsen hitoon vaaditaan vastuuta ja vähän tietämystäkin. On hyvin vaikeaa saada keneltäkään lastenhoitoapua.
Puhuin perhetyöntekijän kanssa joka totesi että valitettavasti perheille joilla ei ole lastensuojelu ongelmaa ei apua ole resursseja antaa. Täälläpäin ei anneta perhetyöntekijän apua muuta kuin alstensuojeluongelma tapauksissa.
Nyt olen ihan vaan iloinen että meille ei myönnetty apua eiköhän sekin olisi jonkun tiedossa ollut ja kerrottu sitten eteenpäin jolloin oltaisiin saatu leimatuksi lastensuojeluongelma vaikka kyse olisi ollut lastenhoitoapu johtuen lapsen sairaanhoitovälineiden vuoksi.
AP
ÄRSYTTÄVIÄ, että ei tekisi mieli KOMMENTOIDA enää MITÄÄN!!!
Normaali ihminen kyllä ymmärtää lukemaansa, ei meitä tarvitse tyhminä pitää vaikka kaikki eivät jaa mielipidettäsi tästä asiasta!
Olen itse th enkä ymmärrä suhtautumistasi. Jos perheessä on joku ongelma niin toki se mainitaan lapsen asioita käsitellessä. Ei ehkä astmaa tai psoria, mutta esim. lähiomaisen syöpä, mielenterveysongelmat tai vaikkapa sisaruksen vakava sairaus tms kyllä. Samoin kun kaikki muutkin perhetilanteeseen vaikuttavat asiat (avioero, muutto jne). Lapset reagoivat herkästi perhetilanteen muutoksiin erilaisella oireilulla, oppimisvaikeuksilla jne ja sen vuoksi lasta ei voi erottaa perhekokonaisuudesta kun mietitään juuri vaikkapa koulukypsyyttä.
Neuvolassa on tieto, että olet käynyt psykologilla. Heillä ei ole kuitenkaan todennäköisesti tietoa siitä MIKSI olet siellä käynyt koska et ole heidän asiakkaansa eikä neuvolan oikeuksilla pääse psyk. puolen tekstejä lukemaan vaikka olisitkin. Ymmärrätkö?
He eivät voi tietää mistä on kyse.
Ja koska olet antanut luvan tiedonsiirtoon niin asialle et voi nyt mitään tehdä!
on aivan tavallista kirjata lapsen tietoihin myös perheen asioita, juuri em. syistä mitä mainitsin.
Jos olet vaikka lapsen 6-v neuvolassa kertonut, että käyt psykologilla, niin th on sen todennäköisesti kirjanut lapsen tarkastuskäynnin yhteyteen. Sinun tietojasi kukaan on tuskin käynyt urkkimassa.
Muistan ainakin jatkossa olla hipi hiljaa neuvolassa. Kaikki hyvin ja ei kysyttävää...