Kauheimmat treffit ikinä!!!

jatkuu...

Lisäksi hän kuvaili aikaisemmin tapailemiaan naisia, jotka olivat seksuaalisesti tukahdutettuja ja äitinsä kontrolloimia, ikään kuin saadakseen herätettyä minussa tarpeen todistaa, että en ainakaan itse ole yhtään sellainen, vaan seksuaalisesti vapautunut ja rohkea fyysisen iloittelun jumalatar (joka tietysti sitten päätyy seksiin juuri tämän miehen kanssa). Myöhemmin olen mielenkiinnosta lukenut jonkun pelimiesoppaan, ja sieltähän monet tämän miehen käyttämistä tekniikoista löytyivätkin! Ikävä kyllä minuun ne eivät tehonneet tarkoitetulla tavalla, vaan herättivät lähinnä sääliä, epäuskoa, myötähäpeää ja muita kielteisiä tunteita treffikumppania kohtaan.

Treffien edetessä mies kävi ihan kunnolla käsiksi ja sain monta kertaa työntää hänet fyysisesti kauemmaksi itsestäni. Yhden kerran oli jo käsi menossa hameeni alla pikkuhousujen sisään! Hän olisi varmaan pannut minua siinä ravintolan pöydässä, jos en olisi laittanut touhulle stoppia.

Saatuani tarpeekseni kaikesta tästä, ilmoitin lähteväni kotiin. Mies lähti saattamaan minua bussipysäkille, ja tuon lyhyen matkan aikana hän onnistui vielä vetämään hihastaan noin kymmenen erilaista manipulointitekniikkaa. Uhkailua, torumista, mielistelyä, lähentelyä, nolaamista, vetäytymistä, kaikkea vuoron perään niin nopealla rytmillä että käytös vaikutti ihan suorastaan sekopäiseltä. Hänestä kuitenkin näki, ettei hän ollut mitenkään psykoosissa tai vastaavaa, vaan valitsi ihan tietoisesti kulloisenkin käyttämänsä taktiikan. Hyvin erikoinen kokemus kaiken kaikkiaan. 

Bussiin päästyäni mieheltä alkoi tulla viestejä, joissa hän uhkaili poistavansa minut Tinderissä jos en ala käyttäytyä enemmän hänen mieleisellään tavalla. Minulle jäi arvoitukseksi, miksi hän arveli että minua haittaisi, jos hän poistaisi minut. Numeroani en ollut hänelle antanut, joten kun hän lopulta toteutti tämän uhkauksensa, pääsin hänestä kätevästi eroon.

777

20 vuotiaana olin treffeillä n.30 v miehen kanssa. Nämä olivat tokat treffit, hänen asunnollaan. Mies oli vähän ujo. Ei kertonut että hänellä on kissa kotona. Oli kissan toinen huoltaja, kissa asui viikko-viikko miehen ja exänsä luona. Kissalle lässytti koko ajan erikoisesti, koko treffien ajan.

Halusi katsella leffaa vieretysten. Kissa hypähti miehen syliin. Mies alkoi sivellä kissan hännällä paljasta reittäni, oli lyhyt hame. Poistuin nopeasti.

Jostakin syystä humalassa päädyin joskus hänen asunnolle ... Yöksi. Aamulla tarjosi kahvit. Kun lähdin töihin, lähetti vihaisia törkyviestejä, että miten olen kehdannut lähettää muille miehille viestejä, vaikka olen hänen kanssaan. Oli hull.. lukenut viestini yöllä kun nukuin.

Tätä ketjua lukiessani eniten hätkähdyttää se, että miten moni nainen on ensitreffeillä hypännyt miehen kyytiin lähteäkseen ajelulle. Eikö teillä ole lainkaan järkeä päässä?

Nämä nyt eivät olleet varsinaiset treffit, koska mies jonka kanssa suostuin lähtemään muutamalle oluelle oli jo entuudestaan tuttu, enkä ymmärtänyt että hänen mielestään kyseessä olisivat treffit, vaan itse lähdin oluelle ajatuksena että käynpä vain parilla oluella tuttavan kanssa kun ei ole muutakaan tekemistä. No, mies oli jokseenkin intopiukeana koko illan. Juteltiin niitä näitä, ja lähdin kotiin. Seuraavana päivänä mieheltä alkoi tulla viestejä että on minuun ihastunut, ja että voi kunpa hän pääsisi toisille treffeille kanssani. Olin vähän että häh??? Sitten viestien sävy muuttui, ja mies rupesi laittamaan viestejä joissa kertoi olevansa masentunut ja hyppäävänsä metron alle... Mitä ihmettä 😃 Neuvoin häntä soittamaan itselleen apua, koska en osannut häntä muutenkaan auttaa. Tämän jälkeen en onneksi enää kuullut tästä tyypistä.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessani eniten hätkähdyttää se, että miten moni nainen on ensitreffeillä hypännyt miehen kyytiin lähteäkseen ajelulle. Eikö teillä ole lainkaan järkeä päässä?

Itse en ensimmäisten treffien alkuun missään tapauksessa hyppäisi kyytiin. Treffien aikana katson miltä tyyppi vaikuttaa. Jos heti tulee luotettava fiilis, voin treffien päätteeksi hypätä kyytiin, mikäli mies haluaa heittää kotiin. Kerran näin on ekoilla treffeillä käynytkin ja ihan ehjänä kotiin selvisin. Mutta jos yhtään tulee epäilyttävä olo seurassa, jättäisin kyydin suosiolla väliin.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessani eniten hätkähdyttää se, että miten moni nainen on ensitreffeillä hypännyt miehen kyytiin lähteäkseen ajelulle. Eikö teillä ole lainkaan järkeä päässä?

Hyvä huomio. Olen itsekin tämän tehnyt nuorena, kun nettideittailu oli ihan uutta enkä osannut varoa. Onneksi sillä kertaa ei käynyt mitenkään, ja sittemmin opin että miehelle ei pidä kertoa edes omaa osoitetta eikä antaa puhelinnumeroa, ennen kuin hänet on täysipäiseksi tapaukseksi todettu.

777

Siis mitä helkkaria,vanilijajäätelöä jonka päällä suolaa&mustapippurirouhetta?! Hyvä että dumppasit,äijällä ei kaikki ihan kohdillaan nupissa,syö ravinnoksi kelpaamatonta moskaa ^-^ [/quote]

Kyllä, olen iloinen että dumppasin kyseisen tyypin :D[/quote]

Ja mieti,se oli vielä sen "herkkua" yööök! Ole iloinen ettei kokannut sulle mitään sen mielestä "görmee" ateriaa,mitäköhän olis tarjonnut,koiranmakkaraa posliinilautaselta kera hanaveden?:D 

Vierailija kirjoitti:

Mies oli mukava, mutta puhui parituntiset treffit tauotta itsestään. Tämä monologi olisi ollut tarpeeksi puuduttava jo itsessään, mutta aiheet olivat vielä todella erikoisia. Läpi käytiin muun muassa miehen ISÄN keskeneräiset remppaprojektit sekä miehen lempibändin viimeisimmän keikan settilista. Kun tajusin miehen todella alkavan luetella kappaleita yksi kerrallaan koitin sanoa väliin, etten tunne yhtyettä eivätkä kappaleiden nimet kerro minulle mitään, johon hän tokaisi "ei se mitään, mä haluun kertoa silti". Toinen samanlainen muuten mukavan oloinen mies puhui myöskin parituntiset treffit antamatta minulle suunvuoroa, puheenaiheena hänen viimeisin eksänsä. 

Eräs tinderdeitti osoittautui itseni pituiseksi (165cm). En ollut kysynyt miehen pituutta ennakkoon, en kommentoinut asiaa mitenkään tavatessamme enkä myöskään tinderissä jutellessamme ollut sanallakaan edes sivunnut mieltymyksiäni miesten pituuden suhteen. Kuitenkin kun istuimme alas kahville, aloitti mies välittömästi vihaisen avautumisen siitä, miten epäreilua on kun naisten painoa ei saa kommentoida, mutta miehen pituutta saa, ja miten hirveän pinnallisia naiset ovat. Samaan avautumiseen mahtui myös katkerat tilitykset jokaisesta menneestä deitistä, jotka olivat kommentoineet miehen pituutta jotenkin. Ymmärrän kyllä, että lyhyys voi olla arka paikka, ja ikävää, että häntä oli sen takia kohdeltu kurjasti, mutta tämä vihainen ja katkera avautuminen naisten paskamaisuudesta oli vähän tunnelmaa latistava heti alkuun. Tästä ehkä olisi vielä selvitty, jolleivat lopputreffit olisi koostuneet todella henk.koht. kysymyksistä minulle koskien esim. kuukautiskiertoani ja käyttämiäni ehkäisymuotoja. Kun ilmaisin, etten halua keskustella ihan näin henkilökohtaisuuksista, mies halusi käsitellä sitä, miksi olen niin estynyt. Emme tavanneet uudelleen, mutta pari kuukautta treffien jälkeen mies alkoi vielä avautua minulle yhtäkkiä keskellä yötä Facebookissa, miten vihaa naisia, koska kukaan ei halua seurustella hänen kanssaan. 

Tästä tuli mieleen eräät Tinder-treffit. Miehellä oli vain kasvokuva, eikä hirveästi viestitelty ennen kuin mentiin kahville. Kun mies saapui paikalle, paljastui että hän oli samanmittainen kuin minä eli noin 165 cm. Itse pituus ei olisi ollut mikään ongelma, mutta se oli että mies alkoi hyvin vihaisena ja hyökkäävänä ensimmäisinä sanoinaan tivaamaan että tuleeko niitä treffejä ollenkaan kun hän on niin lyhyt. Harmi, että jotkut kokevat niin pahoja komplekseja sellaisista piirteistä, joihin eivät voi vaikuttaa. Siinä tapauksessa tuntui, että suurin naisia karkoittava tekijä oli oma asenne naisia kohtaan. Mulle ei ainakaan olisi ollut pituudella yhtään mitään väliä, itse asiassa nykyinen avomieheni (myös Tinderissä tavattu) on itse asiassa 167 cm pitkä.

Vierailija kirjoitti:

Vähän kuin se, joka oli tyytyväinen äidin soitosta. Ehkä oli sopinut kaverinsa kanssa, että soittaa ja sitten tuo mies häipyy. Ihmeekseen nainen ei tajunnut kadota sillä välin. Tai sitten se oli oikeasti pösilö...

Karmeimmat treffit itselläni? Mies vei kotiinsa, yhtäkkiä soi puhelin ja mies sanoi käyvänsä äkkiä äidillään 100 metrin päässä ja oli siellä tunnin...

Olin juuri tekemässä lähtöä, kun se tuli takas. Oli kuulemma käynyt vaan syömässä kotona.

Ei tällaista voi tapahtua! Kauheeta... Tais olla aika mammanpoika, kun äidin seura kiinnosti enemmän!

Ymmärrän tämän, jos ikää pojalla oli jotain 14v. Mutta taisi olla aikuinen mies, vai?

Kuka jättää omaan kotiinsa vieraan yksin tunniksi. Parhaassa tapauksessa lähtis vain pöytähopeat vierasn mukaan pahimmassa ois koko kämppä palanut.

Vierailija kirjoitti:

politiikka on aihe, jota EI kannata ottaa ensitrefeille jutunjuureksi.

Eikä exiä tai uskontoa.

Ekat treffit olivat menneet oikein hyvin ja oli toisten vuoro. Mies lupasi maksaa minulle ruuat ravintolassa ja sen jälkeen liput elokuviin.  Kun tilasin porsaan sisäfilettä ja oluen mies meni kumman näköiseksi ja alkoi takellella että oli luullut minun ottavan vettä ja salaatin, eikä tiedä onko hänellä enää varaa sinne elokuviin..   tarjouduin hiukan hampaita kiristellen maksamaan oman ruokani johon mies että ehei, kyllä hän maksaa kun lupasin !  Ja maksoikin, muttei sitten menty sinne elokuviin. Käveltiin vähemmän romanttisesti sateessa näyteikkunoita katsellen, kunnes mies otti rinnoistani kiinni, rysäytti näyteikkunaa vasten  ja suuteli lujaa suulle.  Ei tullut kolmansia treffejä, ei....

Minulla on tullut vastaan näitä "oho suustani pääsee sammakoita" -tyyppejä.

Viimeisin alkoi toisilla, minun ehdottamilla, treffeillä kertomaan että pyytäisi luokseen mutta kun asunto on niin siivoton ettei voi. Ja tarjoaisi jotain jos olisi rahaa. Mitä h*lvettiä?! En muutenkaan olisi lähtenyt asunnolle ja oletus ei ollut että hän tarjoaisi koska minun aloitteesta nähtiin. Siinä sitten kerron henkilölle hyvin suoraan, että kiinnostus laskee jos jatkaa kielteisten asioiden kertomista, vaan hän ei osaa lopettaa. "Minä olen niin huono tässä", "Nyt minä taas töpeksin". Päätyy vielä tunnustamaan että kaverikin varoitteli että katso nyt mitä puhut.  No oisko kannattanut kuunnella kaveria.

Toinen tapaus päätyi, niin ikään toisilla treffeillä, sanoa täräyttämään, että hänen isältä perityssä talossaan olisi emännän paikka vapaana! Varsinkin sisustushommiin olisi tarvittu joku häntä taitavampi. Ja sitten vielä silmät loistaen kysyi että olenko hyvä leipomaan? Hrr.

Sinänsä eivät kauheimpia tapauksia ole, mutta näissä kauhistuttaa se että mitään tilannetajua saatikka oman puheentuotannon hallintaa ei ole. Ja sitten kun "sammakko" hyppää suusta, pitää treffikumppanin alkaa ymmärtämään ja päätä silittämään. Tyyppi voisi sen sijaan sanoa että pahoittelut, en tarkoittanut sanoa noin vaan näin ja jatkaa keskustelua.

Ai että. Oma kokemukseni on jo n. kymmenen vuoden takaa. Asun ulkomailla ja olin hiljattain eronnut silloisesta poikaystävästäni. Miespuolinen kämppikseni (myös hyvä ystäväni) hankki minulle sitten sokkotreffit - kuulemma erään lähikaupan myyjän kanssa, joka oli iskenyt minuun silmänsä. Höperö kämppikseni sen kummempia kyselemättä sitten lupasi, että tokihan tämä vasta eronnut ystävättäreni kanssasi lähtee deiteille! Niin kuin lähdinkin, koska tarvitsin kipeästi jotain muuta ajateltavaa. Virhe.

Mies haki minut jollain kämäisellä autonromulla. Eipä sillä niin väliä, mua ei miesten automerkit tai muu vastaava kiinnosta, mutta se oli ensimmäinen asia jonka huomasin. Siihen pelkääjän paikalle istahtaessani huomasin, että mies oli sellainen neandertalilaisen näköinen, lyhytotsainen, unibrow'lla varustettu "komistus." Suuri rako etuhampaiden välissä. Jotenki homssuinen olemus muutenkin, äijä lemusi pilveltä ja tupakalta. Ei siinä vielä! Ajattelin että ehkä tämä on joku hullunhauska tyyppi (tässä vaiheessa oli jo jokseenkin selvää, että mitään fyysistä tästä ei tule) - mutta auta armias, hän ei puhunut juuri sanaakaan englantia, enkä itse ollut tässä vaiheessa läheskään kykeneväinen kommunikoimaan paikallisella kielellä. Mainio alku siis.

Ajaa köröttelimme toiselle puolen kaupunkia erääseen "mahtavaan" kiinalaisraflaan, mikä osoittautui aivan normaaliksi paikaksi, ei mitään spessua. Jo ennen alkuruokaa kiskoin viiniä kaksin käsin, koska silloin kun onnistuimme jotenkin kommunikoimaan, oli hyvin selvää että meidän maailmankatsomuksemme olivat hyvin erilaiset. Tyyppi oli myös jotenkin hirveän lipevä ja itserakas. Sellainen nuljaska.

Jossain vaiheessa ravintolaan pölähti joku intialaistaustainen mies joka möi kukkia ja kaikenlaista krääsää. (Tämä siis normaalia Etelä-Euroopassa). Deittini osti minulle suurieleisesti kimpun narsisseja. En ollut kovinkaan vaikuttunut, halusin vain lähteä kotiin, mutta en ollut aivan varma missä päin kaupunkia olin ja olin jokseenkin pakotettu odottamaan että saisin mieheltä autokyydin takaisin kotikonnuille.

Kukkatempaus ei siis minuun toiminut, ja tästähän miekkonen suivaantui niin, että rupesi kailottaen jakelemaan niitä hemmetin narsisseja raflan kaikille muille naisille. Samalla tapitti minua vahingoniloisesti, ilmeisesti ajatteli että tämä oli nyt oiva kosto siitä, etten ollutkaan suorastaan langennut hänen jalkojensa juureen näiden nuhjuisten narsissien vuoksi. Seurasin episodia jokseenkin hämilläni. JATKUU

JATKUU Ruoan saavuttua mies hörppi menemään niin, että meni vähätkin omat ruokahalut ja keskityin viinilipitykseen samalla kelloa tapittaen. Hänpä sitten innostui ryöväämään minulle sellaisen kiinalaistyylisen lusikan, jonka ujutti käsilaukkuuni. Tässä vaiheessa myötähäpeä oli jo valtaisa, mutta en jostain syystä kehdannut kaivaa sitä posliinilusikkaa poiskaan siinä pelossa, että joku luulisi minun sen sinne tunkeneen.

Olin tässä vaiheessa jo aika kärkäs suustani koska en vain voinut sietää koko äijää. Lopulta tuli laskun maksamisen aika, ja herrasmiehenä hän sitten maksoi minunkin ruokani - vaikka tarjouduin maksamaan omani. Tämän hän otti verisenä loukkauksena, ja kun tarjoilija toi vaihtorahat takaisin, hän REPI kymmenen euron setelin nenäni edessä heitellen rahanpalasia sinne tänne, samalla ylimielisesti tietysti paasasi että "raha ei ole hänelle ongelma." o_0 

Autolle päästyämme äijä pisti tupakaksi. Ei kun anteeksi, poltti jointin. Oli vetänyt alkoholiakin jo aika kiitettävästi tässä vaiheessa. Olin itse niin tuiterissa tyhjään vatsaan juomisesta, että könysin idioottina auton kyytiin vaikka alitajunta kirkui että mitä teet, hullu akka!! Kotimatkalla mies ajoi kuin raivotautinen ja nauraa käkätti kun huomasi, että minua aidosti hirvitti istua autossa. Pelkäsin jatkuvasti että ajamme kolarin, eikä se kaukana ollutkaan. Tahallaan ajoi sellaista kyytiä että ihme, ettei kukaan soittanut poliiseja peräämme (tai ties vaikka soittikin). Sydän pamppaillen olin vihdoin pääsemässä autosta ulos - ajattelin että luojan kiitos, ei sentään kaiken päälle yrittänyt kopeloida. Vaan yrittipä sitten sitäkin lopulta! Hirveä viinin-, tupakan- ja marijuananhönkä kävi naamalle kun äijä tunki suunsa kasvoilleni jotain iltasuukkoa odotellen. Sanoin jotain aika ilkeää hänelle tässä vaiheessa ja lähdin juoksulaukkaa pihalle.

Kämppikseni kuuli kyllä tästä "ihanasta" yllätyksestä ja sanoin, että et sitten enää koskaan yritä parittaa mua yhtään kellekään. Elinikäiset traumat jäi. Terkut jos joku tunnistaa Paskojen Treffien Miehen :D

Ja joo, otin sittemmin opikseni enkä mitään noin typerää sitten itsekään ole tehnyt. Kammottavaa ajatellakin, miten toisin tuo nyt-hauska tarina olisi voinut päättyä.

Vierailija kirjoitti:

20 vuotiaana olin treffeillä n.30 v miehen kanssa. Nämä olivat tokat treffit, hänen asunnollaan. Mies oli vähän ujo. Ei kertonut että hänellä on kissa kotona. Oli kissan toinen huoltaja, kissa asui viikko-viikko miehen ja exänsä luona. Kissalle lässytti koko ajan erikoisesti, koko treffien ajan.

Halusi katsella leffaa vieretysten. Kissa hypähti miehen syliin. Mies alkoi sivellä kissan hännällä paljasta reittäni, oli lyhyt hame. Poistuin nopeasti.

Jostakin syystä humalassa päädyin joskus hänen asunnolle ... Yöksi. Aamulla tarjosi kahvit. Kun lähdin töihin, lähetti vihaisia törkyviestejä, että miten olen kehdannut lähettää muille miehille viestejä, vaikka olen hänen kanssaan. Oli hull.. lukenut viestini yöllä kun nukuin.

Mies alkoi sivellä kissan hännällä paljasta reittäni... OMG!!!

tytryt kirjoitti:

Jostain nettideitistä sain järkättyä treffit ihan kivalta vaikuttavan naisen kanssa. Sovittiin että tavataan eräässä kahvilassa ja siellähän tämä nuori nainen olikin jo istumassa pöydässä kun menin paikalle. Tilattiin jotkut juomat ja juteltiin varmaan ainakin tunnin verran, ei mitään valittamista.

Sitten lopuksi nainen sanoi käyvänsä vessassa vielä ennen kuin lähdetään ja sanotaan heipat. Hänen noustessaan pöydästä ylös huomasin, että suhteellisen tavalliseen ylävartaloon verrattuna hänen alavartalonsa vyötäröltä alaspäin oli aivan eli kaliiperia. Siis huomattavan paksu ja leveä kaikin puolin. Se kontrasti verrattuna siihen yläkroppaan joka oli ollut näkökentässäni treffien ajan oli jotenkin hämmentävän suuri, hyvä ettei leukani loksahtanut. Yritin parhaani mukaan peitellä hämmennystäni ja naisen kävellessä vessaa kohti ajattelin että ei hemmetti, tämä tuli kyllä täysin puskista. No hänen palattuaan sitten vietiin homma normaalisti loppuun, "ollaan yhteyksissä" ja niin edelleen. En enää muista että olinko yhteydessä häneen ollenkaan vai selitinkö jotain ettei kemiat natsanneet, mutta en vain pystynyt jatkamaan enää siitä. Olin silloin nuori ja pinnallinen, nykyään vähemmän molempia ja toivon että tuokin nainen on löytänyt oman rakkaansa.

Nykyinen miesystäväni kertoi vastaavasta. Olivat olleet baarissa sinkkuaikoina ja katselleet naisia sillä silmällä, ja siinä oli ollut todella kaunis nainen istumassa pöydässä ja olivat menneet siihen. Kaverinsa oli kiinnostunut naisesta ja flirtannut kovasti, nainen oli sitten noussut käydäkseen tiskillä ja oli kuulemma ollut aivan eri paria ylä- ja alakroppa. Oli kuulemma tosi vaikea suhtautua siihen kontrastiin, kun nainen oli ollut normaalikokoa lantioon asti ja alakroppa oli ollut kuin eri ihmisen.

En edes osaa paheksua tuota, sillä olisin itse reagoinut samoin. Itse huvitun chicken legs -miehistä, jotka pumppaavat yläkroppaa ja skippaavat jalkapäivän. Koomisen näköistä, ei sille voi mitään. Mulla on itsellä taas taipumusta omenalihavuuteen, eli pitää olla tosi tarkka etten käytä mitään kotelomekkoa tai tasapaksuutta korostavaa vaatetta. Ongelmaa ei vielä ole, kun en ole ylipainoinen, johtuen juurikin tästä ongelmastani. En varmaan peiliin vois katsoa, jos en treenais ja tarkkailis kroppaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eli nelikymppinen nainen ilmeisesti ikäloppu mielestäsi?

Öö, no se nyt vaan on fakta. Nelikymppinen nainen on ongelmajätekategoriassa joitain todella harvinaisia filmitähtiluokan poikkeuksia lukuunottamatta.

Nelikymppinen nainen on nuori plikka kuusikymppisen miehen silmissä.

Teillä nuorilla ei ole minkäänlaista perspektiiviä asioihin, paitsi omanne.

Menin tinderissä tapaamani miehen luo, hän kutsui, toiselle paikkakunnalle.

Hän lähtikin johonkin konserttiin kun kaveri pyysi, en lähtenyt mukaan, koska en pitänyt sellaisesta musiikista, eikä se mua haitannut.

Siivosin sitten aikani kuluksi ja mies tuli keskiyöllä takaisin kaverinsa kanssa, sitten pelattiin pleikkarilla loppu yö.

Oli ihan mukavaa, mutta ei enää nähty..

Karsein tapaaminen oli semmoisen passiivis-agressiivisen miehen kanssa. Hampaat irvessä yritti saada minut toimimaan haluamallaan tavalla ja minun kiinnostus väheni samaa tahtia. Asiallisesti yritin keskustelua pitää yllä jotta ruuan saan syödyksi. Lopuksi päädyimme vääntäämään semmoisesta asiasta, että minun pitäisi samana kesänä matkustaa junalla (2,5h) hänen asuinkunnalleen, ottaa pyörä mukaan ja pyöräillä sitten luoksensa käymään. Ihan tosissaan väänsi ja yritti pakottaa minut sanomaan että kyllä, minä teen näin. Päädyin vastaamaan että en voi tällaista sinulle luvata, koska agressiivisuuden aistittuani en uskaltanut sanoa suoraan ei.

Miehen aloitteesta nähtiin ja hänen aloitteestaan maksoimme ruokamme itse. Tässä noudatettiin varmasti "ansaintalogiikkaa" eli koska en näyttäytynyt varmaksi sijoitukseksi niin oli turha käyttää rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessani eniten hätkähdyttää se, että miten moni nainen on ensitreffeillä hypännyt miehen kyytiin lähteäkseen ajelulle. Eikö teillä ole lainkaan järkeä päässä?

Itse en ensimmäisten treffien alkuun missään tapauksessa hyppäisi kyytiin. Treffien aikana katson miltä tyyppi vaikuttaa. Jos heti tulee luotettava fiilis, voin treffien päätteeksi hypätä kyytiin, mikäli mies haluaa heittää kotiin. Kerran näin on ekoilla treffeillä käynytkin ja ihan ehjänä kotiin selvisin. Mutta jos yhtään tulee epäilyttävä olo seurassa, jättäisin kyydin suosiolla väliin.

Miksi naisten pitäisi varoa koko ajan ja pelätä miehiä?

Minä en pelkää miehiä. Uskallan kulkea autossa kahdestaan vähän tuntemattomammankin miehen kanssa.

Jos joku raivohullu mies hyökkää toisen ihmisen kimppuun, hänessä on jotain vikaa - ei siinä ihmisessä, kenen kimppuun hän hyökkäsi.