Vauvahaave, mutta painoa pitäisi saada ensin pudotettua. Muita?

Poikkis käy :)



Mä en oikein tiedä luotanko mä mun puntariin, kun sen mukaa olisin laihtunut 7kg 2viikossa. Ku olen punninnut sillä itseäni todella satunnaisesti, mutta tuo miinus seitsemän kiloa olisi ravintoterapeutin puntarin punnitukseen. Eli en tiedä pitäskö viel käydä jonku muun puntarilla pomppimassa että mitä ne näyttää. Ku olo ei oo yhtää että ois laihtunut.

Mutta tänne ilmoittelen oman puntarin mukaan painon muutokset.



Onnea haamusta :)

Olikos se tänään punnitus päivä. Mun vaaka näyttää -2kg viime viikkoon, mutta ois aika ilmeisesti mennä puntari kauppaan ku juonittelee tuo vaaka mukavasta.



9

Myöhässä punnituspäivästä, unohtuu toi torstai aina jotenkin :) Mutta siis 92,1kg eli -300g edelliseen viikkoon. Tuskaisen hitaasti tämä etenee, haluaisin niin päästä alle yhdeksänkympin.



Ei se viime viikkoinen haamu sitten jaksanut sinnitellä vaan menkathan ne alkoivat lauantaina. Noh, ainakin painoa ehtii tiputtaa vielä tässä, jos nyt saan itseni niskasta kiinni taasen. Sovittiin miehen kanssa että yritetään 2012 vauvaa eli huhtikuussa ruvetaan tosi hommiin. Kauheaa "aikatauluttaa" näin, mutta töiden kannalta parempi niin.



Hauskaa viikonloppua, tämä tyttö lähtee nyt saunaan!



terkuin Elmu

En oo muistanut tänne kirjoittaakaan.



Eli viime viikon to paino oli saman 92kg, kuin aiemmallakin viikolla. Lauantai aamuna kävin uudelleen puntarilla ja paino oli 90,8kg. Vyötärö oli palautunut turvotuksesta samaan 107cm kuin aiemminkin. Välillähän se oli jo 110cm.



Tiistaina oli neuvola, ja siellä vaaka näytti työpäivän jälkeen farkut jalassa 91,8kg. Näyttää siellä ehkä kilon vähemmän kuin kotona.



Tiistaina myös oksensin ekan kerran. Koko ajan on niin huono olo, ettei tee mieli syödä oikein mitään. Ja sekös vasta huonon olon tekeekin, jos ei syö. Vaikea kierre.



Sandis rv 7+4

kans viime viikolla koko punnituksen, mutta tänäänpä muistinkin ja jeeeeee vihdoin se satanen alittui. 99,9 huh täpärälle meni. Nyt on maha niin turvokkeessa kun puregonilla kasvatettiin rakkuloita joita on viisi. Mutta koska vain yksi johtofolli ja muut selkeästi pienempiä niin ivf vaihtui huomiseen inssiin. Pettynyt olo, mutta eihän sitä koskaan tiedä..



Tästä kun saisi tuota painoa vielä kymmenisen kiloa alas päin niin olisin jo normaalipainoinen. Tai edes muutaman niin aikas hyvä.



Voi kurjuus Sandis, että sua on alkanut yököttää ei oo kivaa. koita nyt jotain ruokaa saada pysymään sisällä että pikkuinen voi hyvin ja ettet itse kuukahda.

Tänään puntari näytti 90,7 kg. 1,3kg on tippunut jossain ajassa :)



Tänään kanssa joutu oksentamaan aamulla. Heräsin jo ennen kellonsoittoa huonoon oloon, ja vaikka söin rahkaa ennen nousua, niin oli pakko käydä silti oksentamassa. Onneksi olo sitten helpottui, mutta kyllä on huono olo koko ajan. Toivottavasti menee pian ohi.



Mieheni oli ottanut autoni avaimet mukaansa töihin. Löytyi vara-avain, mutta se on niin kulunut, ettei ovet auennut. Pääsin silti takakontista sisään könyämään. Noh sen uurastuksen jälkeen sitten yritin käynnistää, ja eihän se sitten käynnistynytkään. Akku oli loppunut. Täällä oli aamulla pakkasta 35 astetta. Ja myöhästyin tietenkin töistä, kun jouduin odottamaan miestäni kotiin, että sai vietyä mut töihin.



Ei hyvin alkanut päivä, mutta siitä on onneksi selvitty. Ja viikonlopun saa levähtää.



Töihin tilattiin uudet kesäpaidat. Isoin tilattu koko oli L. Sehän on tietty vähän tiukka mun päällä. Tavallisesti se ei haittais, mutta nyt vähän pelottaa, että jos mahan muoto muuttuu, niin sitten raskaus kyllä paljastuu. Ennen meillä oli pikee-t-paidat, jotka ei ollu ihonmyötäiset. Harjoittelussa siis olen, ja kesätyösopimus tehtäisiin 1.5. vasta, jolloin olen rv 18. Toivotaan, ettei maha kasva merkittävästi ennen sitä.



Mites teillä muilla, jotka ootte aiemmin ollut raskaana, että millä viikolla ulkopuoliset on nähnyt mahan, joilla ei ole ollut aavistustakaan että voisit olla raskaana?



Raskauskalenterista katoin, että kohtu on tuolloin vielä navan alapuolella, että ei kai maha niin kauheasti voi vielä näkyä. Ainakaan näiden läskien alta :) Toivossa on hyvä elää.

mutta anopin puntari näytti aluperäseen painoon -3kg pudotusta, että en sit tie kenen vakaa enää uskoo ;)No viel 2 viikkoa ja ois taas ravintoterapeutti ja sen puntari. Ja kotiakki ois tosiaan kiva saada puntari, mutta mä en vaan koskaan muista ostaa kaupassa käydessä sellasta.

Perjantai aamun punnituksena sama tulos kuin edellinenkin, eli 90,7kg. Viikonloppuna söin kyllä niin hirveästi, että varmasti nyt painoa enemmän.



Nykyään syön paljon pienempiä annoksia, ja tosi nopeasti tulee täysi olo, ja sit ei mee enää haarukallistakaan. Tulee ihan täys stoppi, jota ei ikinä oo ennen ollut. Jospa nyt vaikka oppis syömään kohtuudella.



Tänä aamuna taas iski hirveä pahoinvointi, ja jouduin oksentamaan. Viikonloppu oli jo helpompi,ja ajattelin, että joskos toi pahoinvointi jo poistuis mutta ei. Noh ehkä jaksan odottaa, jos se vaikka viim. kuukauden päästä olis ohi. Töissä on inhottava olla, kun ei voi kellekään sanoa mitään. Niin yrittää olla pirteenä ja hyväntuulisena, vaikka kuinka oksettais ja väsyttäis...



Sandis rv 9+1.

Tänään oli taas punnituspäivä. Paino oli 90,9 kg, eli 200g lisäystä viime viikkoiseen. Vyötärö oli kasvanut sentillä 108cm:iin. Kohta on jo 10 viikkoa täysi, ja paino on tippunut kilon. Hyvä ettei vielä ole paino noussut.



Sandis rv 9+4

tosi hienoa, onneksi olkoon! Miten olet nyt voinut? Vieläkö yököttää?



Mulla oli eilen lukemat 99,2 eli ihan ok siihen nähden etten ole oikein jaksanut miettiä syömisiä.



Kun nyt alkais noi menkat niin mulla lähtee vika hoito ja jos ei siitäkään tärppää niin se on sitten siinä mun osalta. jotenkin se stressaa niin etten oikein jaksa kauheasti panostaa syömisiin vaikka juuri nyt niin pitäisi tehdä. Mutta onneksi on paino mennyt alaspäin ihan itsekseenkin vaikka olishan se kiva et lähtis vähän nopeampaan tahtiin. Noh, hiljaa hyvää tulee eikös niin sanota. Jos en raskaudu niin toivoisin kesään menessä saavani noin 7 kiloa pois niin oisin ihan onnessani.

... täältäkin. Mulla on tää painonpudotus ollut nyt ihan jäissä taas, miten se vaan onkin niin vaikeeta! Nyt pitäis taas jostain löytää puhtia tähän touhuun niin ois kesäksi kevyempi olo.

Eikun vaan hammasta purren taas karsimaan ruokavaliota.

Mukavasti sulla pysynyt paino samoissa Sandis, hienoa!



Sormet ja varpaat pystyssä Evikselle että tärppäis!

Huonoa oloa on ollut jo kuusi viikkoa. Välillä myös oksentelen, illalla tai aamulla lähinnä. Pahoinvointi on silti kokopäiväistä. Paino ei ole kuitenkaan sen enempää laskenut, koska kuitenkin karkit, vanukkaat ja mehujäät yms. maistuu. Eli silti kaloreita tulee riittävästi. Ei oo syöminen laadultaan kovin hyvää, mutta kuhan saa jotain syötyä. Mieskin teki oikein perunamuussia ja lihapullia maanantaina, niin enköhän oksentanut nekin pois. Kyllä mä myös oikeata ruokaa välillä syön, mutta jotenkin yököttää niin, että ei tee oikein mieli.



Tosi tyytyväinen olen tähän painon pysyvyyteen. Koska justiinsa loppuvuodesta kun olin työttömänä 3kk:tta, paino nousi 7kg!! Ja nyt vaikka olen ollut raskaana jo 2,5kk, paino vaan junnaa samassa. Mun puolesta saa junnata paikoillaan vielä pidempäänkin. Neuvolassakin sanottiin, ettei tarttis painon yhtään nousta, eli mun pitäis laihtua. Noh, tohon en ihan varmasti pysty, mutta yritän pitää painon kurissa.



Väsymys on kovaa, vaikka teenkin töitä vain 6h/pvä. Joka päivä päikkärit oon nukkunut.



Näköjään itselleni tulee aika paljon vaivoja raskaudessa, jotkut kun puhuvat olevansa elämänsä kunnossa. Tää on kaukana siitä. Itseppä olen itseni tähän tilaan halunnut, joten ei auta valittaakaan. Ja varmasti maksaisit maltaita, kun vaan pääsisitkin tähän tilaan. Tsemppiä hoitoon! Toivotaan, että nyt tärppäis.



Onneksi ei varmaan ole enää kauaa huonoja oloja, jos tilastoja on uskominen. Toisaalta on myös kiva, että on huono olo, niin uskon paremmin että raskaana edelleen ollaan, vaikka sitä verta on tullutkin... Seuraava neuvola on 17.3 (rv11+4) ja eka ultra on 22.3 (rv 12+2).



Yölläkin nukun huonosti, kun pissattaa vähän väliä. Rintsikatkin on saanut vaihtaa jo isompiin/eri mallisiin, kun edellisistä pursusi jo liikaa :P



Sandis rv 9+5

En ole muistanutkaan kirjata painojani tänne punnituspäivän jälkeen, mutta onnistuuhan se näin jälkikäteenkin. Tällä hetkellä paino on 85,2 kg eli alaspäin on menty 5,4 kg. Tästä pitäisi vielä jatkaa tuonne alle 80 kg. Välillä on ollut todella stressaavaa, mutta tuloksia onneksi tulee pikkuhiljaa. Tsemppiä teille kaikille seuraavaan viikkoon.

Tänään taas hyppäsin puntarille ja paino oli 90,5kg, eli -400g viime viikosta. Katoin tuolta alusta, että painavimmillani olin rv1, jolloin painoin 92,4kg eli paino on tippunut 1,9kg. Onneksi nyt pahoinvointia ei juurikaan enää ole, joten voi taas syödä terveellisemmin.



Sandis rv10+4



Mites muilla on mennyt?

Mulla hedelmöityshoitoja takana jo vuoden verran eli viisi inssiä ja yksi IVF,josta tuoresiirto. Kaikki negaa. Neljännen inssin jälkeen pudotin painoa 12 kg ja olo parani huimasti. Pudotin reilussa parissa kuukaudessa eli aika nopeaan lähti, mutta motivaatio oli kova. Ajattelinhan sen edistävän raskautumista. No eipä sitten auttanutkaan asiassa eikä tärpännyt tuo tuoresiirtokaan ja nyt ottaa niin pattiin, että syön vaan kaikkea epäterveelistä ja koko ajan. Pitäisi katkaista tämä kierre ennen kun tulee pysyvää "tuhoa" enhän tietenkään halua lihoa takaisin.



Nyt pitäisi vielä minunkin saada toiset 10 kg pois niin olisin ihan normipainossa. Vaikeaksi tämän tekee se, että olen niin tunneihminen ja siis tunnesyöjä. Seuraavaksi olisi pakastetun alkion siirto, joten olisi kohtuu järkevää syödä hyvin ja monipuolisesti. Mutta tällä hetkellä maistuu vaan hiilarit ja suklaa, plääh.



Mistä löytyisi taas se ihana kipinä, mikä mulla oli kesällä? Silloin laihduttaminen oli kivaa, ei ollut nälkä ja koko ajan reipas ja energinen olo. Paljon kivempi vaihtoehto kuin tällainen mömmöfiilis koko ajan.



Ei vaan auta kuin ottaa itseä niskasta kiinni, ei sitä kukaan muu tee. Tsemppiä kovasti sinulle painon pudotukseen Minttunen. Hyvä että meillä on sama määrä pudotettavana niin voitais koittaa pysyä about samassa rytmissä.

Kerron hieman omasta kokemuksestani. Mulla 4 lasta, joista kolme nuorimmaista syntyneet vuosina -07, -08 ja -09 ja painoa on kertynyt, että oma peilikuva alkoi inhottamaan niin paljon ja vanhat vaatteet eivät mahtuneet enää päälleni, olin tuolloin ennen -07 todella "hyvässä lihassa", treenasin aktiivisesti salilla ja muutenkin olin aktiivinen liikkuja, paino oli tuolloin 65 kiloa ja tunsin oloni totaalisen mahtavaksi. Aloin tosiaan sitten hellustamaan nykyisen mieheni kanssa -06 ja jotenkin se paino alkoi vaan nousemaan raskauksien myötä sekä, etten kerennyt enää urheilla aktiivisesti.



Tää toinen raskaus nosti painoa +12 kiloa ja seuraavat aina pari kiloa lisää. En kerennyt mitenkään saamaan painoa alas, kun uusi raskaus jo alkoi. Kahesta viimisestä odotuksessa sain loppuajasta diagnoosin raskausajan diabetes ja suvussani on diabeetikkoja, joten se jotenkin herätti, mutta ei saavuttanut vielä päämäärää. Ootusaikana söin suht terveellisesti, mutta kuinka vähän tuolloin tiesinkään ruuasta - en oikeastaan mitään.



Paino oli melko mittavissa lukemissa, +80 kiloa kesän -10 aikana ja kun näin itestäni kesällä otetun valokuvan, nii kiesus, ko mulla oksetti kattoa tuota kuvaa. Läskit tursusivat ja kasvot olivat pyöreät, ko pallo ;) Nyt syksyllä luin pari opusta Antti Heikkilältä ja tutkin muutenkin netin kautta tietoa vähähiilarisesta ruokavaliosta (esmes karppaamisesta) ja vaikutuin totaalisesti. Olen nyt pari kuukautta toteuttanut vhh-ruokavaliota (vähähiilihydraattinen) ja painoni on pudonnut nyt jo -7 kiloa ja navan ympärys on pienentynyt -8 senttiä, apauttiarallaa. Oloni on todella mahtava ja energinen (tosin nyt oon todella väsynyt, liekkö sitten oon jo raskaana). Oon jättänyt mm. perunat, riisit, pastat/makaroonit pois ruokavaliostani, kuten myös leivän sekä makeat ja kaikenmaailman herkut. Käytän oikeaa voita, paljon kasviksia ja marjoja turkkilaisen jugurtin kanssa. Pyrin nykyisin syömään aina puhasta lihaa, kanaa, kalaa, jota ei ole mitenkään käsitelty. Annoskokoni ovat pienentyneet huomattavasti enkä tunne mitään makeanhimoa uuden ruokavalion myötä.



Ite oon lukenut ja kuullut tuttaviltani todella paljon positiivista tästä ruokavaliosta ja täytyy kyllä itekkin todeta, että todella helpolla lähtee paino alas, kun hieman näkee vaivaa ruokansa suhteen :)



Tässä jotain pähkinänkuoressa :)

Hei naiset!



Täällä samanlaisia ajatuksia kuin teillä. Odottamisen odotus aloitettu ja ekaa kiertoa mennään.Kierto aivan sekaisin kp 40 menossa eikä ovista vieläkään.. Mietinkin, että vaikuttaisiko ylipaino kierron luonteeseen? Mitäs luulette? Minulla on edelliset raskaudet alkaneet heti yrityksen alettua, vaikkakin kyseiset kierrot ovat olleet pitkiä. Nyt vaan tilanne tuntuu jumittuneen..



Kannatan Amalian tavoin vhh-ruokavaliota omin sovelluksin. On toiminut minulla hyvin ja olen saanut painoa putoamaan ja olon "raikkaammaksi". Toivon, että jo pienikin painon pudotus auttaisi raskautumaan.



Tsemppiä Minttuselle projektiin! ;)



poikien äippä

Minä kanssa nyt aloitan tuon hiilareiden vähentämisen. Kesällä tosiaan kun sain jo 12 kiloa pois niin jätin ruokavaliosta tietty kaikki einekset ja nopeat hiilarit. Ruisleipää söin vain aamupalaksi ja joskus keiton kanssa. Muuten suosin esim. kanafileen kanssa vain salaattia tai muita kasviksia. Välipalaksi söin paljon marjoja, hedelmiä ja rahkoja tai smoothieta tuoreista aineksista tehtynä. Olo oli niin ihanan energinen ja pirtsakan reipas koko ajan. Ja kuitenkin yöt nukuin hyvin. Kovat rasvat vaihdoin rypsi- tai oliiviöljyyn ja koitin syödä vähän pähkinöitä että sain paljon hyviä rasvoja. Eli periaatteessa tiedän, mikä minulle on hyväksi, nyt tarttis vaan saada se kipinä aloittaa uudelleen. Vielä on vähän jääkaapissa kaikkea mömmöruokaa, mutta kun ne loppuu niin siirryn vähitellen takaisin kesäiseen systeemin. Mulla paino putosi tosi hyvin, alkuun saattoi lähteä pari-kolme kiloa viikossa, mutta sitten tasaantui vajaaseen kiloon/viikko. Se oli mulle hyvä tahti ja motivoi jatkamaan kun tuloksia kerrankin tuli.



Poikien äippä, paljonko sulla on tavoitteena pudottaa painoa? Mun lääkäri sanoi, että jo 5 % painonpudotus lisää hedelmällisyyttä. Vaikuttaa paitsi ovulaatioon, niin yleisesti hormonitoimintaan ja myöskin alkion kiinnittymiseen (selitti jotain vatsaontelon paineesta). No, minun raskautumiseen tuo painonpudotus ei ainakaan toistaiseksi vaikuttanut positiivisella tavalla. Mutta uskon, että terveellisen ruokavalion avulla veriarvot paranevat, hormonitoiminta (myös stressihormoni)* tasaantuu ja mieliala kohentuu kun on hyvä olla. Ja kun on hyvä olla niin pitäisi kai helpommin silloin raskautuakin. Toivotaan niin!



Tsemppiä meille kaikille tähän "ikuisuusprojektiin"

mukava huomata, että olin saanut vastauksia! :)



Eveliina: Minulla esikoinen on lapsettomuushoidoilla aikaan saatu. Ensimmäinen ivf päättyi negaan, mutta sitten sen jälkeen tehty clomit+pregnyl+iui toi kaivatun plussan. Kuopus sai alkunsa sitten 5kk yrityksellä ihan kotikonstein.



Minulta on kilpirauhanen poistettu kokonaan, se tuo painonhallintaan pientä lisää. Täytyisi käydä tarkastuttamassa kilpirauhasarvot, etteivät ole vajaalla.



Tuo ruokavaliojuttu on varmasti totta, pitäis korvata potut, makaronit ja leivät. Mut sit jotenkin kun syödään koko perhe samaa ruokaa, niin näen kuitenkin, et "täytyy" sitä perunaa ja makaronilaatikkoakin olla...



Itse olen myös sellainen tunnesyöppö... Iltaisin, kun saa lapset nukkumaan, niin alkaa karkkipussi rapista. Oon kyllä nyt taas korvannut karkinsyöntiä käsitöiden teolla, silloin kun ei voi syödä mitään ettei sormet likaannu!



Liikuntaa täytyis saada lisättyä huimasti. Itselläni on istumatyö ja nyt esikoisen harrastukset tuntuu täyttävän kalenteria jo niin paljon, ettei mukamas meinaa jäädä sitten omille jumpille tms aikaa...



Kunhan tästä kaameasta flunssasta pääsisi eroon, niin voisi alkaa edes lenkkeilemään. Vielä kun keksisi jonkun siihen kaveriksi, niin olisi vielä mukavempaa. Yksin ei tuu aina lähdettyä.



Lumisateen keskeltä: Minttunen

Täällä ilmottautuu yksi haaveilija, jolla ylipainoa on rutkasti. Lukion lukuloman aikana v,1996 painoa kertyi hieman ja sen jälkeen käyrä on ollut nousujohdannainen. Kun tapasin nykyisen mieheni 12 vuotta sitten en ollut hoikka, mutta en mikään kauhea pullukkakaan. Mieheni sanoi heti ettei häntä haittaa, mutta hän varoittaa että kiloja voi herkästi kertyä lisää hänen kanssaan - hyvä ruoka on ystävämme.



niinhän tuo lupaus piti, mutta ei ole mieleistä. Nyt painoa on 84-86 kiloa ja pituutta huikeat 158. Joten painoindeksi on iso. Lääkärit yllättyvät painostani, kun en kuulemma näytä niin isolta. kilot jakautuvat tasaisesti. Mutta mistä se motivaatio painonpudotukseen. Lääkäri sanoi että lapsihaave pitäisi olla hyvä motivaattori, mutta pitää kuitenkin huomioida että minulle painon pudostus on haastavampaa, koska sairastan PCO:ta. Sillä on oma vaikutuksensa painoon, mutta ei se saa mikään tekosyy lihavuuteen olla.



Huomaan selkeästi että olen tunnesyöppö. Milläpä siitä pääsee eroon? Lohdutan itseäni herkuilla, sytön liian suuria annoksia. Keväällä kävin painonvartioissa, ja painoa putosi 5 kg, mutta nyt näyttää kertyvän takaisin. Lääkärit sanovat että jo 5-10 % painonpudotus auttaa raskautumiseen huomattavasti. Mistä motivaatiota voisi ostaa?



Milläs me tsemppattaisiin toisiamme pudotuksessa?