Vai kuuluu säännöllinen seksi parisuhteeseen...

että ei kukaan täällä ole kannattamassa seksitöntä parisuhdetta vaan nyt puhutaan siitä tuleeko puolison sietää pitempiä seksittömiä aikoja parisuhteessa ja kuuluvatko nämä ns. kuivat kaudet edes parisuhteeseen.



Itse en ole säännöllisen seksin puolella. Meidän parisuhteessa on ollut jopa melkein vuoden mittainen kuiva kausi minun takiani, mutta sen jälkeen taas on seksi maistunut kummallekin.



Siinä olen samaa mieltä, että seksi kuuluu parisuhteeseen (ellei puolisot ole tehneet yhteistä sopimusta seksittömyydestä). Olen myös sitä mieltä, että käsite säännöllinen seksi asettaa liikaa paineita toimia tietylla tavalla ja antaa mielikuvaa ettei hyvässä ja normaalissa parisuhteessa saa olla näitä kuivempia kausia.

miehillä ainakaan on mitään yhteiskunnallisia paineita seksin harrastamiseen, eiköhän ne ole vaan niitä alakerran paineita. Eihän siinä olekaan mitään vikaa, että pariskunta elää vaikka koko ikänsä harrastamatta seksiä, mutta jos toinen haluaisi kerran päivässä ja toinen kerran vuodessa, niin eihän ne halut kohtaa ollenkaan. Ja asiasta voisi keskustella jo ennen kuin tekee lapsia ja lopettaa seksin harrastamisen, että mitäs jos käy niin, etten pysty vuoteen mihinkään seksiin, niin oletko samaa mieltä, että se ei haittaa. En minäkään ole tarvinnut seksiä pitkään aikaan (en ole parisuhteessa) mutta kyllä minua vituttaisi ihan taatusti, jos olisin miehen kanssa ja itse haluaisi seksiä, ja toinen suostuu siihen vastahakoisesti juhannuksena ja jouluna. Enkä pitäisi itseäni mitenkään moraalittomana, jos sen takia eroaisin. Ns. kuivat kaudet on eri juttu, mutta jos tilanne olisi vuositolkulla sama.

Musta se on todella syyllistävä. Minkä sille mahtaa, jos toinen ei enää sytytä, ei kiinnosta, ei innosta... jotain vaan on tapahtunut jossain kohtaa parisuhteessa, eikä vaan jaksa enää feikata. Sääli sinänsä, yli kakskytä vuotta on jo olut yhdessä, mutta eihän tätä ole osannut edes sopia etukäteen - kaipa tää on nyt tätä nelikymppisen naisen itsetutkiskelua, vai mitä?!

Musta se on todella syyllistävä. Minkä sille mahtaa, jos toinen ei enää sytytä, ei kiinnosta, ei innosta... jotain vaan on tapahtunut jossain kohtaa parisuhteessa, eikä vaan jaksa enää feikata. Sääli sinänsä, yli kakskytä vuotta on jo olut yhdessä, mutta eihän tätä ole osannut edes sopia etukäteen - kaipa tää on nyt tätä nelikymppisen naisen itsetutkiskelua, vai mitä?!

no sitten ei kai haittaa, jos toinen osapuoli hankkii seksinsä jostain muualta?

Hyvä miespuoleinen työkaverini, jonka kanssa olemme tunteneet vuosia, avautui taannoin saunaillassa. Useamman oluen jälkeen. Tippa silmässä rupesi kertomaan parisuhteestaan, jossa ei ole saanut omalta vaimoltaan seksiä yli vuoteen. Kertoi, että alussa yritti hyvällä, sitten myöhemmin kaikessa turhaantumisessaan pahalla, ja nyt ei enää jaksa yrittää. Muuten kuulemma parisuhteessa kaikki ihan hyvin. Vaimo vaan ei halua seksiä.



Mies ei edes ajattele eroa, koska rakastaa perhettään ja haluaa olla heidän kanssaan. Seksittömyys kuitenkin repii ja syö itseluottamusta.



Kysyin muutaman kysymyksen tarkemmin, ja kuulin, että aina joskus hän hoitaa hiljaisesti seksitarpeet kodin ulkopuolella. Vaimo ei tietenkään tiedä, ja miestä tilanne ahdistaa niin että hän itkeä tirautti.



Kyseessä kolmikymppinen mies, koulutettu, hyvännäköinen, sporttinen. Kotona mukava nätti vaimo ja kaksi tytärtä. Mutta ei seksiä yli vuoteen.



Pahalta tuntui.

Ja kun vaimo ei "lajilleen tyypillisesti" anna vaan pihtaa, hakee mies seksin sitten muualta.

eli jos ei ole seksiä ei ole sitä hellyyttäkään. Hienoa, jos onnistuit (silloin kun sinulla vielä oli parisuhde) koulimaan miehesi siihen, että hän ei oikeastaan tarvitse seksiä lainkaan.

joilla on joko ongelmia libidon kanssa, stressiä. erektiovaikeuksia tms. Eli ei se parisuhteen vähäinen seksi tai seksittömyys ole suinkaan aina naisesta kiinni.

Että seksiä on lupa hakea parisuhteen ulkopuolelta. Niinhän siinä vihkivalassa sanotaan.

Musta se on todella syyllistävä. Minkä sille mahtaa, jos toinen ei enää sytytä, ei kiinnosta, ei innosta... jotain vaan on tapahtunut jossain kohtaa parisuhteessa, eikä vaan jaksa enää feikata. Sääli sinänsä, yli kakskytä vuotta on jo olut yhdessä, mutta eihän tätä ole osannut edes sopia etukäteen - kaipa tää on nyt tätä nelikymppisen naisen itsetutkiskelua, vai mitä?!

no sitten ei kai haittaa, jos toinen osapuoli hankkii seksinsä jostain muualta?

jos toista ei toinen osapuoli kiinnosta, innosta ja muutenkin tuntuu ihan perseeltä, niin miksi haittaisi, että tämä kamala olio paneskelee jotakuta muuta?

Olen ollut aina halukas seksiin. Yleensä haluja on ollut enempi kuin sen hetkisellä kumppanilla. Nyt jo parin vuoden ajan on halut huomattavasti vähentyneet. Olisiko vaihdevuodet lähellä? Myös synnytyksen jälkeen ei haluja ollut entiseen malliin. Kyllä ne on hormonit, jotka naisen haluja hallitsevat ja hillitsevät.



Tosin muutaman kerran on käyny niin ettei kys. mies ole kiinnostanut. Syinä toisella liian pieni penis yhdistettynä naismaiseen hellyydenkaipuuseen ja -osoittamiseen ja toisella kerralla kumppanin keskivartalo tuplaantui ja tämä iso maha tappoi seksihalut.

Mutta asia täytyy kuitenkin olla koko ajan tapetilla ja työstettävänä. Apua on lähdettävä hakemaan ja yritettävä etsiä syytä haluttomuuteen.



Mitä tulee tuohon sanaan pihtari, niin se jo itsessään asettaa valtavat paineet haluttomalle osapuolelle. Pihtari on niin negatiivine sana, että siinä alkaa ajatella itsestäänkin negatiivisesti. Olen huono ihminen kun en halua seksiä. Tästä haluttomuuden kierre vain lisääntyy.



Miksei parisuhteessa voi puhua haluttomuudestakin avoimeste? Miten se sattuu puolisoon, joka seksiä haluaa ja toisaalta myös miten vaikeaa on olla haluttomankin osapuolen kengissä.



Jos haluton osapuoli ei ole valmis edes työstämään haluttomuuttaan niin siinä tilanteessa voi alkaa miettimään eroa. Julmaa on ilmoittaa ettei tee mieli ja jättää toinen kärvistelemän omassa tuskassaan.

Mutta missä tässä keskustelussa ovat kaikki ne ihmiset jotka muissa ketjuissa korostavat sitä, miten lapsilta ei saa viedä perhettä vain aikuisten henkilökohtaisen onnellisuuden takia?

Ai niin, siis ÄIDIN henkilökohtaisen onnellisuuden. ISÄ saa toki paneskella ketä huvittaa ja myös rikkoa perheen seksihalujensa takia milloin hyvänsä, siinähän ei ole mitään pahaa. Lapset ovat ilman muuta vähemmän tärkeitä kuin se että isä saa aina joka viikko pillua.

jos toista ei toinen osapuoli kiinnosta, innosta ja muutenkin tuntuu ihan perseeltä, niin miksi haittaisi, että tämä kamala olio paneskelee jotakuta muuta?

Lähökohtahan on se että ihminen on seksuaalinen olento ja sanontahan menee, että hiirelläkin on himot...

Se sitten eri asia jos on kyseessä ns aseksuaalinen hlö.

mua puistattaa ajatuskin, että pitäs paneskella neljä kertaa päivässä... o_O Missä hevon välissä siinä enää hoitaa lapset, kodin tai vaikka ihan syö ja nukkuu...???



Luulis siinä tulevan jo joku hiivakin, jos niin usein pitäs olla alapäätään pesemässä...

Ai niin, siis ÄIDIN henkilökohtaisen onnellisuuden. ISÄ saa toki paneskella ketä huvittaa ja myös rikkoa perheen seksihalujensa takia milloin hyvänsä, siinähän ei ole mitään pahaa. Lapset ovat ilman muuta vähemmän tärkeitä kuin se että isä saa aina joka viikko pillua.

jos äiti pitää isää vuodesta toiseen niin ällöttävänä, ei- kiinnostavana ja ei- innostavana, ettei tee seksiä mieli ollenkaan, niin mitä se äidin onnellisuutta vähentää, jos isä, joka ei ole äidin silmissä mies eikä mikään, käy kerran kuussa vaikka thai- hieronnassa? Ei mitenkään.

Pikkulapsiaikana seksia oli n. kerran viikossa ja nykyaan jo 3 paivan jalkeen tekee tiukkaa. Mun mielesta seksi on vain niin ihanaa :)



Mutta sen olen huomannut, etta mulla seksin haluaminen on hormonien viemaa ja tuomaa juttua. Valilla on kuivempia kausia ja valilla en voi pitaa nappera erossa miehestani.



Mies on lahes aina suhtautunut "kunnioituksella" mun haluamisiin tai haluttomuuteen. Mutta jos mies kokee tulleensa torjutuksi liian usein perakkain, han osoittaa avoimesti pahoittaneensa mielensa -silti ihan aikuismaisesti, ei siis synny kiusallista tilannetta.



Parisuhde on kahden kauppa ja molempien tuntemuksia ja haluja on kunnioitettava ja jos mahdollista, kompromissia etsien -itsensakin kustannuksella. Omassa parisuhteessa ainakin saan aina korkojen kera takaisin, joten uhrautuminen tai joustaminen siella taalla ei ole ongelma tai kynnyskysymys. Jos mies haluaa seksia ja ma en (ja meilla yleensa halut kohtaa), ryhdyn leikkiin mukaan miehen mieliksi ja enpa ole koskaan katunut ;) Tuloksena on rentoutunut, onnellinen mies ja itsekin saan voimavaroja ja energiaa seksista.

no minäkin olen ollut suhteessa todella masentuneena, eikä tehnyt seksiä mieli lääkkeiden eikä muun takia, ja silti aina siihen ryhdyin, eikä tullut lainkaan hyväksikäytetty olo vaan se piristi. Vaikka en saanut koskaan orgasmia, ja monesti ajattelin, että voisihan tämä kohta loppuakin, kun telkkarista tulee poliisisarja. En silti tuntenut itseäni miksikään huoraksi.

mua puistattaa ajatuskin, että pitäs paneskella neljä kertaa päivässä... o_O Missä hevon välissä siinä enää hoitaa lapset, kodin tai vaikka ihan syö ja nukkuu...???

Luulis siinä tulevan jo joku hiivakin, jos niin usein pitäs olla alapäätään pesemässä...

missä välissä ehtii neljä kertaa kun pitäis olla töissä (ainakin toinen osapuoli?), hoitaa koti, lapset jne.

Tosin jos on lapseton pariskunta tai sitten vain yksi pieni lapsi (vauva) niin sitten voisi ehkä ehtiä. Mutta ei me ainakaan kerettäs tai pystyttäs ja meillä sentään molemmat vanhemmat on kotona (lapset 4v ja 4kk) ja haluja kyllä ois, ainakin mulla =D

Mutta asia täytyy kuitenkin olla koko ajan tapetilla ja työstettävänä. Apua on lähdettävä hakemaan ja yritettävä etsiä syytä haluttomuuteen. Mitä tulee tuohon sanaan pihtari, niin se jo itsessään asettaa valtavat paineet haluttomalle osapuolelle. Pihtari on niin negatiivine sana, että siinä alkaa ajatella itsestäänkin negatiivisesti. Olen huono ihminen kun en halua seksiä. Tästä haluttomuuden kierre vain lisääntyy. Miksei parisuhteessa voi puhua haluttomuudestakin avoimeste? Miten se sattuu puolisoon, joka seksiä haluaa ja toisaalta myös miten vaikeaa on olla haluttomankin osapuolen kengissä. Jos haluton osapuoli ei ole valmis edes työstämään haluttomuuttaan niin siinä tilanteessa voi alkaa miettimään eroa. Julmaa on ilmoittaa ettei tee mieli ja jättää toinen kärvistelemän omassa tuskassaan.

...moraalisella puolella on lievää motiiviristiriitaa, ei löydy perustetta ottaa eroa pelkän huvittamattomuuden perusteella ja toivoo jotain muuta tapahtuvan :)

joten vois harrastaa seksiä vaikka kuinka paljon. Silloin ,kun on tilaisuus ei huvitakkaan. Tietysti ikä on tehny tehtävänsä. Nuorempana oli seksiä vähintään kaksi kertaa viikossa,eikä se ollut mitään pakkopullaa kummallekkaan.

miehen pitäisi sinua jatkuvasti palvoa, ilman että teet itse elettäkään pitääksesi suhteen elossa. Epäilen, että olet täydellisen keskinkertainen. :D

Naulan kantaan...

panna hyvällä omallatunnolla ketä hyvänsä ellei saa pillua kotona tasan niin paljon kuin haluaa, ilman että itse tarvitsisi ruveta vähän paremmaksi rakastajaksi niin että vaimoakin haluttaisi.

"kohde on eri" -naiset. Mistä ammattikoulusta näitä valmistuu? Kuinka tyhmä ihmisen täytyy olla, että ajaa perheen kuralle?

...miksi pitää vaan jakaa pilluu aviomiehelle sen takii, että on naimisissa sen kanssa ilman mitään huumaa, hekumaa, romantiikkaa, himoa ja yritystä??? Tästä syystä nämä ulkopuoliset suhteet tulee kuvaan mukaan... pelkkä seksi ja pano ei naista kiinnosta, sori vaan!!!