Antaisitteko lapsesi leikkiä hiv-positiivisen lapsen kanssa?

kun lukee näiden hysteeristen junttiäitien kirjoituksia ja _tietää_ ettei nuo mammmat voi millään tietää, onko juuri heidän päiväkodissa tai kerhossa hiv-positiivisia lapisa!!

Toivoisinpas, ihan vaan kasvattavassa mielessä, että joku noiden ennakkoluuloisten mammojen lapsista saisi teini-iässä siltä omalta seurustelukumppaniltaan hiv-tartunnan. Opettaapahan sitten mammaakin, miten hiv-positiivisiin ihmisiin suhtaudutaan.

kun lukee näiden hysteeristen junttiäitien kirjoituksia ja _tietää_ ettei nuo mammmat voi millään tietää, onko juuri heidän päiväkodissa tai kerhossa hiv-positiivisia lapisa!! Toivoisinpas, ihan vaan kasvattavassa mielessä, että joku noiden ennakkoluuloisten mammojen lapsista saisi teini-iässä siltä omalta seurustelukumppaniltaan hiv-tartunnan. Opettaapahan sitten mammaakin, miten hiv-positiivisiin ihmisiin suhtaudutaan.

muille. En muuten voi käsittää, että miten joku terve voisi noin katkerana toivoa että joku saisi hiv:n. Vain sen takia, jos ei halua että poma lapsi leikkii hiv-positiivsen kanssa.

•hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana (Suomessa riski on pieni suojalääkityksen ansiosta eli aika harvalla lapsella on hiv turhaan miettii tollasta!!

Entäs jos, entäs jos. Entäs jos avaruudesta tulee ufomies, joka piikittää sun lapseen hivin? Parempi pysyä kotona piilossa, verhotkin vauilta kiinni.

repesin:D:Dhahaah

Ei siitä tiennyt kukaan toinen hoitolapsi tai heidän vanhempansa.



Jos jollain lapsella on täitä niin ei sitäkään saa kertoa muille vanhemmille.

Siis nimellä mainita kellä niitä on.

Kun siellä tarhassa voi hyvinkin olla joku hiv tai muu positiiviinen, ja koulussa, ja serakunnan kerhossa, ja... Miten te uskallatte ajaa autoa? Auto-onnettomuuksissahan ihmisiä kuolee lähes päivittäin.



Uskomatonta tietämyksen tasoa täällä. En enää ihmettele muden keskustelujen höptyksiä.

Aika naivia väittää myöskään, että se tarttuu todella heikosti. Tuuripeliä se on.

HIV tarttuu suojaamattomassa seksissä noin 0,05% todennäköisyydellä, mieheltä naiselle todennäköisemmin kuin naiselta miehelle. Anaaaliseksissä todennäköisyys on puolentoista prosentin luokkaa. Suuseksissä todennäköisyys on vieläkin pienempi.

Jos viisi tuhannesta saa taudin, on musta täysin loogista väittää, että se tarttuu heikosti.

Purematapauksessa, jolla joku spekuloi, tartuntariski ei varmasti olisi kummoinen sekään, koska syljessä virusta ei käytännössä ole.

tartunnan todennäköisyys on pieni, mutta millä selität sen että HIV-Hakkarainen onnistui poliisin tietojen mukaan tartuttamaan 5 naista ja poliisin tietojen mukaan 30 naista oli ollut hänen kanssaan yhdynnässä. Eli noin 16% naisista sai tartunnan. Aika paljon hurjempi prosenttiluku kuin mainitsemasi 0,05%.

Kyllä se loppujen lopuksi on tuuripeliä saako sen vai ei. Joku voi harrastaa vuosien ajan suojaamatonta seksiä Hiv-positiivisen puolison kanssa eikä saa tartuntaa. Sitten taas voi käydä niinkuin Hakkaraisen uhrille, yksi kerta riitti.

Toki täytyy muistaa että riski tartuntaan on suurempi silloin kun kantajan veressä on paljon virusta, esim. sellaisella joka ei käytä lääkitystä (käyttikö Hakkarainen?). Mutta on myös olemassa Hiv-kantoja jotka ovat sen verran aggressiivisia että lääkitys ei aina pure siihen.

Ei siitä tiennyt kukaan toinen hoitolapsi tai heidän vanhempansa.

Jos jollain lapsella on täitä niin ei sitäkään saa kertoa muille vanhemmille.

Siis nimellä mainita kellä niitä on.

että olit ottanut selvää miten toimitaan siinä tilanteessa jos hiv-positiivinen lapsi esim. saa nenäverenvuodon tai tapahtuu kolhu missä riski on.

kerroppa miten opettaa vilkkaalle 3 vuotiaalle uhmaikäiselle, ettei saa purra?

Kyllä täällä on sitten kaikenlaisia ihmisiä neuvomaan.

mutta kyllä 3 vuotiaan todellakin pitää osata olla purematta ihmisiä. Minäpä kerron kuinka se opetetaan: sanotaan lapselle (heti siitä asti kun ei ole enää pikkuvauva vaan ymmärtää puhetta) EI aina kun puree. Vähän vanhemmalle voi sanoa asian painavammin niin, että lapsi ymmärtää että purra ei saa.

Pienille lapsille ei tietenkään saa huutaa, mutta kyllä 3 vuotiaalle voi jo ihan suuttua -kohtuudella- jos kielto ei mene perille. Ja voi vaikka antaa sanktionkin, tyyliin lelu takavarikkoon jos puree.

Siis eikö lapsilla ole enää mitään kuria?

kerroppa miten opettaa vilkkaalle 3 vuotiaalle uhmaikäiselle, ettei saa purra?

Kyllä täällä on sitten kaikenlaisia ihmisiä neuvomaan.

mutta kyllä 3 vuotiaan todellakin pitää osata olla purematta ihmisiä. Minäpä kerron kuinka se opetetaan: sanotaan lapselle (heti siitä asti kun ei ole enää pikkuvauva vaan ymmärtää puhetta) EI aina kun puree. Vähän vanhemmalle voi sanoa asian painavammin niin, että lapsi ymmärtää että purra ei saa.

Pienille lapsille ei tietenkään saa huutaa, mutta kyllä 3 vuotiaalle voi jo ihan suuttua -kohtuudella- jos kielto ei mene perille. Ja voi vaikka antaa sanktionkin, tyyliin lelu takavarikkoon jos puree.

Siis eikö lapsilla ole enää mitään kuria?

Tottakai lapsille täytyy pitää kuria, muutenhan ne eläis ku siat pellossa. Mutta luuletko vakavissasi että lapsi oppii ensisanomisella kun kiellät? voi olla että paukapäisemmälle lapselle se 59 kerta menee perille ja pureminen loppuu. Onpa siis ollut 59 kertaa riski että jokin sairaus tarttuu toiseen lapseen, pieni riski, mutta riski kuitenkin...

kerroppa miten opettaa vilkkaalle 3 vuotiaalle uhmaikäiselle, ettei saa purra?

Kyllä täällä on sitten kaikenlaisia ihmisiä neuvomaan.

mutta kyllä 3 vuotiaan todellakin pitää osata olla purematta ihmisiä. Minäpä kerron kuinka se opetetaan: sanotaan lapselle (heti siitä asti kun ei ole enää pikkuvauva vaan ymmärtää puhetta) EI aina kun puree. Vähän vanhemmalle voi sanoa asian painavammin niin, että lapsi ymmärtää että purra ei saa.

Pienille lapsille ei tietenkään saa huutaa, mutta kyllä 3 vuotiaalle voi jo ihan suuttua -kohtuudella- jos kielto ei mene perille. Ja voi vaikka antaa sanktionkin, tyyliin lelu takavarikkoon jos puree.

Siis eikö lapsilla ole enää mitään kuria?

Tottakai lapsille täytyy pitää kuria, muutenhan ne eläis ku siat pellossa. Mutta luuletko vakavissasi että lapsi oppii ensisanomisella kun kiellät? voi olla että paukapäisemmälle lapselle se 59 kerta menee perille ja pureminen loppuu. Onpa siis ollut 59 kertaa riski että jokin sairaus tarttuu toiseen lapseen, pieni riski, mutta riski kuitenkin...

Tiedostan kyllä, ettei ole järkeä provosoitua palstamammojen hysteriasta. Miten maallikoilta voi olettaa järkevää suhtautumista asiaan, jota ammattilaisetkaan eivät hallitse?



Mieleen palasi tapaus yli kymmenen vuoden takaa, kun piskeluaikanani olin kirurgisella osastolla harjoittelussa. Asiakkaana oli nuori tyttö (16 tai 17v) jolla C-hepatiitti. Hoitajat olivat aivan vauhkoina asian tiimoilta. Hyvä kun uskalsivat nenäänsä pistää huoneeseen.



Muistan miten pahalta minusta tuntui tytön puolesta, kun menin ohjaavan sh:n kanssa vaihtamaan hänen lakanoitaan. Sh puki päälleen suojatakin, kumihanskat ja maskin. Hyvin tomerasti sitten (varmaan hengitystään pidätti siellä maskin takana) lakanan vaihto suoritettiin, tyttö seisoi aivan onnettoman näköisenä seinän vieressä ja näytti siltä että painuu kohta nöyryytyksestä kasaan. Ja lisään tähän nyt vielä sen, että lakanat eivät olleet verisiä, kir. toimenpide ei ollut sen laatuinen että tyttö olisi ruikkinut verta valtoimenaan mistään avohaavoista ympäriinsä tms.



Harmitti ihan kamalasti. Yritin asiallisesti ottaa kahvipöytäkeskusteluna puheeksi sen, että kotonaanhan tyttö elää perheensä kanssa ihan normaalia perhe-elämää. Hengittävät ihan samaa ilmaa, suukottelevat ja juovat samasta juomalasistakin ehkä joskus puolivahingossa. Istuvat samoilla saunanlauteilla ja vessanpöntöllä. Henkilökunta oli heti varpaillaan, ja sain ihan kamalan saarnan siitä miten tärkeää on hoitotyössä itsensä suojata tarttuvilta taudeilta. Palopuhe pidettiin myös siitä, miksi en ollut ottanut lakanan vaihtoon muita suojaimia kuin hanskat. Eivät kuitenkaan osanneet perustella miksi muiden suojainten käyttö olisi ollut tarpeellista. Ja ihan vakavissaan kävivät keskustelua, tulisiko tytöllä käyttää kertakäyttöastioita jotka voisi sitten hävittää.



Että näin. Jos hoitohenkilökunta ei ole tartuntamekanismeista tietoisia (periaatteessa kyllä ovat, mutta käytännössä mieli on juurikin niin hysteerinen kuin monella täällä) niin ei kai sitä voi olettaa muiltakaan.



Mutta itse aiheeseen, kyllä todellakin antaisin lapseni leikkiä HIV-positiivisen lapsen kanssa.



-sh

että jos HIV-positiivinen lapsi esim. purisi voitaisiin heti aloittaa estolääkitys? Onko HIViin olemassa joku estolääkitys??

Mutta toivoisin savani tiedon HIVIstä, jotta osaisin lastani "varoitella". Siis kertoa taudista ja sen tartuntamekanismeista. Viis siitä, että riski on minimaalinen. Se ei lämmitä silloin, kun se minimaalinen riski toteutuu omalla kohdalla.



Täällä on aistittavissa vähättelyä tässä asiassa. Kun kerran riski on niin pieni, niin miksipä sitten edes käyttää kortsua yhden illan suhteissa?Mikä on %-todennäköisyys, että kumppanilla on HIV? Sitten siihen vielä lisätään tämä 0,01% tarttumistodennäköisyys. Todella pienellä riskillä siis mennään suojaamattomassa seksissäkin. Miksi siis suojautua?

että jos HIV-positiivinen lapsi esim. purisi voitaisiin heti aloittaa estolääkitys? Onko HIViin olemassa joku estolääkitys??

Sitä ei kuitenkaan anneta ellei ole 100%:sesti tiedossa että tapahturman toisella osapuolella on HIV. Se että epäilee tai luulee toisella olevan HIV, ei ole peruste estolääkitykselle.

Ja veritapaturman "uhria" (lääkäri, hoitaja, siistijä...) ei automaattisesti myöskään lääkitä, vaan selvitetään, onko HIV edes mahdollinen.



Viittaan edelliseen puhujaan, joka siis oli oikeassa...

HUI!! Osaako joku vastata siihen testataanko kaikki luovutusveri ennen sen antamista potilaalle?? Millainen tapaus tuo v. 85 verensiirtotartunta oli? Miten se pääsi tapahtumaan? Muistaako joku??

Joka ikinen verensiirrosta Suomessa saatu tartunta uutisoidaan ja tilastoidaan. Viimeisin verensiirrosta saatu on Suomessa vuodelta 1985.

Siis SUOMESSA tehdyssä verensiirrossa tarttunut HIV? Ihan oikeastiko on tuollainen tapaus viime vuonna ollut? Miten voi olla mahdollista, että sellaista tapahtuu!!? Eikö kaikkea verta tarkasteta sairauksien varalta ennen kuin sitä käytetään potilaisiin?

Olen nähnyt aikanaan töissä päiväkodissa aikamoisia purematapauksia(hampaat läpi), niin pitäisin riskiä tartunnan suhteen todella suurena. Lisäksi muut kolhut, haavat..juu ei, vaikka olisi miten kurjaa tahansa.

Jos ollaan Suomessa (niinkuin olen), antaisin HIV-positiivisen lapsen leikkiä lasteni kanssa. Miksi en antaisi?

kysyy,

lääkäri

Mitäs jos lapsenne päiväkotiryhmään tai luokalle tulisi hiv-positiivinen lapsi, miten reagoisitte jos saisitte kuulla asiasta etukäteen? MIten puhuisitte asiasta lapsillenne? Yrittäisittekö vaikuttaa päiväkodin/koulun oppilasvalintaan niin, ettei hiv-positiivinen lapsi tulisi oman lapsenne ryhmään tai luokalle?

Järkytyin, kun kuulin, että Suomessakin lapsiperheet syrjivät toisia perheitä, joissa lapsilla hiv. Ei voi käsittää. Eikö sairauden kanssa elämisessä ole tarpeeksi, pitääkö vielä hiv-negatiivisilta kokea syrjintää?!

-80-luvulla veritartuntoja tuli muutamia verensiirroista, koska silloin testimenetelmät eivät olleet niin tarkkoja ja katveaika oli pidempi. Katveaika tarkoittaa siis sitä miten tuore tartunta näkyy testissä.