Lue keskustelun säännöt.
Millä tavalla maaseudun ihmiset poikkeavat kaupunkilaisista?
05.11.2010 |
Olen tänään törmännyt kolme eri kertaa tuohon lauseeseen, lehdessä, netissä ja kahvipöytäkeskustelussa?
Maalaisena haluaisin tietää miten eroan kaupunkilaisesta? Mielestäni minua ei kaupungissa erota kaupunkilaisesta.
Kommentit (86)
Se erottaa. Kaupunkiin hakeutuvat kultturista ja taiteista kiinnostuneet.
sitä mieltä, että kaupungeissa asuu vain kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneita henkilöitä? Ja maalla ei? Jotenkin tällaiset yleistykset eivät kuulosta kauhean sivistyneiltä.
Onneksi mä oon asunut sekä maalla että kaupungissa, ja muissakin maissa kuin Suomessa. Sen takia mun ei tarvitse luulla mitään kummallista kaupunkilaisista, maalaisista tai vaikkapa ulkomaalaisista, koska tiedän, että joka paikassa asuu ihmisiä moneen lähtöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta omaan kotiaan ne ei remppaa tai sisusta. Samat paneelit 30 vuotta, sohvat jne. Niin ja imuri hankitaan imurikauppiaalta, mutta senkin ostoa mietitään ensin monta viikkoa.
Aika moni joutuu antamaan rahaa kaupunkiin muuttaneille lapsilleen.Sukupolvenvaihdoksen jälkeen ei yleensä ole rahaa sisustaa. Vai miltä sinusta tuntuisi maksaa 700 000 e työpaikastasi tulojesi pysyessä ennallaan.
sisustaa kirpparikamalla. Tosin ei meillä mitään sukupolvenvaihdoksia tehdä eikä elätetä ketään kaupunkiin.
tikkaa takapihalla neonvärisissä crokseissa eivätkä välitä maailman menosta.
Stadissa taas kaverit käy vaikka minkälaisissa kodin ulkopuolisissa aktiviteeteissä ja harrastavat. Muistavat myös tiedottaa tekemisistään fb:ssa..
että tyypillinen kaupunkilainen elää tynnyrissä. Luulee olevansa ainoassa sivistyksen tyyssijassa, vain siksi, koska asuu jossain järjettömässä asuinkeskittymässä pakokaasujen keskellä. Ja tiedoksi teillekin, että autot, junat ja lentokoneet kyllä kulkee, suomessa on nykyaikana ihan kunnon asfaltoidut valtatiet, eikä tarvitse matkata hevoskärryillä viikkokausia päästäkseen maaseudulta museoon.
Kannattaisi välillä tulla asumaan tänne periferiaan, niin näkisi, kuinka monenlaista ihmistä täällä asuu. Asuu taiteilijoita, tieteilijöitä, vaikutusvaltaisessa asemassa olevia, isoja johtajia, luonnonystäviä ja ihan perusduunareita ja vanhuksia. Monella maaseutuasukilla on kuitenkin olemassa ratkaisijana asuinpaikan suhteen se rakkaus luontoon ja rauhaan, ja halu tarjota lapsille kosketus luontoon ja rauhallinen, turvallinen elinympäristö.
Exäni oli maalta ja siellä asuessani oli todella totuttelemista siihen että naapurin mamma saattoi tulla kylään sunnuntaiaamuna ilmoittamatta etukäteen ja lähteä sunnuntai-iltana. Se oli vähän kiusallista, olisi ollut muutakin tekemistä ja välttämättä kaikki ei hanki esim. ruokatarpeita niin että riittää ylimääräisillekin.
Ovikello on maalaisille koriste, sitä ei käytetä koskaan. Olin kauhuissani kun exäni lähti kaverilleen kylään arki-iltana/yönä klo 24, soittamatta etukäteen. Miten ihmeessä ne maalla jaksaa edes valvoa niin myöhään kun aamulla pitää aikaisin olla navetassa. Muutenkin on epäkohteliasta mielestäni tunkeutua toisten koteihin ilmoittamatta tai soittamatta edes ovikelloa. Mitä jos siellä talossa on täys lastenteko päällä :D vai eikö maalla harrasteta sitäkään?
Yksityisyydenpuutteeseenkaan en näin kaupunkilaisena meinannut millään tottua. Ihmiset joita en ollut ennen tavannut tulivat kaupassa juttelmaan ja kyselemään asioista joita en ollut heille itse kertonut enkä ymmärrä mistä olivat ne tietoonsa saaneet :/
Mutta on niitä huonoja puolia kaupungissakin, joidenkin mielestä varmasti, itse en tosin ole yhtään löytänyt :D Musta on ihanaa kun kaikki on lähellä, on paljon ihmisiä ja kauppaan voi mennä koska vaan. Olkoonkin ettei täällä välttämättä tervehditä edes naapuria, mutta en tykkää tuppautuvista ihmisistäkään.
Olen kotoisin pikkukaupungista (45 000 asukasta), mutta olen asunut sekä Turussa että Helsingissä. Mun mielestä taas on mukava että ihmiset maksavat sen vaivan että tulevat käymään ja että voidaan jutella vähän mistä millonkin, myös muista ihmisistä. Isommassa kaupungissa ei ole samanlaista yhteisöllisyyttä. Tosin kuulostaa kyllä aika ekstriimiltä tuo keskiyöllä lähteminen jonnekkin kylään! En ole kyllä sellaiseen törmännyt. Mutta se ex tempore-kyläilyhän on usein sellaista mistä ei tarvitse ottaa mitään stressiä, eli ei ole katastrofi vaikkei ole mitään ekstraa tarjolla ja jos johonkin pitää lähteä niin sen kuin lähtee; voi kai sitä nyt useimmiten sentään keittää kahvit ja tarjota voileivät. En tietenkään voi tietää mitä exäsi äiti itse ajattelee, mutta jos hän ilmoittamatta tulee käymään niin ei hän myöskään voi oikein mitään vaatia. Kuulin äidiltäni että ennen vanhaan on vätä varten ollut olemassa ihan oma lauseensakin, nimittäin "ei tartte orjailla" ja tämä koskee siis kyläilijää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim. Sokos on Sokkari.
Maalla on pienemmät piirit ja ihmiset tietävät toistensa asiat. Siellä on ahdasmielisempää ja enemmän samanlaisuuden vaatimusta kuin kaupungissa (=Helsingissä:)). Maalaiset ovat vähän epäluuloisia kaupunkilaisia kohtaan. Maalaisten taholta olen kuullut moukkamaisempaa arvostelua kaupunkilaisia kohtaan kuin päinvastoin.
Hyviä puolia maaseudussa on mielestäni yhteisöllisyys (jos sitä vielä on..?), ehkä vahvempi kotiseutuidentiteetti ihmisillä ja ruumiillinen työnteko. Mutta se työnteko onkin sitten usein brassailun aihe:)
Ennakkoluulot ja mutut jyllää oikein kunnolla :D.
Yhteisöllisyyttä ei oo kuulkaa enää maallakaan, en tiedä likikään kaikkien oman tiemme varrella asuvien nimiä ja olen asunut täällä liki 10 v, siis lähes paskapellon pientareella. Naapureiden tekemisistä en tiedä oikeastaan mitään ja tuskinpa hekään mun. Uteliaita ovat lähinnä mummot, joita muutama vielä kylällä asuu. Enimmäkseen täällä asuu 50-70 v porukkaa, nyt viime vuosina tänne on kyllä muuttanut enemmän nuorempaa väkeä, varsinkin lapsiperheitä. Kyläkoulun oppilasmäärä kasvaa muutamalla joka vuosi ja on nyt jo yli 100.
Ulkonäön puolesta en kyllä maalaisia ja kaupunkilaisia erota, molemmissa on verkkariporukkaa ja sitten muotinukkeja ja kaikkea siltä väliltä. Kristillisiä tuskin kovin moni täällä(kään) äänestää, maanviljelijät ja lestat kepua, kumpiakaan ei kyllä ole kuin kourallinen, lestoja onneksi vielä vähemmän. Itse aion äänestää Muutosta, en kuulu kirkkoon, tykkään käydä konserteissa, teatterista en erityisemmin perusta, mieluummin katselen elokuvia.
Parhaiten kai sitä maalaisen ja kaupunkilaisen erottaa puheen perusteella. Harmi että niin harva kehtaa enää käyttää murretta.
Helsingissä käydessäni en kyllä todellakaan tutkiskele bussien aikatauluja vaan matkustan yleensä suosiolla taksilla. Sen mitä busseilla olen liikkunut, niin ihan hyvin on sujunut, enemmistö on sielläkin ihan kohteliasta vaikka ei juuri juttelua harrastakaan. Bussikuskit on kyllä sattuneet olemaan aina fiksuja ja kohteliaita. Muutenkin minusta kaupunkilaiset on nykyään kohteliasta porukkaa, Tampereella kaikkein eniten. Jos joskus muutan jonnekin kaupunkiin, niin Manseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti ei kukaan voi luokitella kaupunkilaisia ja maalaisia tuolla tavalla :D
Kaikki nämä maalais- kaupunkilaisjutut pätevät kumpiinkin ryhmiin, mutta ei läheskään kaikkiin sen edustajiin. Jos joku maalainen tuijottaa erikoisen näköisiä ihmisiä tai sanoo sokkari, ei kaikki sitä tee ja yhtälailla sen voi tehdä joku kaupunkilainen. Tai jos joku kaupunkilainen ajelee maalla miten sattuu, ei kaikki niin tee.
En edes jaksanut lukea kaikkia viestejä, joissa ihmiset esittelevät typeryyttään. Nyt eletään 2000-lukua (sekä kaupungissa, että maalla)
tuosta aika osuvasti.
Hän oli itse syntyperäinen helsinkiläinen, kantakaupungin kasvatti, joka ei Suomen maaseutupaikkakunnista tiennyt juuri mitään.
Hän sanoi, että kun hän puhuu Helsingin slangia, se on heti hienostelua, mutta kun vaikka savolainen puhuu omaa murrettaan, se onkin hienoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti ei kukaan voi luokitella kaupunkilaisia ja maalaisia tuolla tavalla :D
Kaikki nämä maalais- kaupunkilaisjutut pätevät kumpiinkin ryhmiin, mutta ei läheskään kaikkiin sen edustajiin. Jos joku maalainen tuijottaa erikoisen näköisiä ihmisiä tai sanoo sokkari, ei kaikki sitä tee ja yhtälailla sen voi tehdä joku kaupunkilainen. Tai jos joku kaupunkilainen ajelee maalla miten sattuu, ei kaikki niin tee.
En edes jaksanut lukea kaikkia viestejä, joissa ihmiset esittelevät typeryyttään. Nyt eletään 2000-lukua (sekä kaupungissa, että maalla)
No itse olen ihan totaalisen umpimaalta. Kunnassa oli jotain 4000 asukasta ja meidän kylässä noin 200.
Minä olen ns. taiteellinen. Ja musikaalinen. Moni on luokitellut (tuntematta) minut vähintään jonkun taidelukion käyneeksi. Tosia-asiassa olen kouluttamaton joka vain sattuu kuuntelemaan niin klassista, rokkia kuin mainstremeä ja sattuu tykkäämään maalaamisesta sekä maalauksien katselemisesta. Rakastan esim. Dalin taidetta ja kun haluan itkeä suruni pois, kuuntelen moonlight sonatan.
Rakastan taidetta. Ahmin kirjoja. Seuraan maailman tapahtumia ja meillä syödään ja käytetään mahdollisimman eettisesti.
En lokeroi ketään mihinkään kastiin. Ihmiset ovat mitä ovat.
Ja niin moni, minun taustojani tuntematta sanovat että tulen varmasti jostain pääkaupunkiseudulta.
Hassua.
tuosta aika osuvasti.
Hän oli itse syntyperäinen helsinkiläinen, kantakaupungin kasvatti, joka ei Suomen maaseutupaikkakunnista tiennyt juuri mitään.
Hän sanoi, että kun hän puhuu Helsingin slangia, se on heti hienostelua, mutta kun vaikka savolainen puhuu omaa murrettaan, se onkin hienoa.
TAi sanotaan niin, että tuo on sitä samaa mihin moni vaikkapa savolainen kompastuu. Monet tuntemani savolaiset nimittäin ajattelevat että heitä pidetään juntteina kun he sattuvat puhumaan savonmurretta.
Sama ennakkoluulo kuin tuolla oppaalla, on monella tuntemallani helsinkiläisellä. Siis sellaisella joka puhuu slangia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse maalaispaikkakunnalta kotoisin, kykyään kaupunkilainen. Maalla jokainen tietää, "kenen tyttäriä" tai "kenen poikia" kukakin on ja sen perusteella on leima otsassa. Mikäli maalla vanhempasi ovat hyvin koulutettuja ja varakkaita, muut ovat hyvin ilkeitä (=kateellisia), koulussa ei ole kovinkaan helppoa, kun jotkut luokkakaverit heittävät ilkeitä, kotona kuulemiaan, letkautuksia. Pahinta aikaa on, kun verotiedot julkaistaan, silloin kateus nousee huippuunsa ja paikallisessa kaupassa jotkut tutut letkauttelevat aiheesta.
En ikinä muuttaisi takaisin kotipaikkakunnalleni, koska minut on leimattu vanhempieni statuksen mukaan. Vanhempieni luona käydessäni en halua liikkua paikallisessa keskustassa, koska tiedän (minulle on kerrottu), että sen jälkeen saatetaan juoruta kuinka "Virtasen" tyttö taas kävi täällä ja teki sitä tai tätä ja verkkarit päällä oli ja sellaisella ja tällaisella autolla ajoi ja sen mies oli sitä ja tätä. Olen onnellinen, että kaupungissa ko. rasitusta ei ole, enkä usko, että samanlaisesta perheestä tulleilla kaupungissa olisi vastaavanlaista.
Niin tyypillinen ja samanlainen kuin tämän tyyppiset ketjut aina. Vahvoja ennakkoluuloja heitellään puolin ja toisin ja odotellaan, kuka ensimmäisenä ärsyyntyy.
No tuskin ap mitään totuutta tällä ketjulla uskoi löytävänsäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tullessaan kaupunkiin hän ei vaivaudu ottamaan selvää kys. paikan bussiaikatauluista tai liikennekäytännöistä yleensäkään, hintataso yllättää hänet joka kerta, samoin se tosiasia että vaikkapa täällä Suomen pääkaupungissa ihmisillä tosiaankin voi olla KIIRE. Onhan se nyt epäkohteliasta, ettei ees-taas juoksevilla ihmisillä ole aikaa jäädä pohtimaan missä sijaitsee maalaisen serkun kämppä, tai että onko kaupunki aina ollut näin p*rseestä. ;)
Maalainen ei osaa eikä edes yritä osata, käyttäytyä julkisissa liikennevälineissä. Hän on uhri 100% ja jos joku häntä tönäisee, se johtui varmasti siitä että kaupungin elämäntahti tekee kaikista ilkeitä kusipäitä. Kyllä maalla on paremmin! Kaupassa kaikki maksaa liikaa, miksi eivät tyhmät kasvata itse omia perunoitaan??
Paikalliset uutiset ovat pelottavia, onneksi maalla ei koskaan tapahdu rikoksia. Maalaisen tunnistaa muuten netissäkin siitä, että hän on ensimmäisten joukossa taputtamassa käsiään, kun pk-seutua kohtaa jokin ongelmatilanne (lakko, saastunut vesi, tuhannet sairastuneet lapset). Oikea empatian Kuningas!
t. puoliksi savolainen, puoliksi stadilainen
Tosiasiassa 12v maalaislapsi tekee jo täyttä työpäivää eikä häntä kiinnosta pätkääkään joku joutavanpäiväisyys, jos aidanteko on kesken.
Onneksi mun lapset saavat olla rauhassa lapsia.
T: kaupunkilainen
Uteliaisuus on ihan luonnollista ja ihminen on kautta aikojen levitellyt tarinoita suusta suuhun-menetelmällä. Jos tietää jotakin jostakin toisesta niin haluaahan sen asian jakaa ystäviensä ja tuttaviensa kanssa. Tämän takia maalaiset usein tietävät enemmän toistensa asioista. Niin kauan kun ei kukaan ole kieltänyt sanomasta tätä asiaa kenellekään eteenpäin niin ei siinä ole mitään väärää. Mutta on tietenkin eri asia leimata joku kateudesta ainoastaan sen takia että perhe on rikas, tai levitellä ihmisistä perättömiä huhuja.
Ei ole ikinä rahasta kiusattu eikä osaamisesta. Aina voi todeta, että meillä kaikilla on samat mahdollisuudet.
en tajunnut sitä ennen facebookia. Mutta fb:n myötä olen saanut joitain kavereita, jotka asuu maaseudulla, ja kyllä ne jutut on ihan erilaisia. Ihan eri maailmasta. Hämmästyin tätä itsekin, ajattelin että ihmiset on suht samanlaisia riippumatta asuinpaikasta.
Tosielämää leiriltä:
Kaupunkilaislapsille ja maalaislapsille annettiin tehtäväksi sytyttää nuotiot keräämistään puista.
Kaupunkilaislapset seisoivat onnettomina, ei onnistunut yhdeltäkään nuotion kokoaminen saati tulenteko. Maalaiset osasivat jokaikinen.
Kaupunkilaisserkku ei osannut korjata pyöränsä ketjuja, itki, kun kädet likaantuu.
Kaupunkilaiset vieraantuneet luonnosta, ei edes tiedä, mistä maito tulee.
Mene teatteriin: harvoin siellä on kaupunkilaisia. Ateneumissa käy pääasiassa koululaisia ja maalaisia.