Uskaltaisitko valita lapsellesi enää A2-kieltä

eli menisi vuosia toteutumiseen, jos nyt läpi edes menee...

Tavoitteena oli monipuolistaa kieltenopiskelua. Virkkusen suunnitelma yksipuolistaa sitä, koska A2-kieliä ei enää uskalleta valita aikaistuvan pakkoruotsin vuoksi. Missä se monipuolistuminen nyt sitten näkyy?

ja myöhemmin se kolmas B2-kielenä.

ei haittaisi pakkoruotsi. Molemmilla on kielipäätä ja itsekin olen kirjoittanut neljä kieltä aikoinaan ilman ihmeempiä ponnisteluja.

Valitse ruotsi A2-kieleksi

Miksi? Ruotsi on tarpeeton useimmille, kannattaa valita joku itselle mielekkäämpi ja läheisempi kieli. Ruotsi vasta sitten kun on ihan pakko. Toivottavasti sekin pakko joskus poistuu.

No, täällä muutenkin valitaan luonnollisesti ruotsin A2 kieleksi, joten ei kosketa siinä mielessä.

toisen pitkän kielen arvosanan saa halutessaan jättää pois peruskoulun päättötodistuksesta. Eli siitä ei voi olla haittaa, mutta mahdollisen hyödyn saa kyllä. Olisinpa tämä ntiennyt, kun oma lapseni oli tuossa vaiheessa.

Eli ennen murrosikää. Tuo uusi suuntaus perustuu siis ihan tutkittuun tietoon, kolmekaan kieltä ei ole mahdottomuus, kun herkkyyskausi niiden oppimiseen on menossa.



Meillä lapsella on A1 kielenä saksa ja A2 kielenä tietty englanti (alkaneet 3. ja 4. luokilla) ja ihan sama alkaako ruotsi sitten kutosella vai seiskalla, eipä siinä isoa eroa ole..

Eli ennen murrosikää. Tuo uusi suuntaus perustuu siis ihan tutkittuun tietoon, kolmekaan kieltä ei ole mahdottomuus, kun herkkyyskausi niiden oppimiseen on menossa.

Meillä lapsella on A1 kielenä saksa ja A2 kielenä tietty englanti (alkaneet 3. ja 4. luokilla) ja ihan sama alkaako ruotsi sitten kutosella vai seiskalla, eipä siinä isoa eroa ole..

Kielen aikainen opiskelu on OK, mutta lukumäärä saattaa olla ongelma. Kahden kielen opiskelun aikaisin aloittaneen pitäisi halutessaan saada keskittyä niihin kahteen. Kaikki ei ole "kielineroja" ja kolme kieltä voi olla joo likaa eikä mitään sitten opita kunnolla. Laatua määrän sijaan, kiitos!

Väitän kyllä ihan vakavissani, että tämän "uudistuksen" myötä kielitaito ei monipuolistu tippaakaan. Miten se voisi monipuolistua, kun mikään sellainen seikka ei muutu? Ainoa pakkokieli on edelleen ruotsi. Englanti ei tälläkään hetkellä ole pakollinen. Mistä se monipuolistuminen syntyy? Mahtaako Virkkunen itsekään ymmärtää mitä on tekemässä?

Meillä nimittäin ruotsi alkoi kielikylpykielenä jo eskarissa. 3. luokalla alkoi englanti A1-kielenä ja 4. luokalla alkaa saksa tai ranska A2-kielenä. B-kielen voi valita sitten monesta vaihtoehdosta.



Eli nelosluokkalaiseni opiskelee äidinkieli mukaan lukien neljää kieltä - ja nauttii niistä jokaisesta, hänestä on kiva osata montaa kieltä. Tosin englannin alkaessa tuli jonkin verran purnausta siitä, miksi kieli pitää opetella kirjasta, kun kielikylpyoppiminen on niin paljon helpompaa ja mukavampaa. On sitten onneksi päässyt treenaamaan kielitaitoaan matkoilla.



Osalla lapsista toki voi kieten oppiminen olla vaikeaakin (siihenkin muuten helpottaa kielikylpy). Valtaosalla ongelma on kuitenkin pikemminkin vanhempien asenne, jolla kielten opiskelusta tehdään jo lähtökohtaisesti vastenmielistä ja ikävää. Lapsi nauttii kielistä jos ne hänelle oikein tarjoillaan.

Osalla lapsista toki voi kieten oppiminen olla vaikeaakin (siihenkin muuten helpottaa kielikylpy). Valtaosalla ongelma on kuitenkin pikemminkin vanhempien asenne, jolla kielten opiskelusta tehdään jo lähtökohtaisesti vastenmielistä ja ikävää. Lapsi nauttii kielistä jos ne hänelle oikein tarjoillaan.

Asenne paranee rutkasti, kun vanhemmat voivat vaikuttaa kielten valintoihin. Pakkoruotsi on myrkkyä monelle, ja ihan syystä. Se pilaa koko kielenopiskelun mainetta: miksi opiskella täysin tarpeetonta kieltä, kun voisi opiskella jotain sellaista kieltä, joka olisi omalle perheelle läheisempi ja tarpeellisempi.

kunnes elämä toisin todistaa. Voit opiskella sillä, tarpeen aina liike-elämässä ja antaa niin uutta näkökulmaa Suomenkin asioihin "toisella kotimaisella " tarkasteltuna.Kulttuuri, tavat ja koko elämänfilosofia joutuu uuteen tarkasteluun.

kunnes elämä toisin todistaa. Voit opiskella sillä, tarpeen aina liike-elämässä ja antaa niin uutta näkökulmaa Suomenkin asioihin "toisella kotimaisella " tarkasteltuna.Kulttuuri, tavat ja koko elämänfilosofia joutuu uuteen tarkasteluun.

Mistä tahansa kielestä voisi sanoa samat perustelut. Vaikka venäjän kielellä voi löytää uutta näkökulmaa Suomen historiaan ja liike-elämässä se vasta kova sana onkin. Ei silti kukaan halua pakkovenäjää. Miksi siis pitäisi olla pakkoruotsi?

Ja muuten, ruotsia voi opiskella vaikka kansalaisopistossa, jos se rupeaisi myöhemmin elämässä kiinnostamaan!

enkä näe suurta eroa siinä, alkaako ruotsi 6. vai 7. luokalla. Paljon suurempi ongelma on se, että kahden A-kielen ja pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian yhteensovittaminen lukiossa on tosi hankalaa. Kursseja tulee noin 90, kun mukaan laskee kirjoitettavien aineiden soveltavat kurssit sekä käytännössä välttämättömät abikurssit. Tällaisen kurssimäärän suorittaminen kolmessa vuodessa tekee lukujärjestyksestä kohtuuttoman raskaan.

enkä näe suurta eroa siinä, alkaako ruotsi 6. vai 7. luokalla. Paljon suurempi ongelma on se, että kahden A-kielen ja pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian yhteensovittaminen lukiossa on tosi hankalaa. Kursseja tulee noin 90, kun mukaan laskee kirjoitettavien aineiden soveltavat kurssit sekä käytännössä välttämättömät abikurssit. Tällaisen kurssimäärän suorittaminen kolmessa vuodessa tekee lukujärjestyksestä kohtuuttoman raskaan.

Miksi mainitsit lukujärjestysongelman syyksi kaksi A-kieltä? Eikö syyllinen ole enemminkin pakkoruotsi, joka tulee väkisin kolmanneksi kieleksi?

Oma valinta jos haluaa opiskella paljon, turha valittaa.

enkä näe suurta eroa siinä, alkaako ruotsi 6. vai 7. luokalla. Paljon suurempi ongelma on se, että kahden A-kielen ja pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian yhteensovittaminen lukiossa on tosi hankalaa. Kursseja tulee noin 90, kun mukaan laskee kirjoitettavien aineiden soveltavat kurssit sekä käytännössä välttämättömät abikurssit. Tällaisen kurssimäärän suorittaminen kolmessa vuodessa tekee lukujärjestyksestä kohtuuttoman raskaan.

Oma valinta jos haluaa opiskella paljon, turha valittaa.

Miksi pakkoruotsin vuoksi pitää tehdä ylitäysi lukujärjestys? Eikö olisi reilua, että saisi keskittyä esim. noihin matemaattisiin aineisiin ja niihin kahteen A-kieleen. Miksi se hel**tin ruotsi on pakko tunkea sinne lisäksi?

Tuntuu myös tyhmältä jättää pois jo 1. luokalta alkanut saksa. Jos sen lopettaa ennen lukiota, menee se 9 vuoden opiskelu käytännössä hukkaan. Ehkä tässä minua eniten harmittaa se, että minun lukioaikanani oli vielä täysin mahdollista opiskella suomen lisäksi kolmea kieltä (ruotsi, englanti ja saksa), pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, ja siitä huolimatta viikossa ei ollut koskaan yli 31 yhtä oppituntia.



Ei se nykyisen lukion raskaus johdu näistä kielistä, vaan siitä, että erilaisia pakollisia reaaliaineiden kurssia on tullut paljon lisää. Lisäksi nykyisin on käytännössä pakko suorittaa vielä täysin ylimääräisenä jokaisesta kirjoitettavasta kielestä abikurssi, jos aikoo menestyä kirjoituksissa hyvin. Minun aikanani yo-kirjoituksiin valmistauduttiin normaaliopetuksen yhteydessä, eikä abikursseja ollut koululla edes tarjolla.



16

Ei se nykyisen lukion raskaus johdu näistä kielistä, vaan siitä, että erilaisia pakollisia reaaliaineiden kurssia on tullut paljon lisää. Lisäksi nykyisin on käytännössä pakko suorittaa vielä täysin ylimääräisenä jokaisesta kirjoitettavasta kielestä abikurssi, jos aikoo menestyä kirjoituksissa hyvin. Minun aikanani yo-kirjoituksiin valmistauduttiin normaaliopetuksen yhteydessä, eikä abikursseja ollut koululla edes tarjolla.

16

Tuota tuota, miksi kielien pitäisi olla jokin itseisarvo? Nehän ovat vain työkaluja. Kyllä pitäisi olla jotain sanottavaakin.

Hyvä juttuhan tuo on, että reaaliaineiden opiskelua on enemmän ja tuota kielihössötystä vähemmän. Englanti + yksi vieras vapaavalintainen kieli on ihan riittävä pakolliseksi. Ruotsi valinnaisten joukkoon.