Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä mitään vastenmielisempää kuin kotiäitiys
28.10.2010 |
Tänään on taas tälläinen päivä kun sitä oikeen joutuu pidättelemään itseään ettei pakkaa laukkuja ja lähde tästä talosta lopullisesti.
Mikä siinä on että senkin kerran kun päivä alkaa hyvin, että kaikki vaikeat lapset syövät nätisti, pukevat/ antavat pukea päällensä ja keksivät leikkimistä niin päivä jossain vaiheessa kääntyy siihen että meno on ihan perseestä.
Aina joku rikkoo jotain (kirjahylly, dvd, lelu, astia) tai aina joku tyhjentää hyllyt lattialle tai vetää pyykit narulta. Joka perhanan kerta joku kaataa ruoat tai juomat lattialle tai kompastuu maton reunaan ja huutaa puolituntia vaikkei edes sattunut. Tuntuu että aina saa komentaa ja antaa viimeisen varoituksen ja aina yksi istuu jäähyllä.
Mä olen tehnyt kaikkeni. Antanut muoviastiat, siirtänyt tavarat ylemmäksi, rullannut matotkin välillä pois, mutta ei. Joka helvetin kerta kun silmä välttää joku tekee jotain ja taas tapahtuu!
Mun hermo ei kestä. Kun nuorin on 10kk mä pinkaisen samantien töihin ja painan ylityötä joka päivä, kunhan ei tarvitse tulla kotiin näiden apinoiden kanssa tappelemaan.
Kyllä, mulla on mies joka osallistuu. Kyllä, on harratuksia kaksi kappaletta joihin menee n. 6h viikossa (tuntuu ettei se millään riitä kun ain ajoutuu kuitenkin palaamaan kotiin sieltä!), Kyllä, saan lapset kerran kahdessa kuussa hoitoon että saan "nukkua" (en ole neljään vuoteen nukkunut yhtään yötä heräämättä!) ja Kyllä, on päivisin seuraa muista äideistä jos vain haluan. Silti tää on vaan ihan perseestä. Siis niin syvältä perseestä että oksettaa.
Onko muilla arki aina näin kaaottista? Tekeekö muiden mieli lähettää lapsensa nepaliin tai mielummin lähteä sinne itse vaikka kävellen?!
Hetken päästä, rauhoituttuani, palaan tänne kirjoittamaan kuinka hienoa on että saa olla lastensa kanssa kotona ja kuinka ihania he ovat tempperamentistaan huolimatta ja kuinka aion olla kotona ainakin seuraavat 2 vuotta, vähättelen yöheräilyjä ja totean että kaikki on sen arvoista kun on näin mahtava perhe ja kuinka paljon mä olen saanut elämältä.
Siihen asti VOI PERKELE!!!
Kommentit (83)
Tätä se teettää kun naiset de facto ajetaan kotiin.
Sun toiseksi viimeinen virke vaan vie ikävästi terän viiltävän hauskan realistiselta tarinalta. Taidat sittenkin olla sydämeltäsi aito himamamma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näe ne hyvät mitä sulla on: terveet ja energiset lapset, osallistuva mies, harrastuksia, mahdollisuus npin usein saada lapset muualle hoitoon.
Kehtaatkin valittaa, ruikutiruikuti. Sietäisit käydä oppimassa elämää jossakin muualla. ai niin, eihän tätä saa ääneen sanoa, pitää olla myötätuntoinen jne. kun jollakulla on noin vaikeaa elämä. Kyllä suominaiset on niin pilalle hemmoteltuja nautoja, että!!
Näe ne hyvät mitä sulla on: terveet ja energiset lapset, osallistuva mies, harrastuksia, mahdollisuus npin usein saada lapset muualle hoitoon.
Kehtaatkin valittaa, ruikutiruikuti. Sietäisit käydä oppimassa elämää jossakin muualla. ai niin, eihän tätä saa ääneen sanoa, pitää olla myötätuntoinen jne. kun jollakulla on noin vaikeaa elämä. Kyllä suominaiset on niin pilalle hemmoteltuja nautoja, että!!
Vaikka kuinka olisi asiat hyvin niin kyllä se rastaa hermoja, että aina on joku asia mihin pitää olla puuttumassa/tekemässä jne. Mutta ilmeisesti sinusta ei saa sanoa rehellsitä mielipoidettä, jos lasten kanssa on välillä rasittavaa? Kärsi kärsi, kirkkaamman kruunun saat, vai miten se oli?
ja palasin töihin niin ihan yhtälailla he sotkivat ja särki paikkoja. Oli aikaa vähemmän heidän kanssa ja vähemmän aikaa tehdä kotitöitä.
Tein ylitöitä ja kävin kuntosalilla.
Ruokaa tarttee tehdä ja vaatteita sotkeentuu vaikka miten olis hoidossa tai kotona! Ei se oikeasti helpotu ettei olla kotona.
Jos käyt töissä niin miten väsynyt oletkaan jos heräät yöllä hoitamaan lapsia? Minulle ainakin on kamalaa lähteä viemään aamulla muksuja tarhaan huonon yön jälkeen, töissä ihan kuittina ja sitten ilta muksujen kanssa. Ne kiukuttelee väsyä ja ikävää.
Ainoa mitä se työhön lähtö antaa on ikävän ja syyllisyyde kun et ole läsnä 247.
Itse nautin olla kotona neljän ipanan kanssa, voi mennä ja tulla, eikä syyllisyyttä kun ei itse hoida.
Millaset teidän rutiinit on päivälle?
Paljonko pennut auttaa kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei tarvitse kuunnella lasten käninää koko ajan vaan voi tehdä jotain ihan muuta ja käyttää aivojaan johonkin ihan muuhun kuin lasten tarpeiden täyttämiseen.
Jos muuta väittää, on tylsässä työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana! :D :D
Toisinaan kaikki on vaan ihan perseestä, vaikka olosuhteet olis ihan mallillaan. Viiltävää arkipäivän realismia, Kiitos!
Rehellisyys on aina parasta!
Koita jaksaa! Ehkä huomenna on taas sellanen "parempi" päivä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tästä kirjoituksesta! Eka kerta muuten, kun annan av:lla kenellekään.
ja todeta ettei ole sinun juttusi. Todennäköisesti keuhkoat lapsille siellä kotonakin jatkuvasti ja olet pahalla päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sitä parempaa päivää ei kotiäitinä tule ikinä! Se vain on niin perseestä.
Meillä voi perhe hyvin, kun äiti on töissä ja näkee lapsia vaan iltaisin!
Kyllä noita tuntemuksia on meikäläiselläkin. Välillä olen valmis myymään lapseni Ebay:ssä, mutta samalla hyppäisin junan eteen, jos se pelastaisi lapseni hengen. Ota tästä nyt selvää :D
Onneksi kokoajan helpottaa ja järki sanoo, että lapset kasvaa kokoajan. Kohta ne jo liihottaa ovesta ulos, eikä halua edes jutella meidän kanssa.
Olen miettinyt kotiäitiyden plussia ja miinuksia ja tullut siihen tulokseen, että on tämä helpompaa kuin se, että kävisi kokoaikatöissä. Kun lapset kasvaa, on kerhoja ja harrastuksia, missä he purkavat energiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi silloinkin kun niitä lapsia on useamman halunnut, pitäisi tuntea kokoajan onnen tunteita ja jättää sanomatta se että on tämä kuulkaa perkule välillä melko raskasta?? Keneltä se on pois, jos sanoo, että on nuo mun lapset kyllä yksiä pikku-perkeleitä välillä ja että en saakeli kertakaikkiaan jaksa istua niiden kanssa täällä kotona. Entä sitten? Ei tästä kotimammailusta varmasti kaikki tykkää, eikä tämä kaikille sovi, mielestäni on hienoa kun nämäkin joille se ei niin ole autuasta kuitenkin jaksavat lastensa kanssa olla kotona, ainakin sen 10kk.
Kyllä voin ihan rehellisesti sanoa, että vaikka rakastan kumpaakin lastani ja pois en varmasti antaisi, niin välillä tekisi mieli tosiaankin karata kamelilla erämaahan ja jättää nuo keskenään tappamaan toisiaan. Ja tämä siitäkin huolimatta, että lapseni ovat vielä melkoisen helppoja tapauksia! :)
ap:n kirjoituksen? Että jos joku kertoo kotiäitiydestä tuohon malliin tuntojaan niin heti karahtaa kotiäidinylpeyteen?
Kyllä sitä itselläkin hermo menee lasten kanssa säännöllisesti. Ei se silti tarkoita että viilipyttyäidit olisivat oikeutetumpia hankkimaan enemmän lapsia kuin he jotka toisinaan tuulettavat tunteensa lastensa edessä.
Kyllä äitikin saa näyttää ettei hermot loputtomiin kestä!
Kiitos Ap, sopii meidän eilispäivään tämä! :)
Ja kolmatta silti harkitaan :)
kahden kanssa on helppoa kolmeen verrattuna. Tai sitten isolla ikäerolla.
Tätä se teettää kun naiset de facto ajetaan kotiin.
Sun toiseksi viimeinen virke vaan vie ikävästi terän viiltävän hauskan realistiselta tarinalta. Taidat sittenkin olla sydämeltäsi aito himamamma?
jos niitä ei halua hoitaa? Ts. kai jonkun on pidettävä lasten puolta ja onneksi usein myös joku haluaa tarjota lapsille ei-laitoslapsuuden heti syntymästä alkaen. Isän on sen sijaan vaikeaa toteuttaa vaikkapa vauvan ruokintaa, siihen kun ideaalitilanteessa kuuluu äidinmaito.
Myönnän, että myös minua aina välillä kyrsii tämä rumba, mutta niin se vaan on, että ainakaan meidän perheessä on valittu joko lapset tai itseen keskittyvä elämä. Ja minä olen valinnut lapset, joita olen luojan kiitos saanut, ja siihen yhtälöön kuuluu lasten hoitamista ja heidän kanssaan elämistä, kaikessa ajoittaisessa rasittavuudessaankin.
Ja kolmatta silti harkitaan :)
kahden kanssa on helppoa kolmeen verrattuna. Tai sitten isolla ikäerolla.
Itseni tuntien uskon kyllä selviäväni :) Mutta en olekaan niitä äitejä, jotka haluavat lapselleen vain pelkkää täydellisyyttä.
Alue: Aihe vapaa
oo ainut!