Holding-otteesta.

Entä kun se onkin oma lapsesi jota päin kirja lentää tai jota poika potkii. Ope seisoo vieressä ja rauhoittelee hellästi että älä nyt nico viitti. Näinkö?

Joku raja se on oltava ja rajatOn rakkaus.[/i

On se sama asia jolla lapsi AUTETAAN pääsemään tunteesta yli. Odotetaan että lapsi rauhottuu!



sama asia



8

käyttävät arkikielessä ihan tavallisesta kiinnipidosta termiä "holding". Olen mm. ollut luennolla, jossa erityisopettaja käytti mielestäni sanaa "holding" kiinnipitämisen synonyyminä.

Tämä tietenkin aiheuttaa epäselvyyksiä.

Holding on sitten vanhanaikainen terapiamuoto, jossa kiinnipidolla yritetään tuottaa vihantunteita ja aggresiota, jotka sitten "puretaan" ja "käsitellään" jotta niiden yli voidaan päästä.

Holding on kiistelty menetelmä, muttei yksimielisesti poissuljettu

sitä kannattavat mm ne psykologifirmat, jotka saavat rahaa kun kouluttavat holding-terapian "asiantuntijoita". Juuri muut sitä eivät kannata.

Mistä tiedät, etteivät holdingin kritisoijat puolestaan saa rahaa kun kouluttavat vaihtoehtoisten terapioiden "asiantuntijoita"?

Aika vakaalla rintaäänellä esität tuomiosi, panehan nyt linkkejä PUOLUEETTOMIIN laajoihin tutkimuksiin holgingin haitoista, kiitos.

Itselläni ei ole oman assini kanssa kokemusta holdingin käytöstä, joten en puhu "oma lehmä ojassa". Erityislasten terapioista ja koulusta sen verran on kuitenkin kokemusta, että tiedän terapioiden olevan aika kirjavia ja kaikilla on omat pienet fanaattiset kuppikuntansa - valtaosa erityislasten vanhemmista ei kuitenkaan vanno minkään yksittäisen menetelmän autuuden puolesta.

Kuule ihan sama asia!

Mitä sitten kiinnipito on? Miten se eroaa holdingista?

Miksi holdingista ei ole säädöksiä lastensuojelussa mutta kiinnipidosta on?

Miksi viranomaiset pitää kiinni va vanhemmilla holding? Samaan ne molemmat tähtää: että ihminen on kiinni eikä satuta tai hajota.

8

etkö sä lukenut viestiä. Kiinipito tähtää siihen, että ihminn ei pääse hajottamaan tai satuttamaan mitään tai ketään. Sitä käytetään tilanteessa, jossa tuohon on välitön uhka.

Holdingia ei käytetä tilanteessa, jossa joku jo satuttaa tai hajottaa jotain, vaan siinä lähdetään suhteellisen rauhallisesta tilanteesta ja TUOTETAAN se aggressio pitämällä toista väkisin kiinni. Sen tarkoitus ei ole estää mitään hajoamasta, koska mitään ei ollutkaan hajoamassa. Sen tarkoitus on tuottaa aggressio ja sitten pakottaa toinen käymään läpi aggressionsa ja alistumaan sen voimakkaamman vallan alle.

Ja lastensuojelussa ei puhuta holdingista mitään, koska holding on lääketieteellinen menetelmä, josta ei noin periaatteessa tarvitse puhua muualla kuin terveydenhoitolaissa. Eihän lastensuojelussa myöskään kielletä tekemästä umpisuolenleikkausta potilaalle, jolla ei ole umpisuolentulehdusta tai muita tarpeettomia hoitoja. Ei tarvitse, koska niistä on jo määräykset muualla.

Niin kuinka hän uskaltaa sielä alkaa heittelemään tavaroita tai muuten riehumaan?



Onko koulussa koulupsykologia? Voisit mennä pojan kanssa hänen luo juttelemaan ja esittää huolesi kiinnipitämisestä, kiusaamisesta ja pojan peloista. Hänestä voisi olla apua pojallesi.



Poikaani kiusataan myös koulussa ja häntä pelottaa mennä kouluun. Ei kuitenkaan riehu koulussa vaan pahaolo purkaantuu kotona. Eikä se kerro siitä, että pojallamme olisi huono olla kotona, vaikka sielä joskus riehuukin. Kotona se tunteiden purkaminen vain on sallittua, ei koulussa.



Olisi parempi jos se pahaolo purkaantuisi kotona, eikä koulussa.

Holding on kiistelty menetelmä, muttei yksimielisesti poissuljettu

sitä kannattavat mm ne psykologifirmat, jotka saavat rahaa kun kouluttavat holding-terapian "asiantuntijoita". Juuri muut sitä eivät kannata.

Mistä tiedät, etteivät holdingin kritisoijat puolestaan saa rahaa kun kouluttavat vaihtoehtoisten terapioiden "asiantuntijoita"?

Aika vakaalla rintaäänellä esität tuomiosi, panehan nyt linkkejä PUOLUEETTOMIIN laajoihin tutkimuksiin holgingin haitoista, kiitos.

Itselläni ei ole oman assini kanssa kokemusta holdingin käytöstä, joten en puhu "oma lehmä ojassa". Erityislasten terapioista ja koulusta sen verran on kuitenkin kokemusta, että tiedän terapioiden olevan aika kirjavia ja kaikilla on omat pienet fanaattiset kuppikuntansa - valtaosa erityislasten vanhemmista ei kuitenkaan vanno minkään yksittäisen menetelmän autuuden puolesta.

Mä perustan arvioni keskusteluihin useiden sellaista lastenpsykologian erityisasiantuntijoiden suullisiin arvioihin, jotka eivät saa rahojaan minkään tietyn terapian käyttämistä tai opettamisesta, vaan joutuvat virkatyönä (valtion sairaaloissa, kuukausipalkalla) hoitamaan ja terapoimaan haasteellisia lapsia. Näissä laitoksissahan toimitaan yleensä niin, että osa henkilökunnasta lisäkoulutetaan käyttämään jotain terapioita ja toinen osa jotain toisia terapioita, jotka kulloinkin ovat maailmalla muodikkaita. Näitä sitten kokeillaan omassa yksikössä ja käyttöön leviävät ja lisäkoulutusta hankitaan niistä, mitkä tuntuvat toimivan. Mulla ei siis ole sen suurempaa linkkiä kuin parin yliopistosairaalan lastenpsykiatrian väen toistuva kommentti: me on huomattu ettei se toimi.

Tämä jengi on tosin muutenki nsitä mieltä, että sen tyyppiset terapiat, joissa pyritään tuottamaan jotain taantumia tai regressioita, että jotain "puuttuvaa kehitystä" tai "traumattista lapsuutta" voitaisiin "elää uudelleen", toimivat epävarmemmin ja hitaammin kuin ratkaisukeskeiset, kognitiiviset ja ihan harjoitukseen perustuvat terapiamuodot.

Niin kuinka hän uskaltaa sielä alkaa heittelemään tavaroita tai muuten riehumaan?

Onko koulussa koulupsykologia? Voisit mennä pojan kanssa hänen luo juttelemaan ja esittää huolesi kiinnipitämisestä, kiusaamisesta ja pojan peloista. Hänestä voisi olla apua pojallesi.

Poikaani kiusataan myös koulussa ja häntä pelottaa mennä kouluun. Ei kuitenkaan riehu koulussa vaan pahaolo purkaantuu kotona. Eikä se kerro siitä, että pojallamme olisi huono olla kotona, vaikka sielä joskus riehuukin. Kotona se tunteiden purkaminen vain on sallittua, ei koulussa.

Olisi parempi jos se pahaolo purkaantuisi kotona, eikä koulussa.

Pelkäämisellä tarkoitan esim tilannetta, että kun poika pyytää apua tehtävissä,opettaja sanoo: no mikä siinä on taas niin vaikeeta ymmärtää,on se hyvä kun nää muut täällä tajuaa mitä pitää tehdä. Pojallani oli meinannut tulla tässä kohtaa itku.

Kun asiasta seuraavana päivänä sanoin, opettajat ei myöntäny näin käyneen. Myös pojaltani oli kieltänyt asian, ja silloinkos oli tavarat lennelly ja poika huusi heitä valehtelijoiksi.

Eli nyt opetan itse pojalleni asiat joita ei koulussa enää uskalla kysyä. Poikani ei ole ujo, uskaltaa näyttää tunteensa sillä hetkellä kun siltä tuntuu, tästä syystä nämä tilanteet tapahtuu koulussa eikä kotona. ap

Ap itse laittoi että lapsi heittelee tavaroita ja potkii.

Katso kiinnipito sensomotorisena menetelmänä.

Ensin lasta ärsytetään. Kun hän suuttuu voidaan käytää kiinnipitoa "laillisesti".

Täytyy ottaa huomioon myös se miten lapsi ja hänen vanhempansa kokee tämän kiinnipidon. Onko kiinnipito vapaaehtoista, vai pakkotoimi. Monasti voidaan tilanteita ennakoida. Edellä olevassa tapauksessa näyttää siltä, kuin lasta ärsytettiin tietoisesti, kunnes saatiin hänet kiinnipito-hoitoon. Pakkotoimena kiinnipito ei kuitenkaan ole hotoa, vaan rangaistus.

Istuppa sinä holding terapian tekijä vaikkapa putinin sylissä.

Niillä luokan muillakin lapsilla on oikeudet. Oikeudet käydä koulua pelkäämättä ja turvallisesti ja keskittyä opetukseen, ilman että joku sekopääkakara käyttäytyy agressiivisesti.

Jos se riehuu, on parempi vaihtoehto pitää kiinni, kuin että muille sattuisi jotain.