Mitä järkevää tekemistä keksisi 9-vuotiaalle yksinäisiin iltapäiviin?

Ilman aikuistakaan?



Meillä tuon ikäinen innostuu joskus vielä muovailemaan kaikenlaista taikataikinasta. Yhdessä sitten kovetetaan ne uunissa ja seuraavana päivänä voi sitten maalailla niitä vesiväreillä. Tekee omia gogoja ja kaikenlaisia örkkejä (on siis poika).



Meilläkin poika lukee paljon, pelata ei saa kuin silloin tällöin arkisin. Joskus saattaa innostua vaikka opettelemaan jotain asioita, joita tulee myöhemmillä luokilla eteen, esim. Euroopan maat tms.

Askartelee ja piirtää mielellään kyllä, mutta nyt mietinkin liikunnallista puuhaa. Kesällä pomppi trampalla, nykyään ei keksi tekemistä ulkona. Jotain aktiivista olisi kiva löytää! Ei hänkään paljoa saa pelata konsolilla.



ap

poika menee kolmannelle luokalle. Nyt tokalla on onekksi ip hoito.



Mä tulen kotiin töistä klo 16.00, mutta ajatelin vaatia, että kotiläksyt on tehty ennen kuin tulen kotiin. Siihen menee varmaan hiukan alle tunti.



Meillä kun ei ole viikkorahasysteemiä, niin lapset tiebaa kotitöillä. Ja voi sitten tienaamillaan rahoilla ostaa karkkia, pelejä tms. Ajattelin, että voisi tehdä näitä pieniä kotitöitä ennen kuin tulen töistä. Nykyinen "palkka" lapsille on seuraava meillä: roskapussin vienti ulkoroskikseen 10 cnt, tirkikoneen tyhjennys 20 cnt, lumityöt (ulkoportaat+autotallin edusta) 1 eur, oman huoneen siivous (sis. tavaroiden laiton paikoilleen + sängyn petaus, ei imurointia) 10 cnt. MEidän poika ei jaksa vielä ajaa nurtsia, mutta jaksaako teillä? Esim . etupiha 1 eur, takapiha toinen euro.



Ja sitten tietysti tuo pelaaminen. Mutta tästäkin voisi tehdä yhdessä ns. lukujärjestyksen. Esim. niin että ma, ke ja pe on niitä "kotihommapäiviä" läksyjen lisäksi. Ja sitten ti ja to pelipäiviä.

Olisiko iltapäiviin mahdollista saada joku harrastus, ainakin jonain päivänä? Löytyykö vaikka seurakunnan kerhoja, urheiluharrastusta tms.? Tai jos illalla on jokin harrastus, niin iltapäivän voisi silloin käyttää lepäilyyn ja läksyjen tekoon.

edelleen hyppii trampalla ja potkulautailee. Lisäksi joskus käy pyöräilemässä. Nyt on innostunut jalkapallosta ja saattaa joskus harjoitella yksin, joskus kaverin kanssa...

mutta ihan hirveän paha mieli tulee näistä teksteistä. Itse asumme ulkomailla ja onneksi niin. Täälä ei 9-vuotiasta SAA jättää yksin kotiin. Kaikille on järjestetty iltapäiväkerhoja tai harrastuksia, jossa on paljon kavereita ja turvallisia aikuisia.



Sääliksi käy yksinäisyydessä kasvavat suomalaislapset!

silloin kun on perheen yhteistä aikaa. Typerää. Ja kavereita on silloin tällöin, mutta vain 1-2 iltapäivänä viikossa. Pikkuvelikin on vielä päiväkodissa.



Ei poika varsinaisesti yksinäisyydestä kärsi, minä an vaan tykkää että iltapäivät menee pötkötellessä.



ap

mutta ihan hirveän paha mieli tulee näistä teksteistä. Itse asumme ulkomailla ja onneksi niin. Täälä ei 9-vuotiasta SAA jättää yksin kotiin. Kaikille on järjestetty iltapäiväkerhoja tai harrastuksia, jossa on paljon kavereita ja turvallisia aikuisia. Sääliksi käy yksinäisyydessä kasvavat suomalaislapset!

Taidan jäädäkin, jos siellä on noin epäystävällisiä "äitikavereita" ;)

mutta ihan hirveän paha mieli tulee näistä teksteistä. Itse asumme ulkomailla ja onneksi niin. Täälä ei 9-vuotiasta SAA jättää yksin kotiin. Kaikille on järjestetty iltapäiväkerhoja tai harrastuksia, jossa on paljon kavereita ja turvallisia aikuisia. Sääliksi käy yksinäisyydessä kasvavat suomalaislapset!

Onneksi te saatte asua siellä ulkomailla, jossa nämä(kin) asiat ovat paremmin kuin täällä. Elämä on. Mutta meidän pitää näillä eväillä elää ja yrittää pärjätä, surkuttelethan meitä korkena verotuksenkin vuoksi.

Teistäkö ei sitten ole kurjaa, että lapset joutuvat olemaan yksin iltapäivisin? En minä kirjoittanut, että asun missään onnelassa, mutta todellakin olen onnellinen siitä, että lapseni saavat olla kavereineen turvallisessa ja kivassa seurassa iltapävisin.



Kurjaa olisi ajatella, että joutuisi olemaan yksin kotona joka päivä monia tunteja. Hienoa tietysti, jos teistä se ei ole ikävää. Sittenhän ei ole ongelmaa, vai?

Teistäkö ei sitten ole kurjaa, että lapset joutuvat olemaan yksin iltapäivisin? En minä kirjoittanut, että asun missään onnelassa, mutta todellakin olen onnellinen siitä, että lapseni saavat olla kavereineen turvallisessa ja kivassa seurassa iltapävisin. Kurjaa olisi ajatella, että joutuisi olemaan yksin kotona joka päivä monia tunteja. Hienoa tietysti, jos teistä se ei ole ikävää. Sittenhän ei ole ongelmaa, vai?

Eiköhän me keksitä sieltäkin epäkohtia? Ja ap kysyi apua, ei vittuilua.

yksinäisille lapsille, kaikki ei toki tästä kärsi.



Toisaalta kait tähän vaan on totuttu, näin oli jo lapsuudessani, ei sitä osaa ehkä kuvitellakaan, että 9veetä ei saa jättää yksin ikinä, ja että koulut tms tahot olisivat ohjattua toimintaa täynnä koko päivän, kunnes aikuinen kotiutuu.

sille ehkä kuka rupesi heti vittuilemaan tänne päin.



Tässä AP:lle ja 9-vuotiaalle vinkkejä:



uusien taitojen upettelua:

- jonglöörauspallot

- tikkataulu ja tarkkuusheiton opetteleminen

- diabolo

- labyrintti-peli (no ei kyllä ole liikuntaa mutta ihan kivaa tekemistä)

- vuoropäivin kaverin luokse (kaveri teille) leikkimään

- naapuruston (ehkä vanhemman?) lapsen kanssa tiettynä päivänä uimaan/ luistelemaan / pyöräilemään / pururadalle tai urheilukentälle juoksemaan

- uusi soitin jos musiikki kiinnostaa (soittotunnit ja sitten vaan koulun jälkeen treenausta)

- oman kirjan / lehden kirjoittaminen

- luontopäiväkirjan tekeminen (esim. kannustat menemään lähiluontoon tekemään aina jonkun tehtävän... esim. käy puistossa katsomassa näkyykö muuttolintuja, onko maassa jo enemmän lunta kuin "paljaita kohtia", löytyykö eläinten jälkiä ja jos niin minkälaisia (piirrä vihkoon ja illalla selvitetään yhdessä mitä ne olivat ym.)



- onko naapurustossa pientä koiraa, joka tarvitsisi iltapäivä lenkittäjää / leikittäjää? Entä pienempiä lapsia, jotka ottaisivat mieluusti puistoon kaveriksi "hoitamaan" pientä korvausta vastaan



- retki kirjastoon kerran viikossa



Tällaisia nyt tuli äkkiseltään mieleen. Toivottavasti on apua.

Tuossahan tuli paljon ideoita! Lisääkin saa heittää :)



ap

eli kokkauksen.



Yksin ei varmaan kannata antaa hellan kanssa vielä kokata mutta entäs jos annat jonkun helpon reseptin hänelle valmiiksi ja katsot että tarvittavat aineosat ovat kotona.



Sitten voitte yhdessä herkutella kun muu perhe tulee töistä kotiin. Neuvo kattamaan kauniisti ja opettelemaan esim. lautasliinojen taitteluita eri tavoin.



Esim.

- rahka

- täytetyt voileivät

- täytetyt rieskarullat (rieskat voidellaan esim. savuporolevitteellä, laitetaan väliin savuporosilppua, rullataan ja pätkitään pieniksi (n. 1,5 cm korkeiksi suppaloiksi)

- hedelmäsalaatti

- salaatti

- pirtelö

- jäätelöannokset



Tästä puuhasta pääsee nauttimaan koko perhe ja lapselle tulee tosi kiva olo kun on ollut oikeasti hyödyksi ja pystynyt ilahduttamaan muita :)

Voisihan 9-vuotias tosiaan keittää perunat ja vaikka tehdä ihan yksinkertaisen kastikkeen. Esim jauhelihan paistaminen ja siihen valmiskastikkeen ja veden sekoittaminen.



Ja pilkkoa tomaattia vierelle. Ainekset ja yksityiskohtaiset ohjeet vain vierelle.

lepäilee, sillä koulu ja kasvaminen vie energiaa tavattomasti

lukee lehtiä, pelailee pleikkaa jne.

Aina on jossain puiston laidalla äiti vahtimassa.

mutta ihan hirveän paha mieli tulee näistä teksteistä. Itse asumme ulkomailla ja onneksi niin. Täälä ei 9-vuotiasta SAA jättää yksin kotiin. Kaikille on järjestetty iltapäiväkerhoja tai harrastuksia, jossa on paljon kavereita ja turvallisia aikuisia.

Sääliksi käy yksinäisyydessä kasvavat suomalaislapset!

Joiisain kulttuureissa / maissa aikuinen voi olla aina ihan vain saatavilla ja läsnä.



Monissa maissa isojen lasten kohdalla usein aikuiset rupattelevat keskenään tai puuhailevat sivustalla omia hommiaan... aikuinen on kuitenkin aina saatavilla jos tulee hätä tai tarvitaan muutoin aikuisen huomiota / apua tai ihan vaan seuraa.



Ohikulkija