Miksi kristittyjen jumalaan pitää välttämättä juuri "uskoa"?

... sellaisen yksinkertaisen asian suhteen, kuin MUIDEN uskontojen kannattajien voimakkaat uskonnolliset kokemukset ja oikeassaolemisen tunteet. MITEN selitätte kristinuskon kautta sen, että esim. hindulainen tai muslimi kokee ihan yhtä syvää uskoa kuin sinä? Että jehovantodistaja kokee olevansa oikeassa ja kaikki muut väärässä? MISTÄ nämä kokemukset tulevat näille muiden uskontojen edustajille, joista moni uskoo syvästi ja sydämessään, että KRISTITYT ovat väärässä?



Tuota kristinuskon omahyväisyyttä en kertakaikkiaan voi sietää, enkä siksi palvo ko. jumalaa. Luulisi olevan aika itsestäänselvää, että kyseessä on jonkinlainen aivojen rakenteellinen tai kemiallinen ilmiö tai sitten uskonnollisesta näkökulmasta voidaan väittää, että jumala onkin suurempi kuin ihmisen keksimät uskonrakennelmat ja puhuttelee kansoja heidän omien kulttuuriperinteidensä mukaisesti.



Se olisi sentään pikkasen reilumpaa noin niinkuin totaaliselta kaikkivaltiaalta, kuin se, että homma on vain pienen ihmisjoukon tiedossa. How about that?

Usko on vain turvautumista Jeesukseen ja suostumista Jumalan rakastettuna olemiseen. Kaikki muu on lahjaa. Jumala tekee työtään häneen turvautuvan ihmisen sydämessä, herättää rakkauden ja halun tehdä hyviä tekoja.

Ei usko Jumalaan välttämättä ole tajunnan räjäyttävä tunne tai kokemus! Paremminkin, jotakin sen suuntaista kuin mitä Lutherin sanotaan sanoneen "tässä olen enkä muuta voi".

Moni tuntuu asettavan niin suuria vaatimuksia Jumalalle, ettei ole ihme jos ei mikään tyydytä. Minusta on luonnollista, ettei Jumala lupaa ikuista elämää yhteydessä Häneen, jos ihminen itse on sitä mieltä että bullshit ja niin edelleen, niinkuin tässä on vastailtu. Mitä Jumala tekisi valtakunnassaan ihmisillä, jotka eivät häneen usko tai turvaudu?

Toisaalta siksi uskoksi riittää se, että turvautuu Jeesukseen ja pyytää häneltä apua tms. Eikös se juuri ole uskomista, että esim. rukoilee? Vai odotatteko te jotain valtavaa kaboom-tunnetta, mieletöntä euforista uskoontuloa, kielilläpuhumista ja vastaavaa? Ei uskominen ole sen kummempaa kuin sen ajatteleminen omassa mielessään, että on olemassa se joku joka minua kuuntelee, on Jeesuskin? Siis mielestäni sellaiselle ihmiselle on annettu usko, joka on sitä pyytänyt. Hänhän uskoo, että on joku, joka sitä "ei ole antanut".

Tiedän vain sen, että hän on kutsunut minut luokseen kristillisen uskon kautta!

Minä en voi tehdä muuta kuin luottaa siihen, että kaikkivaltias ja rakastava Jumala toimii oman olemuksensa mukaisesti.

... sellaisen yksinkertaisen asian suhteen, kuin MUIDEN uskontojen kannattajien voimakkaat uskonnolliset kokemukset ja oikeassaolemisen tunteet. MITEN selitätte kristinuskon kautta sen, että esim. hindulainen tai muslimi kokee ihan yhtä syvää uskoa kuin sinä? Että jehovantodistaja kokee olevansa oikeassa ja kaikki muut väärässä? MISTÄ nämä kokemukset tulevat näille muiden uskontojen edustajille, joista moni uskoo syvästi ja sydämessään, että KRISTITYT ovat väärässä?

Tuota kristinuskon omahyväisyyttä en kertakaikkiaan voi sietää, enkä siksi palvo ko. jumalaa. Luulisi olevan aika itsestäänselvää, että kyseessä on jonkinlainen aivojen rakenteellinen tai kemiallinen ilmiö tai sitten uskonnollisesta näkökulmasta voidaan väittää, että jumala onkin suurempi kuin ihmisen keksimät uskonrakennelmat ja puhuttelee kansoja heidän omien kulttuuriperinteidensä mukaisesti.

Se olisi sentään pikkasen reilumpaa noin niinkuin totaaliselta kaikkivaltiaalta, kuin se, että homma on vain pienen ihmisjoukon tiedossa. How about that?

ei voi kuin ihmetellä, miksei Jumala annan uskon lahjaa kaikille. Silti taivaaseen pääsee vain ne, jotka uskovat. Mielenkiintoista.

pikkufirman bonusjärjestelmä.

Bonuksia jaellaan pärstäkertoimen perusteella ja muut saa mennä kyykkyyn.

Ilmeisesti tämä Jumalankin lahja annetaan pärstäkertoimen perusteella eikä kaikille edes anneta mahdollisuutta uskoon ja iankaikkiseen elämään.

Jumalan tunteminen on elämämme tärkein ja perustavin asia.



Jumala lähestyy meitä keskellä elämää, vaikka emme sitä aina ymmärräkään. Kohdatessaan hänet ihminen sekä pelkää että rakastaa häntä. Jumalan pyhyys herättää pelkoa, mutta Jumalan rakkaus vetää puoleensa.



Käskyissään Jumala osoittaa, miten meidän tulee elää. Samalla hän paljastaa itsekkyytemme ja pahuutemme. Ensimmäinen käsky kysyy, minkä varaan me elämämme rakennamme. Kuka tai mikä on meidän jumalamme?



Jokainen etsii jotakin, johon voi kiinnittää toivonsa. Luulemme, että raha, valta ja kunnia suojaavat meitä. Rakennamme elämämme itsemme ja omien tekojemme varaan. Se, mihin ennen muuta turvaudumme, on meidän jumalamme. Omat jumalamme ovat kuitenkin toiveidemme ja unelmiemme heijastuksia. Ne eivät voi antaa, mitä lupaavat.



Ainoa todellinen turva on Jumala, joka on luonut kaiken ja ilmoittanut olevansa kaiken Herra. Hänen lahjaansa on elämä ja kaikki hyvä, mitä meillä on.



Jos turvaudumme omatekoisiin epäjumaliin, käännymme pois Jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Koska Jumala on kaiken hyvän antaja, rakkautemme kuuluu hänelle. Hän tahtoo olla ainoa Jumalamme.

Jumalan tunteminen on elämämme tärkein ja perustavin asia. Jumala lähestyy meitä keskellä elämää, vaikka emme sitä aina ymmärräkään. Kohdatessaan hänet ihminen sekä pelkää että rakastaa häntä. Jumalan pyhyys herättää pelkoa, mutta Jumalan rakkaus vetää puoleensa. Käskyissään Jumala osoittaa, miten meidän tulee elää. Samalla hän paljastaa itsekkyytemme ja pahuutemme. Ensimmäinen käsky kysyy, minkä varaan me elämämme rakennamme. Kuka tai mikä on meidän jumalamme? Jokainen etsii jotakin, johon voi kiinnittää toivonsa. Luulemme, että raha, valta ja kunnia suojaavat meitä. Rakennamme elämämme itsemme ja omien tekojemme varaan. Se, mihin ennen muuta turvaudumme, on meidän jumalamme. Omat jumalamme ovat kuitenkin toiveidemme ja unelmiemme heijastuksia. Ne eivät voi antaa, mitä lupaavat. Ainoa todellinen turva on Jumala, joka on luonut kaiken ja ilmoittanut olevansa kaiken Herra. Hänen lahjaansa on elämä ja kaikki hyvä, mitä meillä on. Jos turvaudumme omatekoisiin epäjumaliin, käännymme pois Jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Koska Jumala on kaiken hyvän antaja, rakkautemme kuuluu hänelle. Hän tahtoo olla ainoa Jumalamme.

syntisyytensä vuoksi. Jumala ei kelpuuta taivaaseen syntiä. Vain Jeesuksen verellä pestynä, armahdettuna, ihminen on kelvollinen pääsemään Jumalan luokse taivaaseen. Usko on Jumalan lahja.

ei voi kuin ihmetellä, miksei Jumala annan uskon lahjaa kaikille. Silti taivaaseen pääsee vain ne, jotka uskovat. Mielenkiintoista.

ei voi kuin ihmetellä, miksei Jumala annan uskon lahjaa kaikille. Silti taivaaseen pääsee vain ne, jotka uskovat. Mielenkiintoista.

Ilmeisesti tuo jumala sitten arvottaa vapaan tahdon todellista isänrakkautta korkeammalle. Ihmiselle on annettu valinnanvapaus, joten jumala antaa "rakastamiensa" lasten hukkua ja joutua kadotukseen ihan vapaasti... No thanks sellaiselle tyypille. Boikotoin.

Tämän ansiosta menen ensi viikolla pyytämään srk:lta keskusteluapua elämäni suurimman kriisin keskellä.

Jumalan tunteminen on elämämme tärkein ja perustavin asia.

Jumala lähestyy meitä keskellä elämää, vaikka emme sitä aina ymmärräkään. Kohdatessaan hänet ihminen sekä pelkää että rakastaa häntä. Jumalan pyhyys herättää pelkoa, mutta Jumalan rakkaus vetää puoleensa.

Käskyissään Jumala osoittaa, miten meidän tulee elää. Samalla hän paljastaa itsekkyytemme ja pahuutemme. Ensimmäinen käsky kysyy, minkä varaan me elämämme rakennamme. Kuka tai mikä on meidän jumalamme?

Jokainen etsii jotakin, johon voi kiinnittää toivonsa. Luulemme, että raha, valta ja kunnia suojaavat meitä. Rakennamme elämämme itsemme ja omien tekojemme varaan. Se, mihin ennen muuta turvaudumme, on meidän jumalamme. Omat jumalamme ovat kuitenkin toiveidemme ja unelmiemme heijastuksia. Ne eivät voi antaa, mitä lupaavat.

Ainoa todellinen turva on Jumala, joka on luonut kaiken ja ilmoittanut olevansa kaiken Herra. Hänen lahjaansa on elämä ja kaikki hyvä, mitä meillä on.

Jos turvaudumme omatekoisiin epäjumaliin, käännymme pois Jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Koska Jumala on kaiken hyvän antaja, rakkautemme kuuluu hänelle. Hän tahtoo olla ainoa Jumalamme.

pointti on siinä, että a) jos uskoo Jumalaan ja Jeesukseen, ottaa Jeesuksen omaksi vapahtajakseen ja siten antaa elämänsä hänelle, hän ottaa omakseen. Vastaavasti jos b) ei usko Jumalaan, joutuu "kadotukseen", mikä käytännössä tarkoittaa ikuista erossaoloa Jumalasta ja vie mahdollisuuden enää koskaan päästä yhteyteen Jumalan kanssa. Tämä on vain oma tulkintani.

Vai riippuuko sen jumalan olemassaolo siitä, että sitä palvotaan? Eihän oikea kaikkivaltias tarvitse alamaistensa uskoa yhtään mihinkään, hän vain ON olemassa ja kaikkivaltias. Get it?



Jokatapauksessa oikea ja rakastava kaikkivaltias pelastaisi KAIKKI, joita hän rakastaa. Koska hänellä olisi valta tehdä niin.

Vai riippuuko sen jumalan olemassaolo siitä, että sitä palvotaan? Eihän oikea kaikkivaltias tarvitse alamaistensa uskoa yhtään mihinkään, hän vain ON olemassa ja kaikkivaltias. Get it? Jokatapauksessa oikea ja rakastava kaikkivaltias pelastaisi KAIKKI, joita hän rakastaa. Koska hänellä olisi valta tehdä niin.

Kristinuskon kehitelmä on epäreilu, julma ja selkeästi ihmisen rajallisen mielikuvituksen luomus. Oikea kaikkivaltias olisi kaiken tuon yläpuolella, eikä vaatisi seuraajiltaan uskoa. Miksi vaatisikaan?

että ihminen tavallaan siis päättää itse haluaako hän Jumalan yhteyteen vai eroon Jumalasta. Ja vaikka usko on lahja, mun käsittääkseni etsivä löytää, eli varmastikin uskoa etsivä henkilö palkitaan sillä uskon lahjalla. Mutta on normaalia myös epäillä ja haparoida, se kuuluu asiaan.

sillä se on vastoin pyhän luontoa. Siksi juuri tarvittiin ristin työ ja veri, joka peittää ihmisten synnin.



Halua Jumalalla on kyllä pelstaa kaikki, ja kaikki on sitä varten tehty valmiiksi ja tarjottu ihmisille. KYse on enää siitä, miten valitsemme, valitsemmeko uskon vai emmekö valitse.



Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan on ihtohimoista, omistushaluista, mutta siihen ei koskaan liity pakko. Siksi meillä on vapaa tahto ja järki. Järjellä voi myös valita uskon, ja sen jälkeen kaikki on lahjaa.

Vai riippuuko sen jumalan olemassaolo siitä, että sitä palvotaan? Eihän oikea kaikkivaltias tarvitse alamaistensa uskoa yhtään mihinkään, hän vain ON olemassa ja kaikkivaltias. Get it?

Jokatapauksessa oikea ja rakastava kaikkivaltias pelastaisi KAIKKI, joita hän rakastaa. Koska hänellä olisi valta tehdä niin.

Jeesuksen, kieltäytyy ottamasta pelastusta vastaan, sanomaa vastaan, käyttäytyy raamatun sanoman vastaisesti, pilkkaa Jumalaa jne, kerrotko minulle syyn, miksi Jumala haluaisi valita hänet valtakuntaansa? Pilkkaamaan, epäilemään jne? Kyllä minusta ajatus on ihan looginen, että ne pääsevät valtakuntaan, jotka uskovat sinne pääsevänsä. Ne, jotka hylkäävät Jumalan, tekevät oman valintansa. Vaikka julmaltahan se kuulostaa.

Vai riippuuko sen jumalan olemassaolo siitä, että sitä palvotaan? Eihän oikea kaikkivaltias tarvitse alamaistensa uskoa yhtään mihinkään, hän vain ON olemassa ja kaikkivaltias. Get it? Jokatapauksessa oikea ja rakastava kaikkivaltias pelastaisi KAIKKI, joita hän rakastaa. Koska hänellä olisi valta tehdä niin.

Jeesuksen, kieltäytyy ottamasta pelastusta vastaan, sanomaa vastaan, käyttäytyy raamatun sanoman vastaisesti, pilkkaa Jumalaa jne, kerrotko minulle syyn, miksi Jumala haluaisi valita hänet valtakuntaansa? Pilkkaamaan, epäilemään jne? Kyllä minusta ajatus on ihan looginen, että ne pääsevät valtakuntaan, jotka uskovat sinne pääsevänsä. Ne, jotka hylkäävät Jumalan, tekevät oman valintansa. Vaikka julmaltahan se kuulostaa.

Vai riippuuko sen jumalan olemassaolo siitä, että sitä palvotaan? Eihän oikea kaikkivaltias tarvitse alamaistensa uskoa yhtään mihinkään, hän vain ON olemassa ja kaikkivaltias. Get it? Jokatapauksessa oikea ja rakastava kaikkivaltias pelastaisi KAIKKI, joita hän rakastaa. Koska hänellä olisi valta tehdä niin.

Jeesuksen, kieltäytyy ottamasta pelastusta vastaan, sanomaa vastaan, käyttäytyy raamatun sanoman vastaisesti, pilkkaa Jumalaa jne, kerrotko minulle syyn, miksi Jumala haluaisi valita hänet valtakuntaansa? Pilkkaamaan, epäilemään jne? Kyllä minusta ajatus on ihan looginen, että ne pääsevät valtakuntaan, jotka uskovat sinne pääsevänsä. Ne, jotka hylkäävät Jumalan, tekevät oman valintansa. Vaikka julmaltahan se kuulostaa.

Olisi ihanaa, jos olisi olemassa oikeasti koko ihmiskuntaa rakastava jumala, jolle ihmisen vapaa tahto ei ole pyhä lehmä, joka sitoo kaikkivaltiaankin kädet.

Tajuatteko te ollenkaan näitä älyttömiä ristiriitoja uskonnossanne? Jos jumala vaatii minulta järjen ja omantunnon äänestä luopumista, pitäköön uskontonsa. En usko, että oikea kaikkivaltias ikipäivänä olisi niin ilkeä ja pikkumainen tyyppi.

että ihminen tavallaan siis päättää itse haluaako hän Jumalan yhteyteen vai eroon Jumalasta. Ja vaikka usko on lahja, mun käsittääkseni etsivä löytää, eli varmastikin uskoa etsivä henkilö palkitaan sillä uskon lahjalla. Mutta on normaalia myös epäillä ja haparoida, se kuuluu asiaan.

Tuhlasin vuosia uskon etsimiseen ja apua hirveään hätään teini-iässä. Eipä apua kuulunut, ei missään muodossa. Ahdistus vain paheni pahenemistaan, kunnes lopetin kokonaan uskontojorinat. Kummasti olo parani pikkuhiljaa, kun seurasin oikeasti sydämeni ääntä ja kuuntelin itseäni.

Mutta hihhulille se on tietysti jotain harhaa, tms. Been there, heard it too many times. Muistan niin hyvin sen "logiikan", mikä niissä yhteisöissä oli vallalla. Jos ei joku idea tai ajatus sopinutkaan uskontomuottiin, se

a. tungettiin siihen väkisin esim. kehäpäätelmien avulla

b. leimattiin saatanan työksi.

Kaikki vaan sen takia, ettei maailmankuva missään nimessä järkkyisi.

a) ikuinen elämä

b) ikuinen kuolema



sinulla on tämä elämä aikaa todistaa uskosi Jumalalle. "Usko ilman tekoja on kuollut" eli nyt teoillasi osoitat haluatko palvella Jumalaa tulevaisuudessa vai et.



Jumala on antanut valinnan vapauden ja saat ihan itse päättäävalitsetko kumman vaihtoehdon.