Appiukko lähti kesken ristiäisten, kun paljastui, että lapsi sai minun sukunimeni
Tapauksesta on kohta pari viikkoa, että appiukosta ole vieläkään kuulunut mitään. Mies on yrittänyt soittaa isälleen useamman kerran, mutta joko appiukko ei vastaa tai lyö luurin suoraan korvaan.
Pakko kai vaan antaa ukon rauhassa murjottaa.
Kommentit (92)
Minusta lapset tulee nimetä isän sukuun.
lapsi kuuluu isän sukuun vain silloin kun lapsella ei ole isää, annetaan äidin sukunimi. Mies elättää perheen ja äiti elää lasten kanssa miehen tuloilla ja kustannuksella.
Luolamiehen kanssako asut?! Salli mun nauraa...
Tuli vaan mieleen, etteihän ristiäisissä sukunimeä edes mainita... meillä ei ainakaan ole mainittu kummankaan lapsen kohdalla. Niin, ollaan siis myös eri sukunimellä...
Lyönpä vetoa, että sinusta vielä kuullaan tällä palstalla..
jos minusta osallistuvaa mummia toivotaan, sopii ottaa toiveenikin huomioon.
Lyönpä vetoa, että sinusta vielä kuullaan tällä palstalla..
jos minusta osallistuvaa mummia toivotaan, sopii ottaa toiveenikin huomioon.
vaimovalinnassaan sitten aikanaan, eikä ota ketään palstamammaa. Toivon, että tulevissa nuorissa naisissa on vielä jäljellä jokunen tolkun yksilökin, eikä vauvapalsta ole pilannut kaikkia.
joista eivät näköjään tiedä yhtään mitään. Sukunimiasiat ovat verrattain uusia Suomessa. Esim. vielä 1800-luvun lopulla oli suuri määrä ihmisiä ilman sukunimeä tai se annettiin talon mukaan. Suomettumisen aikakaudella ruotsalaisia nimiä vaihdettiin kilvan suomalaisiin. Siitäkään ei ole montaa sukupolvea. Eli mikä on se perinne mistä puhutaan? Suomessa ns. sukunimilaki oli voimassa vain muutaman vuosikymmenen. Edelleen siis mikä perinne??
Lain mukaan lapsi saa syntymässään äitinsä sukunimen, myöhemmin sen saa vaihtaa tunnustetun isän tai aviomiehen sukunimeen jos niin haluaa. Eli tässäkään ei ole perinteellä mitään tekemistä.
Ennen tunnustetuilla lapsilla oli isänsä nimi,
aviottomilla äitinsä nimi. Sen verran mäkin historiasta tiedän. Ja tähän perinteeseen vetoan. Siksi meillä on lapsilla isän sukunimi.
Luepas nyt mitä kirjoitit ja ajattele hetken ajan. Minä olen tunnustettu JA avioton lapsi. Enkä ole sekä isän että äitin sukunimellä...
Tarkoititko kenties että tunnustetuilla lapsilla oli isänsä nimi ja tunnustamattomilla äidin nimi.
lapsi kuuluu isän sukuun vain silloin kun lapsella ei ole isää, annetaan äidin sukunimi. Mies elättää perheen ja äiti elää lasten kanssa miehen tuloilla ja kustannuksella.
Luolamiehen kanssako asut?! Salli mun nauraa...
miehelläni on rahaa
lapsi kuuluu isän sukuun vain silloin kun lapsella ei ole isää, annetaan äidin sukunimi. Mies elättää perheen ja äiti elää lasten kanssa miehen tuloilla ja kustannuksella.
Luolamiehen kanssako asut?! Salli mun nauraa...
miehelläni on rahaa
Noh, rahalla ei saa rakkautta eikä terveyttä. Hahhahhaa!
lapsi kuuluu isän sukuun vain silloin kun lapsella ei ole isää, annetaan äidin sukunimi. Mies elättää perheen ja äiti elää lasten kanssa miehen tuloilla ja kustannuksella.
Luolamiehen kanssako asut?! Salli mun nauraa...
miehelläni on rahaa
Noh, rahalla ei saa rakkautta eikä terveyttä. Hahhahhaa!
meillä on rakkautta ja terveyttä.
naura vaan
että haluan säilyttää sukunimeni vielä joskus avioituessani ja jälkeläisilläni.
Sukunimeni on harvinainen ja haluan että sukuni säilyy.
Avomieheni sukunimi on taas sarjaa Nieminen. Täysnimikaimoja löytyy noin 200 ja hän sanoi mielellään ottavansa sukunimeni. Hän sanoi ymmärtävänsä miksi asia on minulle tärkeä.
Miehen äiti sitten taas veti pakastealtaallisen herneitä nenäänsä kun esikoisemme sai minun sukunimeni. Mieheni yritti selittää että miksi näin, mutta rouvapa päätti että hänellä ei ole lapsenlasta. Mieheni ei ole ainoa lapsi.
Miehen isä taas oli todella ymmärtäväinen ja sanoikin että "meitä xxxxx:iä on jo aivan tarpeeksi". Eikä todellakaan sanonut sitä pahalla.
"Appivanhemmat" ovat eronneet enkä ymmärrä miksi mieheni äiti otti asian niin raskaasti, hänellä on siis entisen miehensä nimi vieläkin, vaikka on uudessa suhteessa.
Asia selitettiin hänelle jo ennen lapsen syntymää, mutta ilmeisesti puhuimme taas seinille.
No osasyynä voi olla sekin että mieheni äiti on inhonnut minua ensitapaamisestamme. Sukunimeni kuulessaan sanoi että hän ei halua ryssiä kotiinsa (sukunimeni on karjalainen ja tuo alue oli joskus ihan Suomea, isovanhempani tulivat evakkoina kainuuseen).
mummo on nyt jo mullan alla. Ei ehtinyt päivittelemään veljeni lapsia enää, mutta siis monta vuotta se sitä siunaili.
ja emme ymmärrä jos miehen suvusta joku olisi samanlailla suvunylpeä
Kun joku puhui täällä siitä että on monta nimeä ovissa. Sehän just johtuu siitä kun joka lapselle annetaan isän nimi. Jos äiti on yhteinen tekijä näillä lapsilla niin järkevämpää olisi nimenomaan antaa äidin sukunimi, niin olisi sitten vähemmän nimiä ovessa.
lapsi kuuluu isän sukuun vain silloin kun lapsella ei ole isää, annetaan äidin sukunimi. Mies elättää perheen ja äiti elää lasten kanssa miehen tuloilla ja kustannuksella.
Luolamiehen kanssako asut?! Salli mun nauraa...
miehelläni on rahaa
Noh, rahalla ei saa rakkautta eikä terveyttä. Hahhahhaa!
meillä on rakkautta ja terveyttä. naura vaan
Jos mies on luolamies! Ei siinä paljoa rahat auta...
lapsi kuuluu isän sukuun
vain silloin kun lapsella ei ole isää, annetaan äidin sukunimi.
Mies elättää perheen ja äiti elää lasten kanssa miehen tuloilla ja kustannuksella.
Mietipä että joissain perheissä äitikin tuo rahaa perheeseen! Tai entäs sellainen että nainen elättää perheen ja mies elää lasten kanssa naisen tuloilla ja kustannuksella! IIK! Et varmaan pysty edes kuvittelemaan?
mulla ja lapsilla miehen sukunimi mutta valitettavasti MINÄ elätän meidän perheen..näin ollu jo 5vuotta kun mieheni jäi sairaseläkkeelle. Et ei se aina mee niin et mies elättää!!!! :D
Mietipä että joissain perheissä äitikin tuo rahaa perheeseen! Tai entäs sellainen että nainen elättää perheen ja mies elää lasten kanssa naisen tuloilla ja kustannuksella! IIK! Et varmaan pysty edes kuvittelemaan?
ei kovinkaan moni nainen jaksa katsoa miestä jota on elätettävä.
Tietenkin se on eri asia jos on kyse miehestä joka on ison kartanon omistaja ja on paljon muutakin omaisuutta, eli mies ottaa vain vapaata hoitaakseen lapsia ja auttaakseen vaimoaan.
Minulle kelpaisisi sellainen vanhanaikainen mies, joka ei kyseenalaista sitä että vaimo haluaa palvelija, perhellä on oltava kokki, piika/kodinapulainen, talonpoika jne jne
lapselle annetaan isän sukunimi. MUTTA en heti teilaa niitä jotka antavat äidin sukunimen.
Niinkuin täällä heti teilataan ne jotka vain erehtyvät sanovansa että heillä annetaan isän sukunimi. Kuten tuo yksikin heti haukkui luolamieheksi.
Ei minulla ainakaan ole luolamiestä ;)
lapsi kuuluu isän sukuun
vain silloin kun lapsella ei ole isää, annetaan äidin sukunimi.
Mies elättää perheen ja äiti elää lasten kanssa miehen tuloilla ja kustannuksella.