Onko 26-vuotias kahden lapsen äiti mielestäsi vielä nuori??

varmaan kutsutaan myös esim. lautapeli- iltoja, tupaantuliaisia, läksiäisiä jne mihin liittyy alkoholia, ei siihen oleellisesti kuulu yhden illan suhteet. Luultavasti tällaiset ystävien tapaamiset harvenevat todella paljon kun on lapsia ja ura ja aviomies, siksi on hyvä hoitaa ne pois alta nuorena ja vapaana eikä nelikymppisenä juosta kadotetun nuoruuden perässä. Vapaus on siinä se juttu, ja kaverit.

Mun käsityksen mukaan yleensä tuollaiset loppuvat jo alle kolmekymppisiltä, eikä niitä ole aikuisilla ikävä. Sitäpaitsi ongelmia voi tulla, jos on pitkään tottunut elämään vapaata elämää, kun yhtäkkiä joutuu ottamaan toisesta vastuuta. Nelikymppiset eroavat eniten, tämä on tilastollinen totuus. Kaikki eivät vain sopeudu lapsiperhe-elämään, eikä se ole iästä kiinni ainoastaan.

että lapsi on parasta mitä mun elämässä on tapahtunut! aivan ihanan valloittava tytöntyllerö, toivottavasti vielä jonain vuonna saisin lisää lapsia

mä oon saanut esikoisen 19-vuotiaana ja toisen 21-vuotiaana. enkä koe, että olisin menettänyt nuoruuteni :D

terveisin, kolmekymppinen kolmen lapsen äiti

varmaan kutsutaan myös esim. lautapeli- iltoja, tupaantuliaisia, läksiäisiä jne mihin liittyy alkoholia, ei siihen oleellisesti kuulu yhden illan suhteet. Luultavasti tällaiset ystävien tapaamiset harvenevat todella paljon kun on lapsia ja ura ja aviomies, siksi on hyvä hoitaa ne pois alta nuorena ja vapaana eikä nelikymppisenä juosta kadotetun nuoruuden perässä. Vapaus on siinä se juttu, ja kaverit.

Ei mun ystävien tapaaminen ole harventunut yhtään sen enempää nyt 30-vuotiaana kuin silloin kun olin 20-vuotias.

Miksi ihmeessä pitää olla "vapaa" jos käy tupaantuliaisissa tai ulkona iltaa viettämässä?

23v ja 2 lasta.

Mun käsityksen mukaan yleensä tuollaiset loppuvat jo alle kolmekymppisiltä, eikä niitä ole aikuisilla ikävä. Sitäpaitsi ongelmia voi tulla, jos on pitkään tottunut elämään vapaata elämää, kun yhtäkkiä joutuu ottamaan toisesta vastuuta. Nelikymppiset eroavat eniten, tämä on tilastollinen totuus. Kaikki eivät vain sopeudu lapsiperhe-elämään, eikä se ole iästä kiinni ainoastaan.

on hyyyvin suppea käsitys aikuisuudesta. Veikkaan, että olet vähän päälle kolmikymppinen, joka ei ole oikeasti aikuistunut ja tarvitsee siihen siksi ulkoisia merkkejä kuten jakkupuvun ja vakavan ilmeen.

"nelikymppisenä juosta kadotetun nuoruuden perässä. "



eikö 4ov sitten harrasta leffoissa käyntiä, kavereiden kanssa ulkona syömistä (tai jopa juhlimista), matkustelua...



ainakin minun tuntemani 4-kymppiset tekevät noita asioita, eikä mulle oo tullut ikinä mieleen kun joku on sanonut lähtevänsä vaikka illanviettoon, että "toi varmaan lähtee nyt siks ku ei nuorena oo tarpeeks päässy".

"itsellä ei tuossa iässä ollut muuta kuin biletystä. "

Siis eikö sitten vaikka 20v ole enää nuori jos hän ei biletä?

mutta kaikki nämä vastaajat (kaikissa kysymyksissä) vastaavat verraten asiaa omaan (elettyyn) elämäänsä.

[

Ei mun ystävien tapaaminen ole harventunut yhtään sen enempää nyt 30-vuotiaana kuin silloin kun olin 20-vuotias.



Miksi ihmeessä pitää olla "vapaa" jos käy tupaantuliaisissa tai ulkona iltaa viettämässä?

[/quote]

Js miksi kaikkien tulee ylipäätänsä käydä missään ulkona? Itse käyn ulkona ehkä 1-2krt vuosi ja se riittää minulle aivan hyvin. En kaipaa mitään enempää.

Luulevat, ettei elämää oel olemassa sen jälkeen, kun on alkanut seurustella vakavasti ja päättänyt sitoutua.

Monen 2-kymppisen mielestä elämä "loppuu", kun ikä alkaa kolmosella tai nelosella. Kärjistetysti ilmaistuna, on kiire tehdä kaikki ajoissa, jotta saisi sen toisen jalan hautaankin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hehee. =D

varmaan kutsutaan myös esim. lautapeli- iltoja, tupaantuliaisia, läksiäisiä jne mihin liittyy alkoholia, ei siihen oleellisesti kuulu yhden illan suhteet. Luultavasti tällaiset ystävien tapaamiset harvenevat todella paljon kun on lapsia ja ura ja aviomies, siksi on hyvä hoitaa ne pois alta nuorena ja vapaana eikä nelikymppisenä juosta kadotetun nuoruuden perässä. Vapaus on siinä se juttu, ja kaverit.

Ei mun ystävien tapaaminen ole harventunut yhtään sen enempää nyt 30-vuotiaana kuin silloin kun olin 20-vuotias.

Miksi ihmeessä pitää olla "vapaa" jos käy tupaantuliaisissa tai ulkona iltaa viettämässä?

loppuisivat alle 30-vuotiailta??

Etteikö ole aikuinen, jos ystäviään tapailee?Miksi erheelliset ei voisi tavata ystäviään ja jopa bilettää ravintolassa, jos siltä tuntuu?

Mä olen 45 ja 4 lapsen äiti, ystäviin on pidetty yhteyttä ihan säännöllisesti kaikki nämä vuodet perheellisenä. Toki kosteita baari-iltoja ei pahemmin lasten vauva-aikaan ollut monestakin syystä mutta kotona tavattiin useinkin ystäviä ja kyläiltiin perheinäkin puolin ja toisin.

varmaan kutsutaan myös esim. lautapeli- iltoja, tupaantuliaisia, läksiäisiä jne mihin liittyy alkoholia, ei siihen oleellisesti kuulu yhden illan suhteet. Luultavasti tällaiset ystävien tapaamiset harvenevat todella paljon kun on lapsia ja ura ja aviomies, siksi on hyvä hoitaa ne pois alta nuorena ja vapaana eikä nelikymppisenä juosta kadotetun nuoruuden perässä. Vapaus on siinä se juttu, ja kaverit.

Mun käsityksen mukaan yleensä tuollaiset loppuvat jo alle kolmekymppisiltä, eikä niitä ole aikuisilla ikävä. Sitäpaitsi ongelmia voi tulla, jos on pitkään tottunut elämään vapaata elämää, kun yhtäkkiä joutuu ottamaan toisesta vastuuta. Nelikymppiset eroavat eniten, tämä on tilastollinen totuus. Kaikki eivät vain sopeudu lapsiperhe-elämään, eikä se ole iästä kiinni ainoastaan.

Ei lapsiperheellisenä eläminen ole estänyt meitä pitämästä yhteyttä ystäviin.

kaipaa sellaisia, eivät ole sillä tavalla sosiaalisia.