Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yöheräilijöiden vanhemmille kysymys:

Vierailija
13.10.2010 |

Onko vauvan unet pidentyneet ilman unikoulua? Milloin, minkä iköinen vauva on ollut? Tiedätkö syyn unien katkonaisuuteen? Pidentyikö unet itsestään vai teitkö itse jotain millä tilanne parani?



Meidän poika heräilee nykyisin tunnin puolentoista välein, ja ollaan aika poikki. Unikoulu tuntuu turhan julmalta, ja jos se epäilyttää, kokeileminen ei kannata, näin olen ymmärtänyt. Vauva vaatii nukahtaakseen aina tissin suuhun, eli ei osaa nukahtaa omaan sänkyynsä.



Mistä apua, vai onko unikoulu ainoa vaihtoehto - auttaako sekään välttämättä? Poika nyt 8 kk.



Kiitos etukäteen vinkeistä ja neuvoista!

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sen sijaan lapsi oppi ihan itse nukahtamaan uudestaan noin vuoden ikäisenä. Pidettiin samassa huoneessa nukkumasas, jotta sai turvaa vanhempien äänistä. Myöhemmin tuli painajaisten jälkeen viereen nukkumaan. Nykyään käyttää yövaloa.

Vierailija
2/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun vauva löytyi joka aamu vierestä enkä koskaan herännyt yöllä häntä nostamaan :) Nykyisin jo iso tyttö ja seilaa silti viereen nukkumaan, enkä herää edelleenkään joten paha sitä kieltää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

esikoinen sai kauhukohtauksia, ei tullut mieleenkään mikään unikoulu, ne loppui aikanaan



kakkonen alkoi heräillä just tuon ikäisenä, otin viereen nukkumaan ja loppui heräily, en antanut tissiä koska olin jo yötissittelyt lopettanut enkä halunnut aloittaa uudelleen



Toki monikaan ei pidä perhepetiä vaihtoehtona, mutta meistä se on helppoa.

Vierailija
4/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei ihan itsestään vähentyneet, mutta helpolla päästiin niistä eroon. Laitettiin n. 7kk ikäisenä vaunuihin nukkumaan yöt (nukkui vaunuissa aina päivällä ja hyvin) ja heiluteltiin kun heräsi. Pari viikkoa näin ja yösyöttöjä oli enää yksi, aamuyöstä neljän aikaan. 9kk iässä päätin jättää senkin pois, eikä ollut homma eikä mikään, muutamana yönä annoin tutin suuhun ja vähän paijasin. Nykyään nukkuu yöt läpeensä omassa sängyssä. On siis nukkunut yöt omassa sängyssä koko ajan lukuunottamatta sitä parin viikon vaununukutusta. (Ja no, ihan alkuun nukkui mun kainalossa, mutta sillä ei tähän vaikutusta.) Mutta nyt ei tosiaan tarvi enää heräillä öisin, vauva laittaa itse tutin suuhun jos herää yöllä. Kannattaa laittaa sänkyyn paljon tutteja (jos käytössä) niin osuu aina käteen. :)

Vierailija
5/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sehän tässä on ongelma, että tutti ei käy lainkaan, vauva lopetti jo monta kuukautta sitten tutin käytön. Vauvalla ei ole myöskään mitään uniriepua tms auttamassa unta, eli tuntuu että jos tissi loppuu nyt unikoulun myötä, ei ole mitään mikä auttaisi unen tuloa. Tuntuu että jätän pojan tyhjän päälle, selviämään yksin enkä voi itse auttaa!



Neuvolassa sekä th että lääkäri suositteli unikoulua, ja kieltämättä ollaan väsyneitä koko perhe. Joskus vauva nukahtaa viereen ilman tissiä, mutta sekin on harvinaista.

Vierailija
6/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli laitokselta asti todella huono nukkuja. Kaks ekaa kuukautta meni piikkiin vauva nyt vaan nukkuu huonosti. Sitten alkoi itkut ja itkettiinkin urakalla 1v6kk.

Yöt meni levottomasti pyörien ja itkien pahimmillaan 6 tuntia per yö!



Unikoulua tehtiin kotona kun siihen tarvittava ikä saavutettiin. Ei tulosta.

10kk ikäisenä käytiin turvakodilla unikoulussa. Ei tulosta =/



Kokeita otettiin, lääkärissä hypättiin jne..

Viimein 1v6kk ikäisenä todettiin vilja-allergia. Kun ruokavalio saatiin kuntoon alkoi lapsi nukkua täysiä öitä heräämättä.



Meillä oli lisäksi korvatulehduskierre, hengitys rohisi ja oli ahtaalla (paheni sairastelujen yhteydessä) maha todella turvoksissa, kakka haisi todella hirveeltä, pylly paloi samantien kun kakka tuli housuun. Posket punoittivat ja iho oli muutenkin todella huonona. Atoopikko..

Siltikään kokeet eivät näyttäneet mitään muita allergioita kuin muna.



Ensin kokeiltiin maidoton ruokavalio, ei merkittävää helpotusta. Sitten jätettiin viljatkin pois ja poika muuttui ihan eri lapseksi.

Oli kauhean rauhallinen ja hiljainen päivä/ yöt sitten huusi läpeensä. Lapseen tuli ääntä ja energiaa =) Ei esim. ikinä jokellellut vauvana =/ Olin todella huolissani lapsestani, julkisella ei meidän hätäämme otettu todesta!! Yksityisen puolella poikamme tutkittiin ja kauan saatiin tehdä töitä.. että saatiin selville mikä lapsella on.



Itse uuvuin ja lopulta masennuin.. en jaksanut välittää itsestäni. Kun huoli lapsesta oli niin kova. Vielä kun on isompiakin lapsia niin ei nukkumisesta edes päivällä tullut mitään. Mentiin sitten 1v6kk n. 2tunnin rikkonaisilla unilla.

Monenlaista kremppaa tuli itsellekkin. Ja kun poika saatiin kuntoon, tajusin itsellekkin hakea apua.

Nyt elämä suht normaalia, oma toipuminen on vielä vaiheessa. Vaan elämä jo hymyilee =)



Tsemppiä teille. Enpä osaa sanoa tuoko teille helpotusta unikoulu, mutta sen sanon että kannattaa kokeilla!! Ja ihan jonkun muun tekemänä kuin sinun!! Ammatti-ihmiset kannattaa ottaa käyttöön, jos isästä tai läheisistä ei ole siihen hommaan. Siinä tarvitaan pitkää pinnaa ja järjestelmällisyyttä. Äiti poissa kuvioista ainakin 5 yötä!

Unikoulu on lempeää nykyään, ei lapsen huudattamista! Lasta kuunnellaan ja hätään annetaan apua. Kaikki ylimääräinen vain jätetään pois.



Et kerro onko lapsellasi muita oireita.. vai onko tuo huono nukkuminen ainut ongelma. Jos on, yleensä unikoulu tuo avun =) Tsemppiä teille ja rohkeasti apua hakemaan!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoinen nukkui ensimmäisen kokonaisen yönsä 2,5-vuotiaana, siihen asti herättiin yöstä riippuen 2-6 kertaa. =( Ensimmäinen vuosi syömään ja seuraavat 1,5 vuotta - jaa-a, mihin milloinkin.



Keskimmäisen toivoin olevan erilainen, vaan ei. Samanlainen tissitakiainen ja yöheräilijä.



Kolmannen kohdalla sormet ristissä toivoin, että nyt saan sen "nukkuu koko yön ja herää kerran aamuneljältä" -lapsen. Juu, ei käynyt tuuri.



Kaikki lapseni ovat olleet tosi huonoja syömään kiinteitä, ja pullo ei ole kelvannut yhdellekään. Vain tämä kolmas huoli tutin, mutta hänkin vieroitti itse itsensä 7 kk: iässä.



Nyt tyttö on 10 kk ja herää yhä öisin syömään 3 kertaa. Unet on tosi vähillä, koska muutkin lapset on huonoja nukkumaan yhä ja kömyävät yleensä jossain vaiheessa meidän huoneeseen. Näin ollen herään yössä 3-6--> kertaa. 10 kuukautinen ei periaatteessa kai enää tarvitsisi yömaitoa ainakaan näin monta kertaa, mutta tyttö on tosi pieni ja maito ei päivällä maistu, joten en ole raaskinut vielä edes yrittää vähentää noita ruokailuja. Kahdelta vanhemmalta vähensin aikanaan nuo yöruokailut pikkuhiljaa siinä vuoden iässä ja sen jälkeen.



Varsinaista unikoulua ei koskaan yritetty kenelläkään lapsista. Vitsailen aina, että hyvin tää menee kun ei ole seitsemään vuoteen nukkunut, niin ei enää muista millaista se on. =( Pääasiassa jaksan suht ok, mutta esim ylipaino-ongelmia nykyään on, ja yhdeksi syyksi lukisin kyllä tämän unitilanteen.



En osaa auttaa, ikävä kyllä. Itse toivon, että pari vuotta kun tässä vielä sinnittelee, niin sitten ne jo nukkuu lähes yönsä. ;) Esikoinen 7 v herää nykyisin enää maks kerran yössä, joten toivottavasti nuo muutkin jossain vaiheessa... Voimia!

Vierailija
8/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

unikoulu pikkuisen ollessa 14 kk.

Olisi varmaan jossain vaiheessa oppinut nukkumaan ilmankin (ehkä 3-vuotiaana kuten isänsä), mutta minun sairastumiseni takia oli pakko pitää se unikoulu.



Pari yötä oli vaikeita, mies käytännössä kanniskeli häntä ympäri asuntoa ne yöt. Semmoinen oli meidän unikoulumme.

Sen jälkeen yöt on olleet rauhallisia :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksanut lukea vastauksia kunnolla, mutta tuli vain mieleeni, että voisiko lapsellanne olla korvatulehdus?



Meillä lapset korvakierteisiä, mutta esikoisesta en edes moista osannut epäillä, joten hän itki ja heräili korvakipuunsa ja minä vain luulin, että yöheräily "kuuluu vauva-aikaan". :(



Toisaalta meilläkin toinen lapsi nukahti ainoastaan tissille, mutta nukkui pitkiä pätkiä, kun vain uneen pääsi (paitsi niinä kymmeninä kertoina, kun korvakipu vaivasi..). Hänet opetin nukahtamaan ilman tissiä noin 1-vuotiaana. Silitin selästä, enkä päästänyt nousemaan ylös. Raasu itki eka iltana noin 30min, seuraavana iltana 15min ja sitten jo hyväksyi asian.



Öisin huudattaminen tuntuu jotenkin epäinhimilliseltä. Ainakin varmistaisin, ettei lapsella varmasti ole mitään kipuja. Esim. kokeile antaa illalla Panadolia ja katso, onko sillä yhtään rauhoittavaa vaikutusta.

Vierailija
10/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja ikä paransi myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoisella kokeiltiin, lapsi sai aivan kamalan sätkyn. Ei toiminut ei... Toiselle taas oikeastaan toimi, tosin ei pahemmin tarvinnut huudattaa, rajoitettiin vain kutsuihin vastaamista ja lapsi alkoi nukkua heräilemättä. Tai siis kävi itse nukkumaan uudestaan. Tosin on niin sikeäuninen, että kärsi sitten isompana yökasteluvaivasta... :)



Mutta asiaan. Ehkä yrittäisin pois tuosta tissi suussa nukkumisesta. Jotkut lapset tarvitsevat paljon läheisyyttä, ja jos lapsella tuntuu näin olevan en vaatisi yksin omassa sängyssä nukkumista. Mutta ei sekään oikein onnistu, että pitää olla koko ajan tissi suussa. Pari yöimetyskertaa on ihan ok, mutta ei koko ajan. Voisiko isä nukuttaa lasta, nukahtaisi isän viereen? Tai sitten sinä nukuttaisit, mutta nukuttaisit jossain muualla kuin "imetyspaikalla". Meillä esim. nuorin oli tottunut nukahtamaan iltaimetykseen sängyllä ja kun lopulta siitä luovuimme n. 2-vuoden iässä annoin hänen nukahtaa jonkin aikaa syliini sohvalla. Sitten kun imetyksen ja nukahtamisen yhteys oli katkennut alkoin nukahtaa ihan nätisti sänkyynkin. Tosin omassa sängyssään nukkuu vain ajoittain, yleensä herää yöllä huhuilemaa ja kaipaa aikuista lähelle. Me olemme todenneet helpommaksi antaa nukkua vanhempien sängyssä. Nukahtaa sinne itsekseen hyvin ja herättyään nukahtaa itse uudestaan ilman mitään taputteluja tai silittelyjä. Ilmiselvästi tuntee olonsa turvallisemmaksi vanhempien sängyssä. Lapsi nyt jo 3v.