Mitä mielipiteitäsi et koskaan sano ääneen

Inhoan kaikkia "aina oikeassa olevia" henkilöitä, joita usein ovat esim. Etelä-Pohjanmaalaiset naiset. Siellä kaikki on suurta ja kaikki tietävät kaiken. En jaksa väittää vastaan, eli kannan tätä asiaa hiljaa sisälläni-

että kaljut on seksikkäitä, vaikka oikeasti en ollenkaan pidä kaljuista. Minkäs teet, eihän totuutta VOI miehelle sanoa, kun kuitenkin aion sen kanssa pysyä yhdessä jatkossakin.

-En pidä miehen ystävien eukoista, mutta en sitä heille tai miehelleni sano. Käyttäydyn heitä kohtaan korrektisti.

-En pidä em. eukkojen lapsista, tätäkään en heille sano.

-En pidä em. lasten nimistä, sanomattakin selvää että en tätäkään heille sano.

Aika monet mielipiteistäni sanon jollekin... Eli ei kaikkia mielipiteitä kaikille ;) Tässäpä sitten joitain mielipiteitä...

-VIHAAN kaikkia ryssiä.

-Halveksun miehiä, joilla on postimyyntivaimoja.

-En voi sietää mieheni lapsen äitiä. Niin vastuuttomalla, välinpitämättömällä ja määräilevällä ihmisellä ei pitäisi olla lasta. Lapsikin sanoo joka kerran meillä ollessaan, että haluaa pois äitinsä luota, meille asumaan...

Joo, tiedän, että vahvoja mielipiteitä, mutta vain vahvat pärjää. Tyhmyyttä ei ole tiukat mielipiteet, vaan tyhmyyttä on laukoa vahvoja mielipiteitä heikoille päin näköä tai se, ettei pysty tarkistamaan omia mielipiteitään.

Vihaat kaikkia ryssiä, mutta tyhmä on joka ei pysty tarkistamaan mielipiteitään? Pitäisikö sinun tarkistaa omasi ainakin tuolta osalta :D

Tässä on hauska pointti että suurimmalla osalla suomalaisista on venäläiset sukujuuret.

Eikä kannata väittää vastaan ennenkuin on tarkistanut asian.

Ei Suomen sodista ole ihmisikää aikaa, se on jo riittävä perustelu venäläisvihalle. Itärajan takana on arvaamaton rosvokansa. Talvisotakin alkoi Mainilan laukauksilla, jotka ryssät ampuivat ja yrittivät sälyttää vastuun niistä Suomelle. Tämä jo esimerkiksi kertoo niiden epärehellisyydestä. Ei kansakunta muutu vajaassa sukupolvessa. Lisäksi tulevat Suomeen likaisten rahojensa kanssa niitä pesemään, kun omassa maassaan eivät uskalla sijoittaa, kun itsekin tietävät, että kohta tulee joku rosvo tai valtio rosvoaa. Tulevat ja kuvittelet omistavansa koko Suomen, miehet ovat rosvoja ja naiset pääasiassa mihin tahansa suostuvia sutturoita. Kylläpä sanon vaan, että se joka luottaa nyt tai toivottaa tervetulleeksi, joutuu vielä joku päivä tarkistamaan mielipiteensä ja katumaan avosydämisyyttä.

ja helvetin typerää yleistystä.

Sulle on syötetty niin paksua propagandaa, ettet itsekään näe aukkoja siinä.

Pappani oli muuten sodassa. Ei siltikään ole ikinä sanonut että venäläisiä pitäisi vihata. On aina sanonut että "ne ajat on ohi, annetaan menneen olla mennyttä."

myös muiden vauvat on säälittäviä rääpäleitä, ärsyttäviä ja susirumia.kaikki muut raskaana olevat näyttävät kuvottavilta ja vastenmielisitä

enkä ole katkera, meillä on kolme lasta

mitä mieltä olen ns. virikehoidosta eli siitä että äiti on kotona vauvan kanssa ja vie isomman lapsen tarhaan. Olen vastaan sitä enkä ymmärrä enkä toisaalta edes halua ymmärtää tarvetta siihen.

ja että suurin osa ihmisistä on tyhmiä ja että mieheni lapsi(aikuinen jo) on todella paska.

Tietysti siis kaikille taattaisiin hyvä perushoito ja mahdollista kipua hoidettaisiin. Mutta ei sellaista tehohoitoa tai leikkauksia, joka vain pitkittää elämää ja maksaa satoja tuhansia.



Jotkut tämän mielipiteeni kyllä tietävät, ja ovat samaa mieltä kanssani mutta en tietenkään näiden kehitysvammaisten omaisille sanoisi tätä ääneen.

Terveen vanhemman ei kuulu viedä tervettä ja kehitykseltään normaalia kolmivuotiasta päiväkotiin, kun on itse vauvan kanssa kotona.

Todella suuri osa ihmisistä on melko tyhmiä ja yksinkertaisia, looginen ajattelu aivan onnetonta ja jutut muutenkin voivat olla lapsen tasolla. Monet näistä vielä hirveän ylimielisiä ja omahyväisiä, siihen nähden että oikein säälittää kuunnella.

Eräs nainen työyhteisössämme on nyt keski-ikäisenä tiedostanut oman tyhmyytensä ja kyselee nyt huolissaan asiasta. Valehtelen sujuvasti.



Suomalaiset vauvat ovat useimmiten lihavia, rumia ja pötkelömäisiä ja niillä on pienet silmät, joissa toljottaa tylsämielinen ja jotenkin yksinkertaisen näköinen katse. Sitten niistä kasvaa huonosti kasvatettuja rasittavia pikku hirviöitä. En tätä tietenkään äideilleen sano.



Sinkkukaverini jatkuvasti ihmettelee omaa sinkkuuttaan, miksi edelleen sinkku. On hyvin rasittava luonne, ärhäkkä ja vaativa ja kiukkuinen. Kaverina viihdyttävä, kova puhumaan ja iloinen, mutta ymmärrän kyllä hyvin että parisuhteessa olisi varmasti kauhea kumppani. En tätä tietenkään sano.



Eräs tuttavani luulee edelleen olevansa yhtä hehkeä kuin teininä (oli silloin hyvin kaunis), vaikka on nyt lihonut kovasti ja rupsahtanut muutenkin muita nopeammin. Selän takana ihmetellään, eikö huomaa muuttaa pukeutumis- ja meikkityyliään uuden ulkonäkönsä mukaan.

Että mieheni näyttää minusta pullamössöiseltä ilman partaa. Jos mies ajaa parran, en pysty ihan kokonaan peittelemään mielipidettäni mutta sanon sen johtuvan siitä kun on vain niin erinäköinen enkä ole tottunut.



En sano siskolleni, että hän ja miehensä eivät kanna vastuutaan ja rahastavat vanhemmillani, että mielestäni saisivat lopettaa taidepuuhansa ja mennä oikeisiin töihin kun on perhekin elätettävänä.



En kerro miehelleni, että koitan salaa varustautua (lähinnä henkisesti) hänen vammautumiseensa tai poismenoonsa.



En kerro siskolleni olevani hänestä huolissaan, koska en voi hänen asioitaan korjata kuitenkaan ja haluan pitää välit häneen hyvinä.



En kerro kolmannelle siskolleni ajattelevani hänen olevan tyylitön ja itsensä unohtaneen näköinen tupakan polttamalla äänellään ja kellertyneillä hampaillaan, koska rakastan häntä enkä tahdo loukata.

Oikeasti raivostun kun kaupassa joku taliaivo syöttää kuolaavalle lapselleen maksamattomia herkkuja- mitään en voi tietenkään sanoa ääneen, myyjä kun olen. Joudun vaan ihastelemaan lasta. Tekisi mieli myös ojentaa meillä käyviä, yli-itsekeskeisiä rikkaita snobeja, jotka eivät osaa käytöstapoja eivätkä edes tajua mitä ovat ostamassa ja mihin tarpeeseen.



Ärsyttää kun kaverini luulevat minun olevan joku psykologi heille. Käyn itsekin terapeutilla (mm. traumaattisen lapsuuden takia) eli en tosiaankaan ole oikea henkilö pohtimaan kolmea tuntia että miksi kaverini elämä on paskaa (koska hän itse mokailee asiansa, tietty!) ja miksi hänen exänsä ei ole kiinnostunut omista lapsistaan (tunnevammainen kusipää rankalla menneisyydellä ja nykyisin kiireisellä työllä onkin ykkösvalinta isäksi). Huokaus. Tahtoisin kerrankin käydä edes kahvilla ilman että pitää pohtia ongelmia. Eikö voitaisi jutella siitä, että mitäs tykätään kahvilan sisustuksesta, ovatko itse tuotteet hyviä ja mentäiskö tämän jälkeen vaikkapa ikkunaostoksille...mutta ei. Kurjuutta päivästä toiseen yhdellä (kyllä, olen auttanut rahallisesti aiemmin useamman kerran!), syvissä vesissä pyöriskelyä toisella. Koko ajan pitää olla niin vitun filosofinen ja tiedostava, ettei voi edes kahvikupillisesta nauttia koska "kolmannen maailman lapset ovat varmaan tehneet nämäkin kupit ja olikohan tuo kahvi edes Reilua". Aaarrggh.



Olen sitä mieltä että edes EU-kansalaisella ei ole tänne mitään asiaa, ellei ole a.) työpaikkaa, b.) hyvä koulutus jolla työllistyy lähes varmasti, c.) säästöjä ainakin puolen vuoden asumiskustannusten verran. Pakolaiset erikseen ja heidätkin pitäisi seuloa tarkemmin (ottaa veritestit ym. ennen maahanpääsyä, lääkitä sairaat etteivät levitä tauteja suomalaisiin, ei valita mahdollisia pedofiileja/moniongelmaisia ollenkaan). Maahanmuuttajille samat velvollisuudet kuin muillekin, opiskelijoille tukea tarpeeksi ettei tarvitse elää velaksi (opintoetuudet on sidottu jo nyt opintopisteisiin, eli turha sanoa opiskelijoiden "vain" juhlivan)!

on vaikean sairauden läpikäynyt työkaveri, jonka sairaskertomuksia/kokemuksia joudun kuuntelemaan PÄIVITTÄIN. Mulla tulee ne jutut jo korvista ja aina kun mahdollista, vaihdan vaihvihkaa puheenaihetta tai jos paikalle tulee joku muu, poistun sopivasti paikalta. Vaikea sanoa että lopeta hyvä ihminen tuo jauhaminen, kun toinen käynyt lähellä kuolemaa. Pari vuotta tätä on jo kestänyt. Aiemmin olin vielä samassa työhuoneessa hänen kanssaan, sitten sanoin pomolle että jos en pääse toiseen huoneeseen alan etsiä uutta työpaikkaa. Siis pomolle kyllä kerroin suoraan syynkin, että en vain jaksa olla terapeuttina montaa tuntia päivässä.

toinen heistä on täysin ponneton ihminen, vailla minkäälaista omaa tahtoa, hän on patologisen täynnä pelkkää miellyttämisenhalua ja selvää on, ettei kukaan viitsi katsella sellaista "munatonta" ihmistä kovin pitkään.



toinen tyyppi on valitettavasti vähän yksinkertainen, eikä hänellä kai siksi ole oikein minkäänlaista ihmistuntemusta ja jokainen - siis aivan jokainen - tyyppi, jonka kanssa hän milloinkin on, osoittautuu todella kummalliseksi vedättäjäksi, narsistiksi tai jos mahdollista, vielä ihmissuhdeidiootimmaksi, mitä hän on itse.



myöskään en sano, että lähes inhoan erään hyvän kaverini tytärtä, enkä kerro, että seksi ei ole koskaan tuntunut minusta oikein miltään.

Laiskat ja huonot äidit eivät imetä ja vievät lapset aikaisin hoitoon. Näytän tämän niin, että en ole tämänkaltaisten kanssa tekemisissä.



Toinen juttu on esim. masennus ja väsymys, pidän näitä ihan keksittynä juttuina, laiskuutena. En viitsi kuunnella tai katsoa, kai se näkyy naamasta. Yritän kyllä, joskus.

että lopettakaa narina ja väsymyksestä valittaminen ja ottakaa itseänne niskasta kiinni. Inhoan laiskuutta ja saamattomuutta. Yleensä en vain sano mitään kun joku valittaa.

tehdä asialle jotain. On se ihme että kun vetää kaljaa joka päivä, ei mene töihin, istuu sohvalla päivät, pystyy kyllä lähtemään baariin ja kvereiden kanssa jonnekkin mutta kun pitää asioita hoitaa niin onkin masentunut.



Miksi tehdä lapsia jos ei jaksa niitä itse hoitaa? Ymmmärrän vielä että tekee sen yhden kun ei tiedä mitä se on mutta miksi niitä tekee useamman, laittaa ne heti 9kk päiväkotiin jotta saa omaa aikaa? Miksei vaan ole tekemättä niitä?



Sinkkuystäväni on niin kärkäs ja omatahtoinen, kyvytön ottamaan toista huomioon ja ihmettelee miksei ihmissuhteet onnistu kun kiukuttelee kaikesta.



En pidä toisten lapsista ja esitän joka päivä pitäväni. Omaani rakastan

en sano tätä juuri koskaan eriuskoisille ääneen mutta uskon että



1. kaikki ihmisen ovat tehneet syntiä (ajatelleet pahoja ajatuksia, sanoneet pahasti, olleet itsekkäitä ja ilkeitä jne.) ja se erottaa meidät Jumalasta

2. vain uskomalla Jeesukseen pelastumme - joka kuoli syntiemme puolesta. Lasken epätäydellisyyteni ristin juurelle ja kohotan katseeni täydelliseen uhriin.

3. Hyvät teot eivät pelasta meitä, vaan usko ainoastaan. Ryöväri ristillä sanoi vain - muista minua kun olet paratiisissa. Ja Jeesus sanoi tänä päivänä olet siellä kanssani!

4. on olemassa taivas ja helvetti.



Jos tämä on mielestäsi rankka usko niin mieti onko se esim. ennemmän OK uskoa että kaikki läskit on tyhmiä tai että vihaa 'neekereitä'.

Työkaverini laihdutti 5-kymmpisenä 30kg, nyt nahka roikkuu, naama valahti ja näky on kuvottava. Muutenkaan tämä nainen ei koskaan ole pitänyt itsestään huolta esim. katsomalla mitä laittaa päälleen tai meikkaamalla tai edes hoitamalla hiuksiaan tai hampaitaan. En silti sano sitä ääneen, koitan vaan mahdollsimman uskottavasti kehua hänen hienoa painonpudotustaan, jota hehkutetaan minulle joka ikinen päivä :(