Lue keskustelun säännöt.
Niin kauhea parisuhteenkaipuu, että joudun kohta eroamaan. :(
02.10.2010 |
Tänä vuonna olen saanut kerran suukon, pari kertaa halauksen ja muutaman kerran olen saanut makoilla miehen lähellä n. 15 minuuttia. Siinä kaikki hellyys ja rakkauden osoittaminen sekä kahdenkeskinen aika meidän avioliitossamme. Seksiä on ollut viimeksi vuosia sitten, rakkaudesta mies on puhunut ehkä 10 vuotta sitten viimeksi jos silloinkaan, kauniita sanoja ja kehuja on turha odottaa.
Päivät kuluvat siihen, että odotan ja odotan edes jotain armopalaa, pientä sipaisua tai hipaisua jonnekin. Kosketuksen kerjääminen tuntuu nöyryyttävältä.
Oikeasti tahtoisin vain parisuhteen aviomieheni kanssa, mutta vaikuttaa siltä, että joudun vielä eroamaan saadakseni parisuhteen. Surullista.
Kommentit (30)
vastaamaan tai kääntämään katsettaan minuunpäin, kun yritän jutella. Iltaisin yritän jaksaa sinnitellä hereillä niin pitkään, että mies lopettaisi telkkarin tuijottamisen ja saisin edes hetken olla hänen kainalossaan, mutta en mitenkään jaksa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai odotatko van että mies tekee sen?
että sanot mitä haluat parisuhteelta ja elämltä, tämä ei ole sitä. Erilleen muutto saattaa herättää miehen jos jotain vielä kytee. Jos ei, niin sitten valitettavasti on laitettava mies vaihtoon.
vai odotatko van että mies tekee sen?
tänäkin vuonna saanut. Lähestyä voi kuitenkin vain harvoina hetkinä, jos lähelle yrittää kun mies katsoo telkkaria (ja sitä tapahtuu melkein koko sen ajan kun mies on kotona), saa korkeintaan tylyjä tiuskaisuja.
ap
Huomioiko miehesi sinut muulla tavalla? Osteleeko kukkia, koruja, lahjoja merkkipäivinä tai muulloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomioiko miehesi sinut muulla tavalla? Osteleeko kukkia, koruja, lahjoja merkkipäivinä tai muulloin?
Kukkia tai jonkin lahjan saan yleensä äitienpäivänä tai jouluna. Jotain pientä, yhdessä lasten kanssa valittua.
ap
mikäli teillä on lapsia, etsi täältä av:lta ketju jossa aloittaja kertoi miten lapsensa kärsivät erosta ja moni muukin erolapsi/erolapsien vanhempi osallistui ketjuun. Harmikseni en muista otsikkoa, ehkä joku muu muistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä, jos yritän mennä lähelle ja antaa esim. pusun, mies kääntää pään pois. Lähestyy parin viikon välein, kun haluaa seksiä, muuten tunnen olevani kuin spitaalinen.
Alan olla siinä pisteessä, että lähden pian ihan kenen tahansa matkaan. Tätä on kestänyt nyt kymmenen vuotta. En ole koskaan ollut näin hyvässä kuosissa ja hyvännäköinen kuin nykyään olen. Mitä tuhlausta, että mieheni ei silti halua nähdä minua enkä silti saa haluta ketään muutakaan. En tiedä saisinkokaan ketään, lähes nelikymppinen kolmen lapsen äiti tuskin on mikään napakymppi sinkkumiesten mielestä.
jos vanhemmat ovat onnellisempia omillaan he jaksavat panostaa lastensakin hyvinvointiin aivan eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieheni tahdosta. kovasti surettaa lapset, mutta he sopeutuvat.
Eihän tuollaisessa ap:n kaltaisessa tilanteessa voi elää edes lasten takia. Ja minkä mallin ap ja hänen miehensä lapsilleenkin antavat tuollaisella? Kärsimys vain siirtyy seuraavalle sukupolvelle.
Ero on kivuliasta ja sattuu, mutta silti sanon, että jokaisella on kuitenkin oikeus olla onnellinen.
Eli ap, eroa, jos miehesi ei halua suhteeseenne yhtään panostaa.
ota rakastaja eläkä tunne siitä huonoa omaatuntoa!
Tai miksi kerjäät säälittävästi, semmoinen on niin alentavaaa? Kova kovaa vastaan.
Jokainen ansaitsee lämpöä ja läheisyyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"lasten sopeutumisestakin" asiallista keskustelua.
mieheni tahdosta. kovasti surettaa lapset, mutta he sopeutuvat.
Eihän tuollaisessa ap:n kaltaisessa tilanteessa voi elää edes lasten takia. Ja minkä mallin ap ja hänen miehensä lapsilleenkin antavat tuollaisella? Kärsimys vain siirtyy seuraavalle sukupolvelle.
Ero on kivuliasta ja sattuu, mutta silti sanon, että jokaisella on kuitenkin oikeus olla onnellinen.
Eli ap, eroa, jos miehesi ei halua suhteeseenne yhtään panostaa.
ja heidän biologisen isänsä halailevan, pussailevan ja hassuttelevan yhdessä.
Erosin ja aika pian löysin ihanan miehen.
Väittäisin, että lapset kokivat uuden suhteen hyvänä.
Kohta 20v olemme olleet tunteet näyttävä perhe.
Onnellisia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onnellinen ydinperhe, jossa vanhemmat rakastavat toisiaan. Toiseksi parasta on eronnut perhe, jossa vanhemmat ovat onnellisia erillään ja vanhemmuus ja yhteistyö toimii.
rakkaudettomuudesta ja ero oli tuolloin helpotus. Olin silloin 12v ja jäin isäni kanssa asumaan.
Eli ei se ero aina lapsestakaan maailmanloppu ole.
tuntua miehestäsi roikkumiselta ja se ahdistaa. Jospa lakkaisit kerjäämästä hellyydenrippeitä ja alkaisit elää omaa elämääsi?
parisuhdeterapiaan tai sitten eroatte!
Ei ole mitään järkeä elää suhteessa miehen kanssa, joka ei arvosta ja rakasta sinua aidosti.
Minun lasteni isä oli hyvin kylmä minua kohtaan. Erosin lopulta, kun löysin hyvän, hellän, aivan ihanan miehen.
tuntua miehestäsi roikkumiselta ja se ahdistaa. Jospa lakkaisit kerjäämästä hellyydenrippeitä ja alkaisit elää omaa elämääsi?
Otan aiheen puheeksi mahdollisimman harvoin, välillä olen ollut vuodenkin "rutisematta". Seksinpuutteesta en enää edes mainitse, jotten vain painostaisi.
Mutta vaikka tekisin mitä, en silti pääse eroon siitä tunteesta että ihan oikeasti tarvitsisin hellyyttä, rakkautta ja seksiä. Edes kerran tai pari vuodessa kunnolla.
ap
vai odotatko van että mies tekee sen?
tänäkin vuonna saanut. Lähestyä voi kuitenkin vain harvoina hetkinä, jos lähelle yrittää kun mies katsoo telkkaria (ja sitä tapahtuu melkein koko sen ajan kun mies on kotona), saa korkeintaan tylyjä tiuskaisuja. ap
mm. mentalist, kill arman, herous jne, joita katsoaa yhdessä maaten sohvalla saman flintin alla ja paijailaa toistemme jalkoja kun kumpikin makaa..
ettekö mahdu samalle sohvalle??
Läheisyys ja intiimiiys edelllyttää sitä myös henkisellä tasolla ja siihen ei auta muu kuin puhe, kukaan ei osaa lukea toisen ihmisen ajatuksia.