Onko DI akateeminen?

Rupea sinäkin vähemmistövaltuutetuksi.

En pysty, koska minulla on liian korkea koulutus enkä ole oikean kielinen.

Yliopistolaissa ei mainita sanallakaan akateemisuudesta.



http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558



Sen sijaan ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulut rinnastetaan yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin:



Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351



2 §



Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä



Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.





Lisää perusteita ammattikorkeakoulujen akateemisuudettomuudesta?!?

Maisterit, ekonomit, lääkärit, diplomi-insinöörit, oikeustieteellisestä valmistuneet sekä tohtorit ovat akateemisia. Kaikki yliopistosta tai TIEDEkorkeakoulusta (tekninen korkeakoulu, kauppakorkeakoulu) valmistuneet siis. Diplomi-insinöörin koulutus on 180 opintoviikkoa ja maisterin 160 opintoviikkoa.



Tradenomit, AMK-insinöörit, sairaanhoitajat sekä muutkaan AMMATTIkorkeakoulusta valmistuneet eivät ole akateemisia.



Ja ihan sama onko akateeminen vai ei. Tiedekorkeakoulun läpipääsy on yleisesti huomattavan paljon vaikeampaa ja hankalampaa kuin ammattikorkean.

Joten sen akateemisuutta ei ehkä vanhalla yleissivistyksellä voi päätellä.



Eli löytyykö ihan oikeita perusteita sille, että insinööri ylempi AMK tai jokin muu ylempi AMK-tutkinto ei olisi akateeminen?



Ylemmät AMK-tutkinnot ovat jatkotutkintoja samalla periaatteella kuin maisteritutkinnotkin, ensin suoritetaan ns. alempi tutkinto, jonka jälkeen vasta mahdollista suorittaa ylempi tutkinto. Myös opintoviikko- / opintopistemäärät ovat ylemmissä amk-tutkinnoissa vähintään samat kuin yliopistojen / teknillisten korkeakoulujen loppututkinnoissa.

Joten sen akateemisuutta ei ehkä vanhalla yleissivistyksellä voi päätellä.

Eli löytyykö ihan oikeita perusteita sille, että insinööri ylempi AMK tai jokin muu ylempi AMK-tutkinto ei olisi akateeminen?

Ylemmät AMK-tutkinnot ovat jatkotutkintoja samalla periaatteella kuin maisteritutkinnotkin, ensin suoritetaan ns. alempi tutkinto, jonka jälkeen vasta mahdollista suorittaa ylempi tutkinto. Myös opintoviikko- / opintopistemäärät ovat ylemmissä amk-tutkinnoissa vähintään samat kuin yliopistojen / teknillisten korkeakoulujen loppututkinnoissa.

Et kai ihan vakavissaan rupea väittämään että AMK ylempi olisi akateeminen tutkinto? Kyllä akateemiset tutkinnot kuuluvat erottamattomasti vain yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin (jotka ovat virallisesti yliopistoja nimestään huolimatta).

Ei opintopistemäärillä tai rinnastuksella viran haussa ole mitään tekemistä tämän kanssa.

Ja tämä ei ole mitään "yliopisto hyvä, amk huono" kitinää, vaan ihan puhdasta ja puolueetonta faktaa.

ei sitten opiskele siellä tiedekorkeakoulussa vaan siellä ammattikorkeakoulussa, jos kerran on niin tärkeää päästä akateemiseksi? Akateemiseksi ei pääse, jos ei ole valmistunut tiedekorkeakoulusta. Itse en muuten tiennyt että AMK:sta valmistuu kahden tasoisia insinöörejä. Kaikkea sitä onkin, arvojärjestys:

1. Tekniikan tohtori

2. Tekniikan lisensiaatti

3. Diplomi-insinööri

4. Ylempi amk-insinööri

5 Amk-insinööri

6. Teknikko

minusta akateeminen kun opintojen lopuksi tenhyt vähintään gradun. ei akateemiset tekevat opinnäytetyön

ei sitten opiskele siellä tiedekorkeakoulussa vaan siellä ammattikorkeakoulussa, jos kerran on niin tärkeää päästä akateemiseksi? Akateemiseksi ei pääse, jos ei ole valmistunut tiedekorkeakoulusta. Itse en muuten tiennyt että AMK:sta valmistuu kahden tasoisia insinöörejä. Kaikkea sitä onkin, arvojärjestys:

1. Tekniikan tohtori

2. Tekniikan lisensiaatti

3. Diplomi-insinööri

4. Ylempi amk-insinööri

5 Amk-insinööri

6. Teknikko

Lisää johonkin väliin vielä tekniikan kandidaatti. Tämähän tuli vasta jokunen vuosi sitten.

Ja viranhaussa 3. ja 4. rinnastetaan. Eli jos vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, niin molemmat käyvät (ja tietysti myös 1. ja 2. kelpaa).

minusta akateeminen kun opintojen lopuksi tenhyt vähintään gradun. ei akateemiset tekevat opinnäytetyön

Onko kandityön tehnyt kandi akateeminen?

Kymmenisen vuotta sitten teknillisiä opistoja, kauppaoppilaitoksia ja joitakin ammattikouluja alettiin kutsua ammattikorkeakouluiksi. Opetussisältö muuttui erityyppiseksi ja vaativammaksikin. Tärkeä syy muutokselle lienee myös se, että koulut halusivat päästä irti amis-leimastaan ja sen alentavasta sävystä ja olla lähempänä korkeakouluja.



Muutoksesta seurasi joitakin koomisia piirteitä. Virtain kauppaoppilaitos tunnetaan nykyisin nimellä Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutin liiketalouden ja mediaviestinnän koulutusyksikkö. Kyllähän tässä mahtipontisuutta tuli kertaheitolla, mutta ei sitä arvostusta vain nimeä vaihtamalla kyllä saada.



No, nyt korkeakoulut (siis ne “ei-ammattilliset”) haluavat kutsua itseään yliopistoiksi, jotta ne erottuisivat ammattikorkeakouluista. Tässä vaiheessa korkeakouluiksi jäävät edelleen taideteolliset ja kauppatieteelliset korkeakoulut sekä Espoon Teknillinen korkeakoulu. Nämä ilmeisesti erottuvat mielestään riittävästi jo nyt, tai sitten on vain ajan kysymys milloin nämäkin muuttuvat yliopistoiksi.



Nimenmuutosaalto muuttuu koomiseksi. “Amisten” halu muistuttaa korkeakouluja menee metsään, sillä korkeakoulut eivät halua muistuttaa ammattikorkeakouluja ja muuttuvat yliopistoiksi. Tässä on ongelma, sillä yliopistoissa on opetettu monen eri alan aineita, korkeakouluissa yhtä (esimerkiksi teknillinen, taideteollinen tai kauppatieteellinen korkeakoulu). Korkeakoulujen nimenmuutoksen vuoksi tämä erottelu ei ole enää voimassa.



Arvostusta ei tule sillä, että muutetaa nimi komeammalta kalskahtavaksi. Arvostusta saadaan sivutuotteena siitä, että hoidetaan hommat ja koulutetaan asiantuntevaa työvoimaa. Mitä lyhyempi ja konkreettisempi nimi on, sitä paremmin se muistetaan ja sitä enemmän se merkitsee. Onko Helsingin yliopisto aina ollut arvostettu opinahjo, onko Nokia aina ollut merkittävä nimi? Ensimmäisestä en osaa sanoa, jälkimmäisestä ainakin tehtiin sellainen. Tietokoneyritys Applen nimessä ei ole pitkiä hypesanoja, sillä se on tehty tunnetuksi tuotteina eikä mahtipontisena nimenä.



Arvostusta ei voi rakentaa hetkessä, vaan se tulee ajan kanssa. Jokainen nimenmuutos nollaa tämän ajan, joten se arvostuksen rakentaminen on aloitettava alusta.



Toivotan ammattikorkeakouluille menestystä työssään, mutta älkää yrittäkö kopioida korkeakouluja tai muitakaan oppilaitoksia. Älkää ottako heidän haalariperinnettään (vaikka se on levinnyt yliopistoihinkin). Tehkää OMIA perinteitä, luokaa OMAA kulttuuria, tehkää OMIA juttujanne. Oman alan arvostuksesta ei kerro se, että pitää matkia muita. Arvostusta ei saa jäljittelemällä arvostettua, vaan tekemällä arvostettavaa työtä. Vakuutteluista, että ollaan samanlaisia kuin toiset, herää epäilys, että olisittekin huonompia kuin ne. Sanokaa reilusti, että tällaisia ollaan ja näin toimitaan ja sillä hyvä. Kopioimalla toisia arvostus ei varmasti nouse.

, koska esimerkiksi julkisia virkoja täytettäessä DI -tutkinto on samanarvoinen kuin insinööri ylempi AMK.



On tietenkin hyvä, että sinullakin tieto lisääntyy ;)

akateemiset tietävät tämän ilman muuta.

Hölynpölyä koko akateemisuus Yliopistolaissa ei mainita sanallakaan akateemisuudesta.

<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558" alt="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558</a&gt;

Sen sijaan ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulut rinnastetaan yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin:

Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351

2 §

Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä

Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.

Lisää perusteita ammattikorkeakoulujen akateemisuudettomuudesta?!?

Teoriassa rinnastetaan, mutta entä käytännössä? Se onko valmistunut esim. Lappeenrannan teknisestä yliopistosta, Otaniemestä vai ammattikorkeakoulusta voi vaikuttaa jonkun verran, vaikka kaikilla onkin se ylempi tutkinto. Voi olla että tältä osin pisimmän korren vetää Otaniemestä valmistunut, mikäli työkokemus on suunnilleen samanlainen. Yleensä kyllä ratkaiseva kriteeri on nimenomaan työkokemus.

minusta akateeminen kun opintojen lopuksi tenhyt vähintään gradun. ei akateemiset tekevat opinnäytetyön

Onko kandityön tehnyt kandi akateeminen?

kandilla viela opinnot kesken.. eli ei valmistunut tiedeyhteisöstään.

minusta akateeminen kun opintojen lopuksi tenhyt vähintään gradun. ei akateemiset tekevat opinnäytetyön

Onko kandityön tehnyt kandi akateeminen?

kandilla viela opinnot kesken.. eli ei valmistunut tiedeyhteisöstään.

Miten lastentarhan opettaja? Kandi = valmis opettaja = ei opinnot kesken! Onko akateeminen?

Monet akateemisten vastaukset kertovat sen, että akateemisen viisauden taustalla on aimo annos mutu-tietoa.



Akateemisuuden ihannointi kertoo aika paljon suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä: ihannoidaan titteleitä, ei osaamista.



Yliopistot myös pelkäävät ammattikorkeakoulujen tehokasta koulutusjärjestelmää, joka on ainoa syy siihen, että lisensiaattitöitä ja tohtorin väitöskirjoja voi alkaa Suomessa alkaa tekemään vain perinteisistä korkeakouluista ja yliopistoista valmistuneet. Oven avaaminen ammattikorkeakouluille näihin tutkintotasoihin ei ehkä romuttaisi koko yliopistojärjestelmää, mutta saattaisi ajaa sen ahdinkoon, kun laajempi joukko kyvykkäitä opiskelijoita hakeutuisikin amk-polulle.

Ulkomailla (esim.usa) collegessa ja/tai yliopistossa opiskelevat esimerkiksi sairaanhoitajat (BSN).



Onko USA:ssa tama henkilo akateeminen ja suomessa ei?



Kyseisella henkilolla kuitenkin baccalaureate tutkinto.



Suomessa AMK:sta valmistuneilla on baccalaureate. Mihin "akateemiseen" tama on verrattavissa? Alempi korkeakoulu? Eli?

Yliopistot myös pelkäävät ammattikorkeakoulujen tehokasta koulutusjärjestelmää, joka on ainoa syy siihen, että lisensiaattitöitä ja tohtorin väitöskirjoja voi alkaa Suomessa alkaa tekemään vain perinteisistä korkeakouluista ja yliopistoista valmistuneet. Oven avaaminen ammattikorkeakouluille näihin tutkintotasoihin ei ehkä romuttaisi koko yliopistojärjestelmää, mutta saattaisi ajaa sen ahdinkoon, kun laajempi joukko kyvykkäitä opiskelijoita hakeutuisikin amk-polulle.

En ymmärrä tätä ajatusta nyt yhtään. Miksi AMK ja yliopisto pitäisi rinnastaa toisiinsa, kun niiden olemassa olon tarkoitus on hyvin erilainen? AMK on työelämälähtöinen ja yliopisto perustuu korkeimpaan tieteelliseen tutkimukseen, joka on periaatteessa suurelta osin perustutkimuksta, joka ei suoraan palvele mitään teollisuuden tarvetta.

Miksi tieteelliset jatkotutkinnot pitäisi sallia amk-tutkinnon suorittaneille, kun koko amk:n tarkoitus on jotain ihan muuta kuin tieteellinen tutkimus? Tämä ei ole mikään kannanotto siihen, että AMK olisi jotenkin huono tms., vaan että kyseessä on hyvin erilaiset koulut, joita ei voi suoraan rinnastaa.

minusta akateeminen kun opintojen lopuksi tenhyt vähintään gradun. ei akateemiset tekevat opinnäytetyön

Onko kandityön tehnyt kandi akateeminen?

kandilla viela opinnot kesken.. eli ei valmistunut tiedeyhteisöstään.

Miten lastentarhan opettaja? Kandi = valmis opettaja = ei opinnot kesken! Onko akateeminen?

valmis opettaja mutta akateeminen ura siis kesken, koska ei loppututkintoa suoritettuna.

Ulkomailla (esim.usa) collegessa ja/tai yliopistossa opiskelevat esimerkiksi sairaanhoitajat (BSN).

Onko USA:ssa tama henkilo akateeminen ja suomessa ei?

Kyseisella henkilolla kuitenkin baccalaureate tutkinto.

Suomessa AMK:sta valmistuneilla on baccalaureate. Mihin "akateemiseen" tama on verrattavissa? Alempi korkeakoulu? Eli?

Suomen AMK-tutkinnot käännetään englanniksi Bachelor of xxx (esim insinööri AMK = Bachelor of Engineering).

Yliopistojen kanditutkinnot taas käännetään Bachelor of Science xxx, esim. tekniikan kandi = Bachelor of Science (Technology).

Nämä siis ovat molemmat alempia korkeakoulututkintoja, mutta ne eivät silti ole samoja tutkintoja.