Onko DI akateeminen?
Kommentit (133)
Ymmärrätkö, ettei AMK:n ja TKK:n käyneitä palkata samoihin virkoihin, kuten ei myöskään sairaanhoitajia ja lääkäreitä, tai sairaanhoitajajia ja lähihoitajia.
Lääkärin ja sairaanhoitajan ero on ihan jotain muuta kuin DI:n ja insinöörin ero. Ja sanon tämän nyt lääkäreitä, sairaanhoitajia ja insinöörejä tuntevana DI:nä.
DI:tä ja insinöörejä kyllä palkataan usein ihan samoihin hommiin. Ei välttämättä virkoihin, koska niissä on tiukat muodolliset pätevyysvaatimukset. Paitsi jos sattuu olemaan sopivassa puolueessa, niin pätetyysvaatimukset eivät päde (esim. ylioppilas Biaudet ohitti noin 30 pätevää korkeakoulututkinon suorittanutta hakijaa, koska sattui olemaan RKP:n jäsenkirja taskussa).
Ymmärrätkös, että laki määrää (oli sitten yksityinen tai julkinen työnantaja), että sairaanhoitajajan työssä pitää olla sairaanhoitajan koulutus ja lääkärin työssä lääkärin koulutus. Mutta mitkään lait eivät määrää yksityisiä työnantajia vaatimaan johonkin tehtävään insinöörin/DI:n tutkintoa! Tällöin tutkinto on vain yksi asia jota punnitaan työkokemuksen ja pärstäkertoimen ohella. Kokonaisuus ratkaisee.
Ymmärrätkö, ettei AMK:n ja TKK:n käyneitä palkata samoihin virkoihin, kuten ei myöskään sairaanhoitajia ja lääkäreitä, tai sairaanhoitajajia ja lähihoitajia.
Lääkärin ja sairaanhoitajan ero on ihan jotain muuta kuin DI:n ja insinöörin ero. Ja sanon tämän nyt lääkäreitä, sairaanhoitajia ja insinöörejä tuntevana DI:nä.
DI:tä ja insinöörejä kyllä palkataan usein ihan samoihin hommiin. Ei välttämättä virkoihin, koska niissä on tiukat muodolliset pätevyysvaatimukset. Paitsi jos sattuu olemaan sopivassa puolueessa, niin pätetyysvaatimukset eivät päde (esim. ylioppilas Biaudet ohitti noin 30 pätevää korkeakoulututkinon suorittanutta hakijaa, koska sattui olemaan RKP:n jäsenkirja taskussa).
itse sekä AMK että yliopiston käyneenä ja monta insinööriä ja DI:tä tuntevana on pakko sanoa, että näillä koulutuksila on vissi ero.
Oleellismpaa on vielä se, että näihin koulutuksiin ohjautuu varsin erilaista ainesta.
Ihmiset ovat toki yksilöitä, mutta varsin yleispätevästi voi todeta, että insinööriä ei tulisi palkata DI:n tehtäviin ja päin vastoin.
On työnantajan osaamattomuutta, jos ei osaa erotella näitä tehtäviä toisistaan.
DI ei nimittäin voi erottua insinöörien joukosta, jos on palkattu väärään tehtävään. Sanoisin näin karrikoiden, että DI:n integroinnin osamisesta ei ole mitään apua, jos tehtävät ovat insinöörien yhteen ja vähennyslaskua kokonaisluvuilla.
Olen itse havainnut joidenkin työnantajien erehtyvät palkkaamaan DI:tä insinöörin tehtäviin ja sitten ihmetellän, miksi liikevoitto ei nyt yhtäkkiä kasvaakaan, vaikka on mietn pätevä kaveri palkattu laskemaan kokonaislukuja yhteen. Siihen riittäisi insinööri tai sihteerikkö.
DI tarvitaan silloin, kun insinööreiltä loppuvat eväät. Muussa tapauksessa tehtävään tulisi palkata insinööri ja DI vain, jos urakehitys on jo mietitty. Pitää vielä korostaa, että ei sellaista ihme DI:tä olekaan, joka osoittaa paremmuutensa insinöörienjoukossa insinöörien tehtävissä. Erot tulevat näkyviin vasta siinä vaiheesa, kun hitaammat putoavat kyydistä, elisiis tässä parivertailussa insinöörit.
Tämäon siis oma kokemukseni yli kymmenen vuoden ajalta työelämästä.
DI vs. insinöööri on kokemukseni erona vrsin huikea ja uskon että vertaus lääkäri vs. sairaanhoitaja lienee varsin oikeassa oleva.
itse sekä AMK että yliopiston käyneenä ja monta insinööriä ja DI:tä tuntevana on pakko sanoa, että näillä koulutuksila on vissi ero.
No en sitä väittänytkään, että koulutukset olisivat samoja. Mutta varsinkin vastavalmistuneet insinöörit/DI:t aloittavat usein ihan samanlaisissa tehtävissä. Ei ole sellaisia muodollisia pätevyysvaatimuksia, kuten terveyspuolella.
Kuka tahansa voi valmistua putkimieheksi, se ei vaadi käytännössä mitään muuta kuin paskan sietoa. Fiksut ihmiset kaipaavat haasteita, ja jos lääkärin tai juristin ura kiinnostaa, ei paljon amiksella (jollaiseksi myös AMK lasketaan) ole tarjota.
Ihmiset eivät keskimäärin opiskele yliopistossa saadakseen hyvää palkkaa.
Just joku mulle kertoi, että tuntemansa paperikoneenhoitaja saa enemmän palkkaa kuin tuntemansa professori.
Ymmärrätkö, ettei AMK:n ja TKK:n käyneitä palkata samoihin virkoihin, kuten ei myöskään sairaanhoitajia ja lääkäreitä, tai sairaanhoitajajia ja lähihoitajia.
Lääkärin ja sairaanhoitajan ero on ihan jotain muuta kuin DI:n ja insinöörin ero. Ja sanon tämän nyt lääkäreitä, sairaanhoitajia ja insinöörejä tuntevana DI:nä. DI:tä ja insinöörejä kyllä palkataan usein ihan samoihin hommiin. Ei välttämättä virkoihin, koska niissä on tiukat muodolliset pätevyysvaatimukset. Paitsi jos sattuu olemaan sopivassa puolueessa, niin pätetyysvaatimukset eivät päde (esim. ylioppilas Biaudet ohitti noin 30 pätevää korkeakoulututkinon suorittanutta hakijaa, koska sattui olemaan RKP:n jäsenkirja taskussa).
itse sekä AMK että yliopiston käyneenä ja monta insinööriä ja DI:tä tuntevana on pakko sanoa, että näillä koulutuksila on vissi ero. Oleellismpaa on vielä se, että näihin koulutuksiin ohjautuu varsin erilaista ainesta. Ihmiset ovat toki yksilöitä, mutta varsin yleispätevästi voi todeta, että insinööriä ei tulisi palkata DI:n tehtäviin ja päin vastoin. On työnantajan osaamattomuutta, jos ei osaa erotella näitä tehtäviä toisistaan. DI ei nimittäin voi erottua insinöörien joukosta, jos on palkattu väärään tehtävään. Sanoisin näin karrikoiden, että DI:n integroinnin osamisesta ei ole mitään apua, jos tehtävät ovat insinöörien yhteen ja vähennyslaskua kokonaisluvuilla. Olen itse havainnut joidenkin työnantajien erehtyvät palkkaamaan DI:tä insinöörin tehtäviin ja sitten ihmetellän, miksi liikevoitto ei nyt yhtäkkiä kasvaakaan, vaikka on mietn pätevä kaveri palkattu laskemaan kokonaislukuja yhteen. Siihen riittäisi insinööri tai sihteerikkö. DI tarvitaan silloin, kun insinööreiltä loppuvat eväät. Muussa tapauksessa tehtävään tulisi palkata insinööri ja DI vain, jos urakehitys on jo mietitty. Pitää vielä korostaa, että ei sellaista ihme DI:tä olekaan, joka osoittaa paremmuutensa insinöörienjoukossa insinöörien tehtävissä. Erot tulevat näkyviin vasta siinä vaiheesa, kun hitaammat putoavat kyydistä, elisiis tässä parivertailussa insinöörit. Tämäon siis oma kokemukseni yli kymmenen vuoden ajalta työelämästä. DI vs. insinöööri on kokemukseni erona vrsin huikea ja uskon että vertaus lääkäri vs. sairaanhoitaja lienee varsin oikeassa oleva.
miten vitussa tähänkin saatiin vedettyä sh koulutuksen ja osaamisen "haukkuminen"??
jäi häiritsemään. t: vihainen akateeminen
Ihmiset eivät keskimäärin opiskele yliopistossa saadakseen hyvää palkkaa.
Just joku mulle kertoi, että tuntemansa paperikoneenhoitaja saa enemmän palkkaa kuin tuntemansa professori.
miten vitussa tähänkin saatiin vedettyä sh koulutuksen ja osaamisen "haukkuminen"??
En itse kirjoittanut tuota, mutta mielestäni pointti oli se, että sairaanhoitajalla ja lääkärillä on tiukasti toisistaan erillään oleva pätevyys eri tehtäviin. Ei niin, että toinen olisi toista huonompi, vaan että he eivät voi tehdä toistensa töitä. Mutta insinööri ja DI voivat tehdän ihan samojakin töitä (pl. tietyt virat, joissa vaaditaan ylempi tutkinto).
Näin ollen ei oikein voi verrata terveydenhoitoalaa insinööreihin, koska vain terveydenhoitoalalla on tiukasti lailla määritetyt pätevyysvaatimukset jokaiseen tehtävään.
Näin ollen ei oikein voi verrata terveydenhoitoalaa insinööreihin, koska vain terveydenhoitoalalla on tiukasti lailla määritetyt pätevyysvaatimukset jokaiseen tehtävään.
Ja olemme juuri mediasta saaneet seurata, mitä näiden vaatimusten rikkomisesta seuraa... Jos taas DI menee väärennetyillä papereillä töihin ja jää kiinni, niin tuskin potkuja pahempaa rangaistusta saa.
DI ON AKATEEMINEN JA PISTE!
TAVALLINEN INSINÖÖRI VALMISTUU AMMATTIKORKEAKOULUSTA JA AMMATTIKORKEAKOULUSTA VALMISTUNUT EI OLE AKATEEMINEN.
JA KIRJOITAN TÄMÄN KAIKEN ISOLLA SIKSI, ETTÄ NÄKÖJÄÄN TÄÄLLÄ ON JOTAIN PUTKIAIVOJA, JOILLE PITÄÄ NÄINKIN YKSINKERTAINEN ASIA VÄÄNTÄÄ RAUTALANGASTA.
APUAAAAAAAAA
No en sitä väittänytkään, että koulutukset olisivat samoja. Mutta varsinkin vastavalmistuneet insinöörit/DI:t aloittavat usein ihan samanlaisissa tehtävissä. Ei ole sellaisia muodollisia pätevyysvaatimuksia, kuten terveyspuolella.
että palkka saattaa olla sama
itse omaan vain datanomin koulutuksen ja teen tyotä niiden kanssa jotka ovat käyneet yliopiston. Maisterin paperit ei takaa sitä että joku tienaisi minua enemmän.
Firman omistaa 3 eri henkiloä ja heillä ei kenelläkään ole maisterin papereita.
di ja pitkä koulutus on niitä varten jotka eivät ilman sitä edes olisi päässeet tyomarkkinoille
No en sitä väittänytkään, että koulutukset olisivat samoja. Mutta varsinkin vastavalmistuneet insinöörit/DI:t aloittavat usein ihan samanlaisissa tehtävissä. Ei ole sellaisia muodollisia pätevyysvaatimuksia, kuten terveyspuolella.
että palkka saattaa olla sama itse omaan vain datanomin koulutuksen ja teen tyotä niiden kanssa jotka ovat käyneet yliopiston. Maisterin paperit ei takaa sitä että joku tienaisi minua enemmän. Firman omistaa 3 eri henkiloä ja heillä ei kenelläkään ole maisterin papereita. di ja pitkä koulutus on niitä varten jotka eivät ilman sitä edes olisi päässeet tyomarkkinoille
eli mieheni 5 L:n yo meni yliopistoon koska ei muuten olisi päässyt tyomarkkinoille?? :) ;)
eli mieheni 5 L:n yo meni yliopistoon koska ei muuten olisi päässyt tyomarkkinoille?? :) ;)
No tuskinpa olisi lukion jälkeen kovin hyvin työmarkkinoille päässyt pelkästään viittä älläänsä esittelemällä!
HELSINKI University of T.
Niin, ja Suomen AMK:t käyttää itsestään nimeä University of Applied Science...
Onks tää AMK-systeemi apinoitu Suomeen Saksasta?
http://en.wikipedia.org/wiki/Fachhochschule
DI:nä haluaisin korjata tätä, sillä hyvin monessa työpaikkailmoituksessa haetaan tyyliin "insinööri tai DI". Eli varsinkin uran alussa tekevät kyllä ihan samanlaisiakin tehtäviä nämä insinöörit ja DI:t. Toki esim. tietyissä viroissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja tällöin insinööri ei kelpaa.