Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muuttaisitko perheesi kanssa ulkomaille

Vierailija
28.09.2010 |

kotiäidiksi? Minulla ratkaisun paikka edessä. Miehen työn puolesta pitäisi muuttaa nyt pariksi vuodeksi ulkomaille. Itsellä siihen periaatteessa mahdollisuus, koska voin olla hoitovapaalla 2013 saakka. Mietin vaan tuhoaako tuo jakso omat uramahdollisuudet myöhemmin ja eniten jännitän 6-vuotiaan esikoisen puolesta, hän ei osaa sanaakaan muuta kuin suomea..

Kommentit (52)

Vierailija
1/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

pyörittelen tätä vaan päässäni enkä saa ajatuksia eteenpäin..

Vierailija
2/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen aina halunnut muuttaa joksikin aikaa Jenkkeihin, Kanadaan, englantiin tai australiaan! Olisi hienoa jos lapsetkin oppisivat englannin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeile vaikka googlailla ulkosuomalaisten keskustelupalstoja, katso Suomi-seuran sivut ja Expatrium jne. Varmasti parempaa ja asiantuntevampaa tietoa saat niistä. Täällä köyhien, tyhmien, huonosti koulutettujen ja kateellisten lähiöäitien palstalla ei varmaankaan ihan hirveästi ole tällaisesta kokemusta. Tämä palsta soveltuu päivän nauru- ja ylimielisyysannoksen saamiseen, ei muuhun.



www. dundernews. com

www . ulkosuomalainen . com

Vierailija
4/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sinulla mahdollisuus hoitovapaaseen tuona aikana, niin ei luulisi tuhoavan uramahdollisuuksia. Vaikka olisitkin kotiäitinä, niin luulisi että ulkomaan jakso olisi vain positiivista CV:ssä.



Yksi huomioon otettava seikka tosin on piteneekö miehesi työpäivät huomattavasti? Ulkomaan komennuksilla kun odotusarvot on usein toisenlaiset ja työkulttuurikin erilaista kuin Suomessa. Eli voi olla että perheen pyörittäminen jää paljolti yksin sinun vastuullesi. Onko mahdollista saada kotiapulaista? Tai olisiko isovanhempien tms olla pidempi aika luonanne?



Itselläni mahdollisuus olisi lähinnä vain niin päin päästä ulkomaille, että itse menisin töihin sinne. Sitä en halua, sillä haluan olla myös lasten kanssa ja kotimaassa voin tehdä 6h työpäivää. Kotiäitinä olisin mennyt varmaan ilomielin silloin aikaisemmin, kun lapset olivat pienempiä.



Lapset teillä periaatteessa ok ikäisiä. Alle kouluikäisen kanssa helpompi lähteä, kun ei tarvitse irtautua koulusta ja kaveripiirikään ei taida olla hirveästi vielä vakioitunut. Nyt siis lapsillekin voisi olla hyvä aika opetella reissussa englantia, tosin ei välttämättä ole helppoa täysin ummikkona. Takaisin palatessa teillä vanhin lapsi sen verran nuori vielä että ehtii hyvin solahtaa kaveripiiriin.

Vierailija
5/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on miehen kanssa sopimus, että jos hän saa töitä ulkomailta, muutetaan koko perhe.



Siinä on ehtona oikeastaan se, että mä voin olla sitten paljon kotona. Meillä on yksi lapsi, nyt 5-vuotias, haaveissa lisää.



Totta kai se on stressi lapselle muuttaa jonnekin, missä kieltä ei ymmärrä. Mutta mä uskon, että siellähän sitä oppii. Ja jos toisella vanhemmalla on mahdollisuus olla kotona lasten kanssa niin aina vaan parempi.



Mä oon itsekin hyvin uraorientoitunut, mutta jos lähtö ulkomaille tulis, yritettäis varmaan perheenlisäystä samaan saumaan. Ja mun alalla voisin ihan yhtä hyvin tehdä sitä uraani missä päin maailmaa hyvänsä.



Ja se tietty olis kiva, että pääsisi sukuloimaan Suomeen säännöllisesti.

Vierailija
6/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

säilyttämään vielä oman työpaikkasi! Saatte varmaan ex pat sopimuksen eli taloudellisestikin fiksu ratkaisu?



Ja lapselle kielitaito on loistava apu elämässä eteenpäin. Miksi epäröit?



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ulkomailla asuminen avartaa monella tavalla eikä ainakaan tuhonnut minun uramahiksiani, pikemminkin päinvastoin. Lapsesta älä huolehdi, oppii kielen todella nopeasti.

Vierailija
8/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on itse asiassa ulkomaille muutto edessä, joten kyllä. Useinhan nuo ulkomaan komennukset/siirrot vaativat sen, että toinen onkin kotona pyörittämässä arkea.



Jos vanhempi on "vasta" 6 vuotta, niin eiköhän se ole ihan sopiva hetki lähteä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

expat- sopimuksella vaan paikallisella sopimuksella. Ajatuksena on kuitenkin tulla Suomeen viim. kun mun hoitovapaa päättyy. Eli pieni riski siinä on, että jos hän ei saakaa töitä Suomesta (pitäisi kyllä järjestyä). Ehkä panikoin turhaan..Toisaalta onhan mulla kaiken järjen mukaan 30 v aikaa vielä olla tuon reissun jälkeen töissä. Mietin vaan, että osoitanko tällä työnantajalle, että en ole erityisen kiinnostunut heidän hommistaan kun muutan perheen kanssa ulkomaille..

Itselläni ei realistisia mahiksia saada oman alan töitä, mutta viihdyn kyllä vauvan kanssa kotonakin.

Esikoinen on ujo lapsi ja mietin miten hän tulee pärjäämään, mutta kaipa sitä saa pääomaa hänellekin myöhempää elämää varten..

Kiitos noista linkkivinkeistä, alan illalla surffaamaan kunnolla ja paneutumaan asiaan.

Kiitos teille myös positiivisista viesteistä. Olen jo rohkeammalla ja paremmalla mielellä.

Vierailija
10/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos mies saa sellaisen työpaikan, että pystyy elättämään meidät vaikka olisin 0-tuloilla. Ulkomaillehan hoitorahaa ei makseta.



Meillä lapsi nyt 1v mutta muutaman vuoden sisään olisi tarkoitus lähteä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oma urahan siinä kyllä tuhoutuu, mutta mielestäni silti kokonaisuudessaan meidän perheelle oli oikea ja hyvä ratkaisu.

Vierailija
12/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli vanhempani tekivät niin.

Paitsi isäni ei mennyt ulkomaan komennuksella, vaan loysi paikallisen sopimuksen.

Harkitse tarkkaan minkä ikäisiä lapsesi ovat ja kuinka pitkäksi ajaksi te lähdette.

Vanhemmillani oli aikomus olla vain 2 vuotta. Mutta se pitkittyi yli neljäksi vuodeksi.

Sovi etukäteen mitä teette jos yksi puoliso viihtyy ja jos toinen ei. Ja ota lastesi mielipiteet huomioon.

Minä olin 10v ja en viihtynyt ensimmäiset 2 vuotta. Sitten oli pakolla vain sopeuduttava.

Meidän perheessä ei koskaan keskusteltu asioista.



Suomeen sopeutuminen oli vaikeata. Jotenkin kaikki luuli että se olisi tapahtunut ilman ongelmia.



Lopputulos, vaihdoin koulua 9 kertaa. Päätin suomeen palattuani että ulkomaille menen takaisin. En päässyt suomalaiseen elämäntapaan kiinni ja se vain ei tuntunut omaltani.

Nyt asun kolmannessa maassa. Olen OK sen kanssa että täällä nyt elän. En haikaile suomea, vaikka joskus mietinkin miten erilainen elämäni voisi olla jos olisin saanut mahdollisuuden elää elämäni suomessa. Ikääntyville vanhemmille tämä on iso asia. He eivät tunne lapsiani. Sain kasvaa ison osan lapsuudesta ilman sukulaisia.

Lopputulos, pärjään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En millään sopimuksella enkä mihinkään maahan. Tilaisuus olisi ollut, mutta minä ens uostunut lähtemään, ja mies on mulle katkera, kun pilasin sen mahdollisuudet. Sen kun olisi mennyt.

Vierailija
14/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En millään sopimuksella enkä mihinkään maahan. Tilaisuus olisi ollut, mutta minä ens uostunut lähtemään, ja mies on mulle katkera, kun pilasin sen mahdollisuudet. Sen kun olisi mennyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pari vuotta ulkomailla on avartava kokemus, etkä siinä ajassa ehdi tippua mistään.

Joku fiksusti ehdotti, että sopikaa etukäteen aika jonka olette. Muutoin voi käydä niin, että miestä houkuttaa ulkomaiden tilipussi eikä kotisuomeen olekaan kiirettä. Ja silloin on edessä todellinen vaara, että vaimo tippuu työelämän kelkasta.



Älkää jättäkö tilaisuuksia hyödyntämättä. Suomi kyllä odottaa!

Vierailija
16/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

nytkin asutaan ulkomailla ja kohta vaihtuu taas maa.

Vierailija
17/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En millään sopimuksella enkä mihinkään maahan. Tilaisuus olisi ollut, mutta minä ens uostunut lähtemään, ja mies on mulle katkera, kun pilasin sen mahdollisuudet. Sen kun olisi mennyt.

Vierailija
18/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli vanhempani tekivät niin. Paitsi isäni ei mennyt ulkomaan komennuksella, vaan loysi paikallisen sopimuksen. Harkitse tarkkaan minkä ikäisiä lapsesi ovat ja kuinka pitkäksi ajaksi te lähdette. Vanhemmillani oli aikomus olla vain 2 vuotta. Mutta se pitkittyi yli neljäksi vuodeksi. Sovi etukäteen mitä teette jos yksi puoliso viihtyy ja jos toinen ei. Ja ota lastesi mielipiteet huomioon. Minä olin 10v ja en viihtynyt ensimmäiset 2 vuotta. Sitten oli pakolla vain sopeuduttava. Meidän perheessä ei koskaan keskusteltu asioista. Suomeen sopeutuminen oli vaikeata. Jotenkin kaikki luuli että se olisi tapahtunut ilman ongelmia. Lopputulos, vaihdoin koulua 9 kertaa. Päätin suomeen palattuani että ulkomaille menen takaisin. En päässyt suomalaiseen elämäntapaan kiinni ja se vain ei tuntunut omaltani. Nyt asun kolmannessa maassa. Olen OK sen kanssa että täällä nyt elän. En haikaile suomea, vaikka joskus mietinkin miten erilainen elämäni voisi olla jos olisin saanut mahdollisuuden elää elämäni suomessa. Ikääntyville vanhemmille tämä on iso asia. He eivät tunne lapsiani. Sain kasvaa ison osan lapsuudesta ilman sukulaisia. Lopputulos, pärjään.

Koska expatit on aina nimenomaan lähetettyjä työntekijöitä. Olitte maahanmuuttajia.

terv. expattivaimo

Vierailija
19/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska expatit on aina nimenomaan lähetettyjä työntekijöitä. Olitte maahanmuuttajia. terv. expattivaimo

[/quote]


Vierailija
20/52 |
28.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vietin sapattia ja nautin kun kiireputki katkesi. Se teki todella hyvää koko perheelle ja etenkin minulle. Lapset oppivat kielen hyvin sukkelaan, kun ovat koulussa.



Suosittelen lämpimästi! Tilaisuuteen kannattaa tarttua!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yhdeksän viisi