Lue keskustelun säännöt.
Todella ärsyttää työkaverini, on oikein kunnon miestenkiusoittelija
28.09.2010 |
On todella todella sosiaalinen ihminen, ns. kaikkien kaveri, sillä on tosi paljon kavereina miehiä, jotka sitten lankeaa tän naisen jalkoihin, ihan vaan että hän voi sitten sanoa niille että ei kiinnosta. Toisin sanoen rakastaa just sitä huomiota... jos jotain auttaa teitä yrittää ymmärtää, mitä tarkoitan, nainen on leijona horoskoopiltaan.
Ja sen miespuoliset lankeutuja-kaverit on just näitä kaupungin säälittävimpiä tyyppejä, joilla ei ole toivoakaan saada mitään lähelläkään sellaista niinkuin työkaverini on, kunhan työkaverini kiusoittelee ja saa ne haluamaan jotain mitä ne ei tule ikinä saamaan.
Sitten työkaverini voivottelee MULLE et kato millasen tekstarin sain Larilta tyyliin: "Sara, tykkään sust ihan tosi paljon, onks mul mitää mahkui?" Ja noita tulee tosi tiheään noita tuollaisia viestejä ja yhteydenottoja.
Ja kyllä, tottakai minustakin olisi kivaa että minunkin ympärilläni pyörisi miehiä solkenaan, vaikka ne kaikki olisikin jotain urpoimmista urpoimpia mutta en jaksa sitä "valitusta" työkaverini suunnalta kun taas pitää antaa pakit jollekin toivottomalle-Tapiolle.
Ymmärtääkö nyt kukaan mitä ajan takaa? Ja ennenkaikkea mitä mä voin tehdä? Sanoa suoraan tälle Saralle et mietipä omaa käytöstäs ja ihmettele sit vast ääneen miks Roopeki sun perään haikailee.
Ps. Saran ex haukku tuon käytöksen takia tämän huoraksi, mikä oli minusta ihan oikein vaikka en sitä suoraan sanonutkaan.
Kommentit (19)
oli kylläkin se sana luuseri lainausmerkeissä, turha siellä syytellä jos itsellä vikaa merkitysten ymmärtämisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä olen vähän aikaan lukenut tai kuullut.
työikäisen kirjoitukselta tämä ei vaikuta.
että tää kuulostaa aivan naurettavalta ja mun sanavalinnat kaupungin säälittävimmistä poikamiehistä kalskahtaa monen korvaan, mutta tää juttu on tosi kuin vesi, itselläni on ikää 25 ja työtoverillani 24, sikälimikäli asialla mitään väliä on...
Eli ainakaan te kaksi vastannutta ette ole tälläiseen ihmistyyppiin ikinä törmänneet, kiitos kuitenkin vastauksista ;)
ap
Mukava, sydämellinen ja ystävällinen ihminen (nainen), jolla on paljon miespuolisia ystäviä, mutta myös paljon naispuolisia ystäviä. Hän on samanlainen eli lämmin ja ystävällinen tasapuolisesti kaikille katsomatta säälittävyyteen ja sukupuoleen.
Eli ei siis tietoisesti hakeudu juuri naisten seuraan, kuten moni nainen tekee sosiaalisissa tilanteissa (ja vastaavasti miehet tuppaavat hakeutumaan miesseuraan), mutta ei myöskään miesten.
Ja kyllä, koska tämä nainen on nauravainen, kaunis, hyväkroppainen, eläväinen ja hyvin mukava kaikille, moni mies, etenkin ne "säälittävät" tapaukset, joita naiset yleensä katsovat nenänvartta pitkin, on korviaan myöten ihastunut.
Olisin vihainen, jos joku nimittelisi tätä naista huoraksi tai oikeastaan yhtään miksikään. Jos hänen kaltaisiaan olisi enemmän, kaikilla olisi mukavampaa, se on rehellinen mielipiteeni.
Vieraat/puolitutut (naiset!) ovat joskus jotain
puhuneetkin, mutta yleensä jutulta katkeaa siivet, kun kysyy, onko tuo nainen jotenkin erilainen naisten seurassa? Ei. Samalla tavalla se nauraa estoitta, katsoo silmiin, koskettaa ja nojautuu lähelle naista, jonka kanssa puhuu. Luonnekysymys.
Onko tuo ap:n työkaveri sitten jotenkin radikaalisti erilainen mies- ja naisseurassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tälle enemmän sosiaaliselle työkaverilleen. Jätä omaan arvoonsa. Hän on sellainen kun on ja sinä olet sellainen kuin olet, keskity omaan toimiisi älä kyttää häntä!
Mikset kerro sille Saralle, ettei sua kiinnosta vittujakaan sen miesasiat? Luulisi urputuksen loppuvan.
Vai oletko todellakin kateellinen hänen saamastaan huomiosta eli kun se "ihq Sampsa onkin niiq lovessa Saraan"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...haukkunut minua huoraksi selkäni takana...
Minä nimittäin olen "tuollainen" ihmistyyppi. Olen todella sosiaalinen, puhun ja nauran paljon, yritän ottaa kaikki huomioon ja mukaan juttuun, ne "luuseritkin". Menen juttelemaan niille yksinäisille... jne.
Ja oh mään, ihan oikeasti olen kokenut tuon ongelmaksi, kun niin monet käsittävät minut väärin ja luulevat että olen kiinnostunut heistä jotenkin romanttisesti. Ja minulle on niin vaikeaa sanoa ei, en mä silleen tarkoittanut. Olen vaan ollut jollekulle kiva ja ystävällinen ja yhtäkkiä, kun seuraavan kerran jutellaan kunnolla viikkojen päästä (minä aivan jo unohtanut suunnilleen koko tyypin olemassaolon, jos ei olla koko ajan tekemisissä) ja tulee sellaista "oon aivan hulluna suhun" tekstiä ja oon aivan puulla päähän lyöty. Se on kiusallinen ongelma. Niin, ja olen aina tullut loistavasti toimeen juuri miesten kanssa, vasta nyt aikuisiällä olen pystynyt solmimaan kunnon ystävyyssuhteita myös naisiin.
En ole kyllä koskaan valitellut tästä kuin vain erittäin hyville ystäville. Ajattelin myös mennessäni naimisiin, että ihanaa, nyt voin olla ihmisille ystävällinen eikä kukaan käsitä minua väärin kun kerta olen naimisissa!
Luulen että osittain ongelma piilee myös suomalaisessa kulttuurissa... Heti kun on eläväinen ja sosiaalinen ja puhelias, ihmiset luulevat että flirttailet. Siinä mielessä on ollut helpotus muuttaa mieheni kotimaahan :>
"tulisit minun luokse, auringon toisit tullessasi" ja sitten esim. eräs änkyttävä, minua 30v vanhempi paksukainen ja jo edesmennyt, eronnut 50v näyttelijämies. Olin noiden "ihastumisien" aikana itse 25v.
Myöskin naapurini on joksus tullut luokseni iltateelle ja avautunut ihastumisestaan - ja oli aivan äimistynyt, kun sanoin, että mulla ei ole mitään sen kaltaisia ajatuksia häntä kohtaan. Hän nimenomaan sanoi, että "eikö ihan totta ole - olen sitten käsittänyt aivan väärin kaiken".
"Kaiken?". Jäin miettimään nyt, että mitä se "kaikki" on, mitä hän tarkoitti? Itselleni oli päivän selvää, ettei hän voisi kiinnostaa minua millään eroottisella tavalla.
Ja kyllä, pyrin olemaan kiva ihmisille ja huomaamattani saatan esim. nypätä ihmiseltä vaikkapa takinkauluksesta roskan pois ja jatkaa juttuani - tai ohimennen silittää vaikkapa jonkun tukkaa, jos joku on pahalla mielellä tms. Ylitän siis ilmeisen huomaamattani sellaisia yksityisyyden rajoja, joita ei tavallisesti ylitä muut, kuin perheenjäsenet tai muuten hyvin läheiset ihmiset ja sen jotkut tulkitsevat välittömästi niin, että minä olen ihastunut - muutenhan en olisi heille niin kiva.?
Muutakaan selitystä en ole keksinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kertoo huonosta itsetunnosta ja/tai siitä ettei vanhemmat huomioineet pienenä tarpeeksi.
...haukkunut minua huoraksi selkäni takana...
Minä nimittäin olen "tuollainen" ihmistyyppi. Olen todella sosiaalinen, puhun ja nauran paljon, yritän ottaa kaikki huomioon ja mukaan juttuun, ne "luuseritkin". Menen juttelemaan niille yksinäisille... jne.
Ja oh mään, ihan oikeasti olen kokenut tuon ongelmaksi, kun niin monet käsittävät minut väärin ja luulevat että olen kiinnostunut heistä jotenkin romanttisesti. Ja minulle on niin vaikeaa sanoa ei, en mä silleen tarkoittanut. Olen vaan ollut jollekulle kiva ja ystävällinen ja yhtäkkiä, kun seuraavan kerran jutellaan kunnolla viikkojen päästä (minä aivan jo unohtanut suunnilleen koko tyypin olemassaolon, jos ei olla koko ajan tekemisissä) ja tulee sellaista "oon aivan hulluna suhun" tekstiä ja oon aivan puulla päähän lyöty. Se on kiusallinen ongelma. Niin, ja olen aina tullut loistavasti toimeen juuri miesten kanssa, vasta nyt aikuisiällä olen pystynyt solmimaan kunnon ystävyyssuhteita myös naisiin.En ole kyllä koskaan valitellut tästä kuin vain erittäin hyville ystäville. Ajattelin myös mennessäni naimisiin, että ihanaa, nyt voin olla ihmisille ystävällinen eikä kukaan käsitä minua väärin kun kerta olen naimisissa!
Luulen että osittain ongelma piilee myös suomalaisessa kulttuurissa... Heti kun on eläväinen ja sosiaalinen ja puhelias, ihmiset luulevat että flirttailet. Siinä mielessä on ollut helpotus muuttaa mieheni kotimaahan :>
ja käyttäydyt ihmisille vaan rehellisesti, eli jos pidät jotain ihmisryhmää luusereina niin älä hakeudu heidän seuraan pönkittämään itsetuntoasi. Ei kukaan halua mitään sääliseuranpitoa tai kavereita, joiden on pakko saada kaikki pitämään itsestään. Hyväitsetuntoiselle ihmiselle riittää ne, joita hän itse aidosti arvostaa. Ehkä naiset näkee sun läpi ja eivät siksi ole halunneet olla ystäviäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on eri asia olla sosiaalinen ja mukava ihminen ja tahallaan viekoitella sellaisia miehiä, joita ei kuitenkaan aio pitemmälle pitää. Ensimmäinen on vain hyvä asia, jälkimmäinen on ilkeää toisten hyväksikäyttöä. Ap:n kirjoituksen perusteella en osaa sanoa, kumpaa hänen kaverinsa oikeasti tekee.
Se nsijaa minusta ei missään tapauksessa ole oikein näyttää ja nauraa noita rakkaudentunnustuksia kavereiden kanssa. Hieno nainen pitää ne omana tietonaan, kuten harrasmiekään ei kehuskele valloituksillaan.
että ainakin vitosen kaltaisia ihmisiä soisi olevan enemmänkin. :) Mä niin arvostan, kun joku osaa puhua toisista tuolla tavalla noin vilpittömästi kehuen, eikä vain selän takana haukkuen.
Ei sillä että ap:kaan näin olisi tehnyt, ymmärrän toki sunkin näkökantasi, mutta yritä oppia hieman suhtautumista tältä kirjoittalta. Eihän se ole sulta pois, että hän saa/kerjää huomiota. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin suomalaisessa käytöskulttuurissa. Ei siinä ole mitään pahaa, jos toinen pitää siitä. Itse kuulun niihin joka soisi tapasi koskettaa yleistyvän. Kaikki eivät kuitenkaan pidä siitä, että heidän takinkauluksiaan hiplataan. Työelämässä tuon voisi tulkita hierarkiajärjestyksen alleviivaamisena.
Sinuna en olisi hämmästynyt, että sinua tulkitaan väärin. Tavallaan itse aiheutat sen lähettämällä meidän käytöskoodistossa kiinnostukseen viittaavia signaaleja.
Ja kyllä, pyrin olemaan kiva ihmisille ja huomaamattani saatan esim. nypätä ihmiseltä vaikkapa takinkauluksesta roskan pois ja jatkaa juttuani - tai ohimennen silittää vaikkapa jonkun tukkaa, jos joku on pahalla mielellä tms. Ylitän siis ilmeisen huomaamattani sellaisia yksityisyyden rajoja - - -
että oikein leijona horoskoopiltaan :D!
Missähän teinien työpaikassa ap. on töissä?
Ap:ta harmittaa sosiaalisen kaverin saama huomio, hän myöntääkin sen...
No, kun kasvat ja aikuistut vähän, niin tämäkin "ongelma" tuntuu kovin pieneltä...
Ja kyllä, pyrin olemaan kiva ihmisille ja huomaamattani saatan esim. nypätä ihmiseltä vaikkapa takinkauluksesta roskan pois ja jatkaa juttuani - tai ohimennen silittää vaikkapa jonkun tukkaa, jos joku on pahalla mielellä tms.
harrastaa. Huh huh. Suomalaiset kohteliaisuussäännöt jne. paukkuu.
ja käyttäydyt ihmisille vaan rehellisesti, eli jos pidät jotain ihmisryhmää luusereina niin älä hakeudu heidän seuraan pönkittämään itsetuntoasi. Ei kukaan halua mitään sääliseuranpitoa tai kavereita, joiden on pakko saada kaikki pitämään itsestään. Hyväitsetuntoiselle ihmiselle riittää ne, joita hän itse aidosti arvostaa. Ehkä naiset näkee sun läpi ja eivät siksi ole halunneet olla ystäviäsi.
"ehkä naiset näkee sun läpi ja eivät siksi ole halunneet olla ystäviäsi" = Kiitos päivän repeämisestä.
Naiset on sellainen outo laji että ne etsivät kaikista vikaa. Milloin joku on liian sosiaalinen ja ystävällinen, milloin liian vetäytyvä. Ja eihän nuo piirteet miehissä haittaa, mutta härre gyyyyd jos se sosiaalinen/epäsosiaalinen onkin nainen. Helvettihän siitä pääsee irti. Pitää analysoida että miksi hän juttelee työpaikan hylkiölle, haluaako hän pyhimyksen rankaan? Tai mikä meissä muissa on niin vastenmielistä ettei kahville voi tulla yhtäaikaa.
Itse olen ainakin käsittänyt että ne jotka menevät sille hiljaisimmalle juttelemaan, eivät tarvitse oman itsetuntonsa pönkittämistä.
Jos sinä ajattelet että tuo juttelee mulle vain säälistä niin se on sinun häpeäsi. Ihan oikeasti.
Ehkä kannattaa hieman miettiä sitä omaa mielenmaisemaa jos omasta mielestään kaikki kontakti on vain sääliä.
Kaikki eivät ole perus pessimistejä vaan jotkut haluavat ihan oikeasti että kukaan ei jää yksin.
Kyllä minäkin ajattelin joskus että tuokin juttelee vain säälistä ja sitä jatkui monen monta vuotta. Sittenpä yritinkin itsemurhaa ja sen jälkeen olin pakkohoidossa. Muutaman terapia vuoden jälkeen tajusin että jotkut ihmiset ovat vilpittömiä tullessaan juttelemaan, enkä ole pitkiin aikoihin nähnyt negatiivisiä asioita muissa.
Mutta jos ap:ta häiritsee se työkaveri niin sano sille että et halua kuunnella noita juttuja. Niin minä tein eräälle kaverilleni kun kyllästyin hänen mies"ongelmiinsa".
sanoit että menet juttelemaan myös luusereille. Jos pidät heitä luusereina, niin miksi menet puhumaan heille? Haluaisitko itse, että joku mies ajattelisi susta, että tuolle säälittävälle rassukalle ei kukaan puhu, alennunpa siis minä siihen? En mä ajattele, että mulle puhuvat ihmiset säälivät mua, mutta jos olisin työpaikassa, jossa kukaan ei puhuisi mulle, ja sitten joku tulee säälivästi katsoen kyselemään, että mitenkäs mun päivä on mennyt, niin kyllähän se nyt on selvää, ettei se oikeasti ole kiinnostunut vaan haluaa leikkiä äititeresaa. Näin ei ole käynyt, mutta voin kyllä kuvitella tilanteen. Miehet ovat tosin vähän yksinkertaisempaa porukkaa, jos on yksinäinen neitsyt mies joka vaan odottaa että saa naista, niin sille voi sanoa vaikka "haista vittu" ja se kuvittelee että sille flirtataan.