Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Krooniset myöhästelijät: Miten teille VOI olla niin ylivoimaista pysyä aikataulussa?

Vierailija
27.09.2010 |

Muutama lähipiiriin kuuluva henkilö on alkanut ärsyttää aika lailla. Järkyttäviä myöhästelijöitä kaikki - ei mitään käsitystä ajanhallinnasta.



Ymmärtäisin satunnaiset 5-10 minuutin myöhästelyt, niitä varmasti sattuu kaikille joskus. Mutta nämä tyypit ovat säännönmukaisesti myöhässä puoli tuntia, tunninkin.



Miksi pitää luvata tulla tiettyyn aikaan, jos ei kuitenkaan aio olla silloin paikalla? Sanoisitte mieluummin, että tulette "johonkin aikaan iltapäivästä" tms, kun kerran sovitun ajan pitäminen on niin ylivoimaista.



Harmi kyllä olen vielä ollut niin optimistinen, etten ole alkanut ilmoittaa näille myöhästelijöille esim. kutsujen alkavan klo 17, jos ne oikeasti alkavat klo 18. Tähän täytyy varmaan mennä, jotta tyypit ovat paikalla silloin kun kuuluu.

Kommentit (192)

Vierailija
161/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tehdäänpä sellainen sopimus että seuraavalla kerralla kun joka kerta paljon myöhästelevä ystävä sopii kanssanne jonkun tapaamisen, ollaankin itse pokkana myöhässä. Sovitaan tapaaminen klo 15, jos ystävä myöhästyy aina n 30min, mennäänkin itse paikalle vasta klo 16. Ja sanotaan että sorisorisori, laittelin pyykkiä ja aika vaan kului... Tehdään se pari kertaa. Veikkaanpa että ystävä joko ottaa opikseen tai alkaa valittamaan.


Tein nimenomaan noin ja sain sillä ikuiset vihat niskaani. Olen kuulemma "aina myöhässä", vaikka kaikilla edellisillä kerroilla olisin ollut ajoissa. Ja sitä sitten ilkkuen toistellaan ties keille. Eikä muka ole itse oltu ikinä myöhässä, tai no ehkä kerran, mutta siinä se onkin. Toisilla kun on kanan muisti.

Vierailija
162/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tehdäänpä sellainen sopimus että seuraavalla kerralla kun joka kerta paljon myöhästelevä ystävä sopii kanssanne jonkun tapaamisen, ollaankin itse pokkana myöhässä. Sovitaan tapaaminen klo 15, jos ystävä myöhästyy aina n 30min, mennäänkin itse paikalle vasta klo 16. Ja sanotaan että sorisorisori, laittelin pyykkiä ja aika vaan kului... Tehdään se pari kertaa. Veikkaanpa että ystävä joko ottaa opikseen tai alkaa valittamaan.


Tein nimenomaan noin ja sain sillä ikuiset vihat niskaani. Olen kuulemma "aina myöhässä", vaikka kaikilla edellisillä kerroilla olisin ollut ajoissa. Ja sitä sitten ilkkuen toistellaan ties keille. Eikä muka ole itse oltu ikinä myöhässä, tai no ehkä kerran, mutta siinä se onkin. Toisilla kun on kanan muisti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on se nyt kumma. Ensin sanotaan, että ei minun tarvitse tulla ajoissa, ei voi olla niin kamalaa odottaa 5-10 minuuttia. Sitten sanotaankin että myöhästytään sen takia, kun se liian ajoissa meno saa raivon partaalle kun joutuu odottamaan. Eli myöhästytään mieluummin sen takia, ettei itse joudu odottelemaan kun se on niin kamalaa, mutta on ok antaa toisen odottaa?

Vierailija
164/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tärkeämpiäkin asioita elämässä, kuin (kuten täälläkin ehdotettiin) käydä terapiassa, etten myöhästelisi tai keskittää kaiken energiani perheen liikuttamiseen ajoissa. Oikeastiko luulette, että jonkun pitäisi teidät tyytyväisenä pitääkseen harjoitella ajoissa olemista vuosikausia. Hohhoo. Minulla on tärkeämpää tekemistä, jos myöhästely haittaa, ei minua häiritse, vaikka joku ei halua sen vuoksi tavata.

siis sellaisille kuin tuo yksi joka laittaa kaiken valmiiksi, huomaa sitten että on aikaa ja hommat vie mukanaan. Laittakaa kello tai kännykkä soimaan sitten kun se homma pitää lopettaa ja esim. pukea ne ulkovaatteet. Jos ette osaa arvioida kaunako menee pukemiseen, niin ottakaa aikaa kun seuraavan kerran puette. Jos aikaa menee 10 min, niin laitatte kello soimaan 15 min ennen kuin pitää lähteä.

Itse olen hajamielinen ja asioihini uppoutuva, mutta koska haluan olla ajoissa käytän tätä hyvin yksinkertaista konstia (+ tietty laitan esim. vaatteet+laukut valmiiksi jo hyvissä ajoin). Ja olen ajoissa, ellei mitään erityisen yllättävää satu.

Minulla on myös taipumusta myöhästelyyn. Ei mihinkään puolen tunnin - tunnin mittaisiin mutta sellaisiin 10-15 minuuttisiin. Olen opettelemalla opetellut konsteja siihen etten myöhästyisi. Ihan jo siitä syystä, että tiedän kuinka paljon itseä ketuttaa odotella jotakuta. Minusta, myöhästelijästäkin, myöhästely on itsekästä.

A) laita etukäteen tavarat valmiiksi mitä tarvit. Eli mietit vaikka edellisenä iltana mitä aamulla tarvitset mukaan JA myös laitat ne valmiiksi etkä vain ajattele, että kyllä mää aamullakin ehdin.

B) lasten kanssa lähtiessä arvioi aina etukäteen realistisesti aika mikä tarvitaan valmisteluista siihen ennen kuin ollaan ovesta ulkona. JA sen jälkeen LISÄÄT siihen aikaan vähintään 15 minuuttia. Tällä katetaan ne yllätysmomentit mitä muksujen kanssa aina tulee.

C) Arvioi matka-aika ja lisää siihen vähintään 5-10 minsaa.

D) Laita kello soimaan mihin aikaan viimeistään pitää astua ovesta ulos. Ja noudatat sitä kellon soittoa etkä jää vielä lukemaan hesaria tai kampaamaan tukkaa.

Näillä konsteilla minä pärjään. Jos jossakin näistä fuskaan niin hups, heti myöhästyn.

juuri näin. Jos oikeasti on tahtoa päästä myöhästelystä eroon, niin keinot kyllä löytyy. Itsekin käytän juuri tätä keinoa. Tiedän kauanko menee aikaa mihinkin hommaan, esim. suihkussa käynti, lasten pukeminen ja lisään siihen 15min. ja kas, todella harvoin ollaan myöhässä!

Vierailija
165/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tehdäänpä sellainen sopimus että seuraavalla kerralla kun joka kerta paljon myöhästelevä ystävä sopii kanssanne jonkun tapaamisen, ollaankin itse pokkana myöhässä. Sovitaan tapaaminen klo 15, jos ystävä myöhästyy aina n 30min, mennäänkin itse paikalle vasta klo 16. Ja sanotaan että sorisorisori, laittelin pyykkiä ja aika vaan kului... Tehdään se pari kertaa. Veikkaanpa että ystävä joko ottaa opikseen tai alkaa valittamaan.


Tein nimenomaan noin ja sain sillä ikuiset vihat niskaani. Olen kuulemma "aina myöhässä", vaikka kaikilla edellisillä kerroilla olisin ollut ajoissa. Ja sitä sitten ilkkuen toistellaan ties keille. Eikä muka ole itse oltu ikinä myöhässä, tai no ehkä kerran, mutta siinä se onkin. Toisilla kun on kanan muisti.

eiköhän se ilkkuja ole muidenkin ihmisten tapaamisista ollut aina myöhässä joten osasivat laittaa hänen sanansa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Varsinkin jos sinä olet aina ollut ajoissa.

Vierailija
166/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse koitan aina olla ajoissa ja jos myöhästyn niin ilmoitan siitä aina. niin tekevät myös ystäväni,

mielestäni pahimpia ovat ne joiden kanssa sopii jotain(esim kahvittelut, shoppailut) ja he eivät sitten koko päivänä vastaa puhelimeen tms ilmesty paikalle. sitten kun heidät saa kiinni 2päivän kuluttua niin kyselevät että milloin pitikään nähdä.

ja en nyt tarkoittanut että kymmenillä viesteillä piinaisin sitä joka ei paikalle ilmesty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli syy MIKÄ TAHANSA. Enkä voi sietää sellaista.

Tosin appivanhemmistani sanottakoon, että niin paljon kuin heitä myöhästely häiritsee, eivät ole osanneet sitä lapselleen (mieheeni) iskostaa, joka on taas tunnettu myöhästelijä.

kai nyt jokaisen järki sanoo ettei sitä pysty kontrolloimaan jos lapsi oksentaa juuri kun olette saaneet ulkovaatteet päälle ja ovesta ulos menossa. Tai vauva vääntää niskapaskat, just kun olet rattaisiin laittamassa ja lähdössä.

Jotkut kuitenkin myöhästyy JOKA KERTA ystävien tapaamisesta, väitätkö että lapsi on aina silloin oksentanut? Töihin kuitenkin selviävät ajoissa, eipä silloin ole lapsi oksentele...

Itseäni taas ärsyttää sellaiset mäkättäjät, joiden mielestä periaatteesta on oltava ajoissa, esim. mieheni vanhemmat... meillä on pari pientä lasta, jos toinen oksentaa päälle juuri eteisessä, niin voi että se on hirveää, kun myöhästymme heiltä puolituntia sen vuoksi.

Sanoisi, että pedantit myöhästymisestä valittajat ne raivostuttavia ovat, aika harva kehtaa yhtä reteesti puolustella jatkuvia hupimyöhästymisiään, kun lähtökohtaisesti sitä pidetään huonona tapana. Muutenkin nämä ajan kanssa säntilliset ihmiset ovat yleensä aina mielestään toisia parempia.

teidän kahden väittelyyn kommentoin että kyllä on ilkeilystä kyse. Moni myöhästelijä on täällä itsekin tuumannut että joo, olin ajoissa valmis mutta ajattelin vielä pyykit laitella. Kun kuitenkin tietää itsensä ja tietää myöhästyvänsä, miksi niitä pyykkejä pitää vielä laitella???

Mistä myös tiedät kuinka stressaavaksi toinen kokee odottelun? Vituttaa se kun tietää että toinen siellä vaan pyykkejä laittelee kaikessa rauhassa vaikka tietää että kaveri on ajoissa paikalla.

Kyllä nämä myöhästelijät lentokentälle ja leffaan tai muuhun "tärkeään" ehtii. Mutta kai ne ystävät ei sitten ookaan niin tärkeitä.

Törkeimmät vain antavat odottaa, eivät edes vaivaudu ilmoittamaan. Kuinka kauan heitä pitää odottaa kun olisi ymmärrettävä että myöhästelijälle ajoissa oleminen aiheuttaa valtavaa stressiä? 20min vai 4 tuntia?

Ja minulle 10-15 minuuttia yli sovitun ajan ei ole ongelma jos odottelen esim. kaupungilla. Sekään ei ole ongelma jos tulee juhliin jopa tunnin myöhässä. Mutta kohteliasta olisi ilmoittaa, ainakin sille kaupungilla odottelevalle.

Vierailija
168/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tärkeämpiäkin asioita elämässä,

Niinhän sä luulet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myöhästyminen on aina oma, tietoinen valinta. Kukaan ei myöhästy jollei itse tarkoituksella itseään myöhästytä.

Vierailija
170/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on se nyt kumma. Ensin sanotaan, että ei minun tarvitse tulla ajoissa, ei voi olla niin kamalaa odottaa 5-10 minuuttia. Sitten sanotaankin että myöhästytään sen takia, kun se liian ajoissa meno saa raivon partaalle kun joutuu odottamaan. Eli myöhästytään mieluummin sen takia, ettei itse joudu odottelemaan kun se on niin kamalaa, mutta on ok antaa toisen odottaa?


että jokin voi olla tavalla tai toisella niin vastenmielistä, ettei siihen kykene. Ja jos luit hyvin, niin raivoni ei mitenkään kohdistu ympäröivään maailmaan, toisin kuin muutaman minuutin myöhästymisestä raivostuvien.

Ja edelleenkään, en myöhästele tarkoituksella, kuten annoit tuossa ymmärtää. Tarkoitukseni on olla ajoissa. Mutta jostain syystä se vain ei aina onnistu.

Tuo, että omasta syystäni odottelu on juuri minulle niin vastenmielistä, on jo toinen asia. Mutta sekin vaikuttaa siihen, etten lähde puoli tuntia etuajassa seisomaan tumput suorina pihalle, vaan teen jotakin muuta ensin. On niitä molempia kokeiltu, mutta se etuajassa lähteminen on tähän asti osoittautunut äärimmäisen huonoksi vaihtoehdoksi. (Parhaassa tapauksessa keksin sitten perillä jotakin ajankulua, joka taas johtaa myöhästymiseen.)

Ja kuten sanoin, niin edelleenkin se nyt ainakin on itsekkyyttä, että on niin pirun hapan muutaman minuutin myöhästymisestä - kun se oma aika on NIIN arvokasta. Eiköhän jo kellotkin usein ole vähän eri ajassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopputuloshan on sama: se joka odottaa, on harmistunut.


Ja kuten sanoin, niin edelleenkin se nyt ainakin on itsekkyyttä, että on niin pirun hapan muutaman minuutin myöhästymisestä - kun se oma aika on NIIN arvokasta.

Vierailija
172/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

häiriöitä, mm. ADHD, joka voi aiheuttaa myöhästymisen, vaikka se tuntuisi sinusta miten pahalle.

Myöhästyminen on aina oma, tietoinen valinta. Kukaan ei myöhästy jollei itse tarkoituksella itseään myöhästytä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

häiriöitä, mm. ADHD, joka voi aiheuttaa myöhästymisen, vaikka se tuntuisi sinusta miten pahalle.

Myöhästyminen on aina oma, tietoinen valinta. Kukaan ei myöhästy jollei itse tarkoituksella itseään myöhästytä.


Jos saisi ihan esimerkin siitä miten ADHD aiheuttaa myöhästymísen? On erittäin helppoa olla täsmälleen ajoissa, ei myöhässä eikä etuajassa. Lähtee vain oikeaan aikaan ja jos ei sitä aikaa muuten huomaa niin herätyskello tai puhelin hälyttämään.

Vierailija
174/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on se nyt kumma. Ensin sanotaan, että ei minun tarvitse tulla ajoissa, ei voi olla niin kamalaa odottaa 5-10 minuuttia. Sitten sanotaankin että myöhästytään sen takia, kun se liian ajoissa meno saa raivon partaalle kun joutuu odottamaan. Eli myöhästytään mieluummin sen takia, ettei itse joudu odottelemaan kun se on niin kamalaa, mutta on ok antaa toisen odottaa?

että jokin voi olla tavalla tai toisella niin vastenmielistä, ettei siihen kykene. Ja jos luit hyvin, niin raivoni ei mitenkään kohdistu ympäröivään maailmaan, toisin kuin muutaman minuutin myöhästymisestä raivostuvien. Ja edelleenkään, en myöhästele tarkoituksella, kuten annoit tuossa ymmärtää. Tarkoitukseni on olla ajoissa. Mutta jostain syystä se vain ei aina onnistu. Tuo, että omasta syystäni odottelu on juuri minulle niin vastenmielistä, on jo toinen asia. Mutta sekin vaikuttaa siihen, etten lähde puoli tuntia etuajassa seisomaan tumput suorina pihalle, vaan teen jotakin muuta ensin. On niitä molempia kokeiltu, mutta se etuajassa lähteminen on tähän asti osoittautunut äärimmäisen huonoksi vaihtoehdoksi. (Parhaassa tapauksessa keksin sitten perillä jotakin ajankulua, joka taas johtaa myöhästymiseen.) Ja kuten sanoin, niin edelleenkin se nyt ainakin on itsekkyyttä, että on niin pirun hapan muutaman minuutin myöhästymisestä - kun se oma aika on NIIN arvokasta. Eiköhän jo kellotkin usein ole vähän eri ajassa.


tosiaan näe tässä ristiriitaa?! Miten itsekeskeinen voi ihminen olla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

voin kuvitella, kuinka sanot samalla tavoin miehellesi ja sääliksi käy raukkaa.

tärkeämpiäkin asioita elämässä,


Lässyn lässyn

Niinhän sä luulet.

Vierailija
176/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopputuloshan on sama: se joka odottaa, on harmistunut.


Ja kuten sanoin, niin edelleenkin se nyt ainakin on itsekkyyttä, että on niin pirun hapan muutaman minuutin myöhästymisestä - kun se oma aika on NIIN arvokasta.


lopputulos ei ole sama. Minä en syytä muita naama norsunv-llä siitä, että minua harmittaa. Naamani ei lisäksi varmasti ole hapan, kun toinen tulee paikalle, toisin kuin myöhästelijöistä harmistuvien. Minun harmistumiseni kun on olemassa ennen heidän saapumistaan, muttei enää sen jälkeen.

Ja kuten olen moneen kertaan todennut, sinun ei ole mikään pakko seurustella sellaisen henkilön kanssa, jonka toiminta aiheuttaa sinulle harmistuksen.

Vierailija
177/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsuudenkodissani opetettiin olemaan ajoissa. Se tosiaan opetettiin. Lähdettiin vaikka mieluummin puoli tuntia etuajassa sovittuun tapaamiseen kuin oltiin viisi minuuttia myöhässä. Muistan, kun tätini kanssa olin lähdössä matkalle ja hän jo puoli tuntia ennen lähtöä istui keinutuolissa takki päällä ja hattu päässä odottamassa, milloin tulee aika lähteä.



Poikkeuksen mielestäni muodostavat mm. perheet, joissa on pieniä lapsia. Ymmärrän hyvin, että silloin voi tulla lähtövalmisteluihin yllättäviä viivästyksiä.



Sitä sen sijaan en ole koskaan tajunnut, että yksi ystäväni saattaa myöhästyä tunnin tai puolitoista sovitusta tapaamisesta. Hän on juuri tyyppiä, joka soittaa ja sanoo olevansa ihan kohta viiden minuutin päästä perillä mutta tulee noin puolen tunnin tai tunnin kuluttua. Jos olemme esim. kutsuilla, niin kaikki muut odottavat eikä kukaan kehtaa ottaa syötävää ennen kuin tämä viimeinen on saapunut. Mä olen joskus ehdottanut, että ruvetaan vaan syömään, kun kaikki on valmista, kyllä tästä myöhästyjällekin riittää. En tiedä, miten pahatapaisena minua sitten pidetään, koska tuohon ehdotukseen ei vielä koskaan ole suostuttu.



Joten siinäpä istumme ja odotamme, että tämä yksi sankari saapuisi...töissä hän kuulemma ei kuitenkaan myöhästele.



Muuten, myös Japanissa on kuulemma tapana olla ajoissa.

Vierailija
178/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on se nyt kumma. Ensin sanotaan, että ei minun tarvitse tulla ajoissa, ei voi olla niin kamalaa odottaa 5-10 minuuttia. Sitten sanotaankin että myöhästytään sen takia, kun se liian ajoissa meno saa raivon partaalle kun joutuu odottamaan. Eli myöhästytään mieluummin sen takia, ettei itse joudu odottelemaan kun se on niin kamalaa, mutta on ok antaa toisen odottaa?

että jokin voi olla tavalla tai toisella niin vastenmielistä, ettei siihen kykene. Ja jos luit hyvin, niin raivoni ei mitenkään kohdistu ympäröivään maailmaan, toisin kuin muutaman minuutin myöhästymisestä raivostuvien. Ja edelleenkään, en myöhästele tarkoituksella, kuten annoit tuossa ymmärtää. Tarkoitukseni on olla ajoissa. Mutta jostain syystä se vain ei aina onnistu. Tuo, että omasta syystäni odottelu on juuri minulle niin vastenmielistä, on jo toinen asia. Mutta sekin vaikuttaa siihen, etten lähde puoli tuntia etuajassa seisomaan tumput suorina pihalle, vaan teen jotakin muuta ensin. On niitä molempia kokeiltu, mutta se etuajassa lähteminen on tähän asti osoittautunut äärimmäisen huonoksi vaihtoehdoksi. (Parhaassa tapauksessa keksin sitten perillä jotakin ajankulua, joka taas johtaa myöhästymiseen.) Ja kuten sanoin, niin edelleenkin se nyt ainakin on itsekkyyttä, että on niin pirun hapan muutaman minuutin myöhästymisestä - kun se oma aika on NIIN arvokasta. Eiköhän jo kellotkin usein ole vähän eri ajassa.


tosiaan näe tässä ristiriitaa?! Miten itsekeskeinen voi ihminen olla?


Sanoin "Ja edelleenkään, en myöhästele tarkoituksella, kuten annoit tuossa ymmärtää. Tarkoitukseni on olla ajoissa. Mutta jostain syystä se vain ei aina onnistu." Teen siis parhaani, mutta se ei riitä muille. Miten ihmeessä olen sillä perusteella itsekäs?

Lisäksi jos nyt tuosta sivujuonteesta puhutaan, niin samalla tavallahan sinäkin olet itsekäs, kun edelleen tapaat ihmisiä, joiden myöhästely tai mikä hyvänsä muu ominaisuus aiheuttaa sinussa negatiivisia tunteita. Sitten kritisoit heitä happamana sen sijaan, että alunperikin jättäisit koko ihmissuhteet sikseen, kun huomaat, ettet pidä niistä. Valintahan sekin on.

Vierailija
179/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopputuloshan on sama: se joka odottaa, on harmistunut.

Ja kuten sanoin, niin edelleenkin se nyt ainakin on itsekkyyttä, että on niin pirun hapan muutaman minuutin myöhästymisestä - kun se oma aika on NIIN arvokasta.

lopputulos ei ole sama. Minä en syytä muita naama norsunv-llä siitä, että minua harmittaa. Naamani ei lisäksi varmasti ole hapan, kun toinen tulee paikalle, toisin kuin myöhästelijöistä harmistuvien. Minun harmistumiseni kun on olemassa ennen heidän saapumistaan, muttei enää sen jälkeen. Ja kuten olen moneen kertaan todennut, sinun ei ole mikään pakko seurustella sellaisen henkilön kanssa, jonka toiminta aiheuttaa sinulle harmistuksen.


johtuisiko tuo sitten taas siitä, että se toinen on joutunut odottamaan SINUN takiasi? Eikö tuossa tapauksessa noin niin kuin yhteenvetona ole kaikkien kannalta parempi, että menet paikalle etuajassa, jos tapaamishetken jälkeen ei kummallakaan ole enää mitään hampaankolossa.

Vierailija
180/192 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on se nyt kumma. Ensin sanotaan, että ei minun tarvitse tulla ajoissa, ei voi olla niin kamalaa odottaa 5-10 minuuttia. Sitten sanotaankin että myöhästytään sen takia, kun se liian ajoissa meno saa raivon partaalle kun joutuu odottamaan. Eli myöhästytään mieluummin sen takia, ettei itse joudu odottelemaan kun se on niin kamalaa, mutta on ok antaa toisen odottaa?

että jokin voi olla tavalla tai toisella niin vastenmielistä, ettei siihen kykene. Ja jos luit hyvin, niin raivoni ei mitenkään kohdistu ympäröivään maailmaan, toisin kuin muutaman minuutin myöhästymisestä raivostuvien. Ja edelleenkään, en myöhästele tarkoituksella, kuten annoit tuossa ymmärtää. Tarkoitukseni on olla ajoissa. Mutta jostain syystä se vain ei aina onnistu. Tuo, että omasta syystäni odottelu on juuri minulle niin vastenmielistä, on jo toinen asia. Mutta sekin vaikuttaa siihen, etten lähde puoli tuntia etuajassa seisomaan tumput suorina pihalle, vaan teen jotakin muuta ensin. On niitä molempia kokeiltu, mutta se etuajassa lähteminen on tähän asti osoittautunut äärimmäisen huonoksi vaihtoehdoksi. (Parhaassa tapauksessa keksin sitten perillä jotakin ajankulua, joka taas johtaa myöhästymiseen.) Ja kuten sanoin, niin edelleenkin se nyt ainakin on itsekkyyttä, että on niin pirun hapan muutaman minuutin myöhästymisestä - kun se oma aika on NIIN arvokasta. Eiköhän jo kellotkin usein ole vähän eri ajassa.

tosiaan näe tässä ristiriitaa?! Miten itsekeskeinen voi ihminen olla?

Sanoin "Ja edelleenkään, en myöhästele tarkoituksella, kuten annoit tuossa ymmärtää. Tarkoitukseni on olla ajoissa. Mutta jostain syystä se vain ei aina onnistu." Teen siis parhaani, mutta se ei riitä muille. Miten ihmeessä olen sillä perusteella itsekäs? Lisäksi jos nyt tuosta sivujuonteesta puhutaan, niin samalla tavallahan sinäkin olet itsekäs, kun edelleen tapaat ihmisiä, joiden myöhästely tai mikä hyvänsä muu ominaisuus aiheuttaa sinussa negatiivisia tunteita. Sitten kritisoit heitä happamana sen sijaan, että alunperikin jättäisit koko ihmissuhteet sikseen, kun huomaat, ettet pidä niistä. Valintahan sekin on.


se on parhaansa tekemistä, ettei voi mennä ajoissa paikalle, ettei itse joudu vain sekuntiakaan odottamaan?