Kuinka paljon D-vitamiinia uskaltaa syödä raskaana ollessa?

D-vitamiinin yhteydessä tavataan puhua mikrogrammoista, ei milligrammoista.

Minä söin raskaana ollessani 125 mikroa deetä.

Saako sitä syödä niin paljon? Eikö siitä ole mitään haittaa?

Mutta suomalaiset saavat deetä aivan liian vähän ja suosituksia ollaankin taas nostamassa. Mm. wikipediasta löytyy viittauksia eri maiden ja tutkimuksien tuloksiin ja saantisuosituksiin. Amerikkalaisen ja Kanadalaisen tutkimuksen mukaan kerta-annos voisi olla jopa 250 µg.

Lainauksia sivulta: "Kerta-annoksena 2,5 mg (2500 µg) on turvallinen ja se voi antaa suojaa muun muassa tuberkuloosia vastaan", "D-vitamiinin liikasaannin riski ei Suomessa ole kovin suuri, sillä riittävän ja turvallisen saannin alue on melko laaja (aikuisilla 7,5–50 ?g/päivä) ja sen saati luonnollisista lähteistä on Suomessa vähäistä.".

Netistä löytyy paljon tietoa. Itse söin siis koko raskauden ajan (paitsi kesällä) 125 mikroa päivässä.

"Keho tuottaa auringossa helposti jopa 250 µg D-vitamiinia 10 minuutissa Eteläeuroopassa, joten itsensä myrkyttäminen D-vitamiinilla on sangen hankalaa." (http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm)

Juu ampukaa alas, en jaksanut etsiä parempia lähteitä.

Söin päivittäin koko raskauden ajan. Jatkoin samalla määrällä imetyksen ajan. Kesällä taukoa.

125µg

Kesällä auringosta päivällä. Olkaa ulkona auringossa joka päivä 1/2 tuntia riittää.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

Kaikkein huonoin tilanne on maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
http://www.prweb.com/releases/2013/6/prweb10851751.htm

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

Pharmaca Fennican mukaan yli 15 mikrogrammaa päivässä on sikiölle myrkyllistä.

Terveystieteilijät ne tietää....