Onko tämä normaalia? Ajatuksia plussauksen jälkeen
Olen raskaudesta todella onnellinen mutta samalla hirveän ahdistunut ja pelkään että jotain menee vikaan. Ja kun pelkään niin kovasti niin pelkään että pelkoni on enne siitä että joku varmasti menee vikaan.
Yritän olla ajattelematta ikävästi vaan ajatella positiivisesti mutta tuntuu että tuo ahdistus on koko ajan läsnä taustalla.
Lohduttakaa kärsivää!
Kommentit (8)
Sen sijaan yksi PAULA NIMINEN HENKILÖ toivoi että mulle tulisi keskenmeno.Oli erittäin kateellinen asiasta.Noh poliisin kanssa ollaan kyseisen hullun alkoholistin kanssa oltu tekemissä-)
ja ne tunteet voi vielä kertautua moneen otteeseen raskauden eri vaiheissa.
Minä olen kolme kertaa odottanut ja pelännyt. Kaikista peloista ja huolista huolimatta joka kerta on päättynyt onnellisesti, terveeseen lapseen ja terveeseen äitiinkin.
Neuvola vahtii sua, älä hätäile.
Mulla oli sama homma. Pelkäsin keskenmenoa ja sikiön niskaturvotusta ihan hulluna koko alkuraskauden. Kaikki muuttui, kun poika alkoi potkia vatsassa :D Nyt on ihana vintiö 5 kk tuossa tuhisemassa vieressä
itse pelkäsin keskenmenoa alkuraskauden ajan todella paljon, samoin noita tutkimuksia ja käytännössä kaikkea, mikä vaan voi mennä vikaan. Pelot vähän helpotti keskiraskaudesta. Nyt menossa viimeinen kolmannes ja olen keksinyt uusia pelkoja, tosin nyt jo enimmäkseen vaan iloitsen raskaudesta ja yritän luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.
Yritä keksiä jotakin muuta mukavaa tekemistä ja ajateltavaa, ettet jää vellomaan pelkojen keskelle. Ei myöskään kannata mitenkään lietsoa pelkoja (kuten itse tein lukemalla ties mitä kauhutarinoita netistä).
kun lapsi oli noin 8 kk vanha. Sitä ennen pelkäsin raskausaikana keskenmenoa yms. Lapsen synnyttä taas kätkytkuolemaa jne.
En tavallaan uskaltanut iloita raskaudesta kun ajattelin että kuitenkin sitten jos olen "liian" onnellinen niin se kostautuu ja jotain meneekin vikaan.