Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka eivät vain osaa olla lasten kanssa!
22.09.2010 |
Miehen lapseton sisko tuli kutsuttuna lapsemme syntymäpäiville ja oli kovasti odotettu vieras lapsemme taholta.
Hän ojensi lahjan ja tämä oli ainut kommunikointi lapseemme. Loppuajan hän keskusteli omista työasioistaan veljensä kanssa.
Lapsi oli häntä kovasti siis odottanut ja yritti ottaa kontaktia tätiinsä, mutta ei mitään.
Tylyä minusta, mutta hän ei itse (eikä mieheni) sitä ymmärrä. Muutenkin ärsyttää, että ainoa asia, josta hän tykkää ja osaa jutella, on hänen OMAT työasiansa! Eikö edes lapsen syntymäpäivänä voisi lapsen vuoksi edes teeskennellä olevansa kiinnostunut lapsen kuulumisista, päivästä, lahjoista jne.?
Tilannehan lapsen osalta johti jälleen siihen, että hän hakemalla haki tädin huomiota. Ensin hyvällä ja sitten riehaantumalla sekä esittämällä. Tästä täti muisti huomioida antamalla negatiivista palautetta ja taatusti taas purputtamalla äidilleen, kuinka riiviö lapsemme on ja kuinka en osaa häntä kasvattaa..
Tapaamisemme menee aina tähän.. Pitäisikö minun yrittää jatkossa yrittää vain hillitä lapseni halua (ja pettymyksiä) ottaa kontaktia tätiin ja tulla huomioiduksia vai miten tässä pitäisi toimia??
Kohtalontovereita/mielipiteitä?
Kommentit (53)
"Tästähän on ollut jo moneen kertaan ketjujakin; aihe vapaalla puhutaan muustakin kuin lapsista."
Jepjep, kas kun en tiennyt, kun minut sai hakeutumaan tälle sivustolle vain se, että olen nyt äitiyslomalla. Ennen lapsia ei olisi käynyt mielessäkään tällainen palsta. Luulisi netin tursuavan keskustelupalstoja ja sivustoja lapsettomille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vaikutatpa positiiviselta ja hyväksyvältä ihmiseltä. Kaikkien ei niitä lapsia pitäisi tehdäkään."
Niinpä. Kaikilla viittaat varmasti minuun. Työelämässä ollessani minulta ei todella ole liiennyt aikaa tällaiselle palstalle, kun olen työpäivän jälkeen aina halunnut viettää aikaa lapseni kanssa
ja minulla on 3 omaa lasta.
Jos menen jonkun lapsen synttäreille annan lahjan ja olen aikuisten kanssa, lapset keskenään.
ja kovasti huomionkipeä. Normaalit lapset ovat innoissaan lahjoista ja kavereistaan eivätkä vaadi jatkuvaa ja jakamatonta huomiota kokoajan.
Vaikka olen itsekin äiti en vaan jaksa noiden pienten "Kiinan Keisareiden kanssa" lapsettomalle se voi olla vieläkin vaikeampaa varsinkaan jos ei ole kokemusta lapsista. Harvalla lapsettomalla on.
Jaksan kysellä mitä kuuluu ja hetken katsoa jotain kirjaa lapsen kanssa, mutta se jatkuva roikkuminen ja huomion huutaminen on ärsyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kai ap vaatinutkaan sitä että aikuinen olisi koko ajan leikkinyt lapsen kanssa! Yleensä riittää pari sanaa tai kysymystä silloin tällöin. Ei tarvitse ajatella taas niin mustavalkoisesti! (Pelailla koko ilta palapelejä vs antaa lahja ja unohtaa juhlittava loppuillaksi)
Itse en jaksa enää vierailla yhdessä perheessä sen märinän ja huomionkerjuun takia, joka jatkuu koko vierailun ajan. Äitiä ei lapsen käytös tunnu haittaavan tietenkään.
ei kai ap vaatinutkaan sitä että aikuinen olisi koko ajan leikkinyt lapsen kanssa! Yleensä riittää pari sanaa tai kysymystä silloin tällöin. Ei tarvitse ajatella taas niin mustavalkoisesti! (Pelailla koko ilta palapelejä vs antaa lahja ja unohtaa juhlittava loppuillaksi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olekaan aiakisemmin täällä lukenut viestejä ja ihan suu loksahtaa auki täällä olevien kirjoitusten alhaisesta tasosta.
Ap:lle sen verran että kohteliaisuutta on syytä noudattaa molempien osapuolien: tädille voi hienovaraisesti opastaa esim. yhetistä palapelin tekoa lapsen kanssa ja vastaavasti lapselle selittää että joskus aikuiset haluavat jutella rauhassa keskenään eikä silloin vpoi häiritä. Minusta syntymäpäiväsankarin huomiotta jättäminen on aika huonoa käytöstä, olis sankari minkä ikäinen tahansa. Ketään ei voi tietenkään pakottaa leikkimään lapsen kanssa mutta muutaman sanasen ja kommentin vaikka säästä nyt keksii tyhmempikin.
Kaikille lapsille ne lahjat eivät ole se tärkein juttu: mun 3 v. toivoo synttärilahjaksi enoaan vieraaksi ja sitä että eno tulisi syntymäpäiville traktorillaan. Koska matka on näin pitkä, olen selittänyt että eno ei voi tulla traktorilla (mummolaan tulee aina traktorilla kun matka 2 km). Poika on sitten nyt toivonut että haluaa enon kylään ilman traktoria. Siis kun kysyy, mitä erityistä haluaa lahjaksi :) Ja osaa kyllä esittää lelutoiveita ihan kiitettävästi noin niikuin muuten.
Kaikenikäisten kanssa voi tietysti jutella, mutta en ole kovin luonteva lasten kanssa. Ei ole tullut mieleenkään, että vanhemmat odottavat aikuisen vieraan alkavan leikkiä lapsen kanssa.
Mieheni rymyää tutuimpien sukulaislasten kanssa lattialla ja todella eläytyy hulluttelemaan lasten kanssa. Minulle se ei ole luontevaa. Pitääköhän näiden perheiden vanhemmat minua kamalana kun juttelen mieluiten aukuisten kanssa? En ole näiden perheiden isiä nähnyt koskaan leikkimässä omien lastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsia kohdellaan kuin aikuisia. Sun lapsistasi tulee oikeasti tosi kammmottavia ihmisiä...
Joihin tulee joku aikuinen vieras, joka ei juttele päivänsankarille mitään, eikä ole pätkääkään kiinnostunut hänestä. Olisiko se teidän mielestänne hyvää käytöstä? Minusta EI ole. Miksi siis sen lapsen saa sivuuttaa kuin pölyhiukkasen? "Kun en nyt vaan ole kiinnostunut lapsista" - hei haloo! Kysehän oli kuitenkin sen lapsen kunniaksi järjestetyistä juhlista, ja hyvään käytökseen kuuluu, että juhlakalu (minkä ikäinen tahansa) on ainakin jossain määrin juhlien keskipiste. Onko tuo jotain nykyajan nuorten aikuisten ajattelua, että kaikki on vaan Minä, minä, minä ja mä. Kun MUA ei huvita onnitella ja kysellä kuulumisia ja kuunnella päivänsankarin juttuja, niin minä käännän sille vaan tylysti selän ja vaadin, että MUN jutut kiinnostaa muita.
Olisiko se mummo sitten kiukutellut ja hyppinyt ja vaatinut huomiota? Ehkä, jos sen olisi kasvattanut ap:n tyyppinen äiti. Aikuiset yleensä voivat keskustella, mutta pikkutenava vaatii sitten huomiota toisella tavalla ja esim leikkimistä. Sä olet just sellainen ihminen joka vertaa aikuisia ja lapsia kaikessa. Kun ei voi verrata!!!
Ihan samalla lailla kuuluu tapoihin kunnioittaa pientä lasta juhlien keskipisteenä. Ota huomioon, että siinä on myös sen lapsen vanhemmatkin, jotka loukkaantuvat (ja aivan aiheestakin), kun vierasta ei pätkän vertaa kiinnosta juhlasankarin kuulumiset. PS: kyllä se mummokin voi protestoida, jos ei tule noteeratuksi. Aikuisten tapaan protestoi tietysti, ap:n lapsi lapsen tapaan.
mun kummityttö on 15 v ja olin aina kovin toivottu ja odotettu vieras. Mutta mä en ollut ikinä ollut lasten kanssa, joten en osannut myös hänen kanssaan olla.
Ajan myötä sitten homma selkeni ja nyt menee jo huomattavasti paremmin, mutta oikeesti, kaikkia ei pienet lapset kiinnosta tarpeeksi, vaikka äidin mielestä oma lapsi olisi kuinka maailman ihanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ap yrittää täältä löytää oikeutusta lapsensa huonolle käytökselle. Että tärkeintä on osoittaa syntipukki sille, miksi lapsi käyttäytyi niinkuin käyttäytyi?
Mun mielestäni valheellinen esittäminen ei ole kohteliaisuutta. Jokaisen voi hyväksyä omana itsenään omine mielenkiinnon kohteineen.
Varmasti olin itsekin osittain ennenkuin lapsia sain, koska ei ollut mitään käsitystä lapsista tai lapsiperheen arjesta.
Mutta juuri tästä ymmärtämättömyydestä johtuu, että vierailut ovat hankalia kummallekin osapuolelle; Lapseton vieras ei ymmärrä ottaa huomioon lasta (jos ei nyt satu olemaan hirveän lapsirakas) ja ihmettelee miksi tämä hakee huomiota kun hän vain haluaisi keskustella aikuisten kanssa. Ei varmaan osaa kukaan pikkulapsi käyttäytyä lapsettoman mielestä tarpeeksi hyvin. Lapsiperhe taas ihmettelee lapsettoman vieraan käytöstä; Eikä tämä nyt ymmärrä vähän leikkiä ja keskustella lapsen kanssa. Hankalia juttuja.