Lue keskustelun säännöt.
Miten saada "äitikavereita" kun ei kukaan puhu mulle mitään vauvakerhoissa??
20.09.2010 |
Ensin huvitti ja naureskelin asiaa miehellekin, mutta nyt alkaa jo nyppiä. Muskari, vauvajumppa, vauvauinti... Ihan kivaa joo ja vauvan kanssa sinänsä mukavaa mutta miksi kukaan ei puhu mulle mitään???
Kuvittelin, että pienellä paikkakunnalla saisin niitä kuuluisia äitikavereita, mutta turha toivo. En jaksa enää itsekään yrittää, kun ei kerran ketään kiinnosta. Äidit tulevat kauhealla kiireellä ryhmiin, vauvaikäiset ottavat kovasti kontaktia toisiinsa jo pukkarissa, mutta mitä tekevät äidit - pälyilevät muualle katsekontaktia välttäen eivätkä vahingossakaan puhu mitään muille aikuisille. Olen kysellyt lukemattomilta äideiltä, jonka lapsi on ottanut kontaktia omaani että jahas, kukas se täältä tulee, ja vastauksen saan kyllä, mutta KERTAAKAAN kukaan ei ole kysynyt vastakysymystä, että mikä minun lapseni nimi on, minkä ikäinen hän on jne. Ihan uskomatonta. Onko kaikkialla tällaista? Eteläinen Suomi kyseessä.. Miten ihmeessä te niitä mammakavereita hommaatte vai ovatko ne ennestään tuttuja?
Kommentit (53)
mutta en kyllä ole koskaan nähnyt sellaista, että vauvat ottaisivat kontaktia toisiinsa. Oletkohan outo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehu vaikka toisten vauvoja. Siitä ujoinkin äiti pitää ja juttu lähtee kulkemaan.
Itse sain kavereita kunnan perherhosta, jossa vakiryhmä ja vapaata olemista lyhyttä lauluhetkeä lukuunottamatta. Syksyllä aloitettiin kerhossa ja vuoden vaihtuessa aloin tavata muutamaa äitiä lapsineen muulloinkin. Suomalainen on hidas tutustumaan :)
Näissä vauva-harrastuksissa äidit on jotenkin epäkohteliaita ja pahantuulisia, katsotaan muualle tai mulkoillaan jos hymyilen. Ja tosiaan vauvoista jos kyselee niin tulee se vastaus: "5 kk"
konttaavat ihan liki toisia lapsia ja niitä sitten tietty tulee siinä "eroteltua", kun kanssakäyminen on lähinnä kaverin päälle istahtamista jne.. Näissä tilanteissa on ihan ok ilmeisesti olla puhumatta sille toiselle äidille mitään..
Mutta outo olen mitä ilmeisemmin, tai ainakin oman pienen otokseni perusteella käyttäydyn eri tavalla kuin valtaosa noissa vauvakerhoissa eli varmaan sitten oudosti muiden mielestä.
AP
mutta en kyllä ole koskaan nähnyt sellaista, että vauvat ottaisivat kontaktia toisiinsa. Oletkohan outo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juttelet mukavia ja kyselet vaikka toisen vauvasta jotain positiivisia juttuja tms. itse ainakin höpöttelen niitä näitä ja aina saan juttuseuraa, oli sitten kysessä vauvauinti, perhekerho, muskari jne. jopa kassajonossa tai bussipysäkillä voin saada mukavaa juttuseuraa jos jaksan alkaa vauvoista/lapsista juttelemaan.
ja kovasti olen saanut tuttuja perhekerhossa sun muissa lapsiharrastuksissa. Onkohan kuitenkin vain omasta asenteesta kiinni? Nimittäin itse alan jututtaa herkästi muita äitejä - enkä lopeta juttua heti ensimmäiseen kysymykseeni (kuten AP teki?).
Ehkä en vain tajua noiden sisäpiirien olemassaoloa, vaan änkeän itseni niihin mukaan huomaamattani... ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllä siellä mulle yks äiti sanoi reippaasti terve ja oli ystävällisen oloinen, ja pari muutakin tuli juttelemaan ja kyselemään lapseni ikää ja kertoivat omista lapsistaan iät ja nimet yms. Oli sielläkin kyllä kolme äitiä, jotka eivät tervehtineet tai puhuneet mulle mitään.
Aloitteentekijänä en kuitenkaan ihan tietoisesti mennyt itse juttelemaan kenellekään, mä kun EN halua saada lisää äitikavereita... Kuulun kai siihen onnekkaaseen "ryhmään", jolla on jo ihan tarpeeksi kavereita, niistäkin jo välillä stressi kun ei ehdi kaikkia nähdä niin usein kun he haluaisivat. Itse tahtoisin enemmän olla vaan perheen kanssa tai rauhassa kotona. Tuolla kerhossa käyn vaan lapseni vuoksi, että hän saisi kaipaamiaan leikkikavereita useammin.
Ja siis tarkennan, että ei mulla ole mitään sitä vastaan, jos nuo kerhon äidit olisivat sellaisia kerhokavereita, joiden kanssa tuolla juteltaisiin ja vaihdettaisiin kuulumisia, ja kadulla törmätessä moikattaisiin, mutta sitten alkaa ahdistaa jos joku rupee ehdottelemaan tapaamisia ja leikkitreffejä kerhon ulkopuolellakin tms.
tapa tappaa kiinnostus heti alkuunsa. Mua ei kiinnosta muiden vauvojen iät eikä paskanvärit, eikä myöskään jauhaa omastani. Mitä helvetin väliä sillä loppujen lopuksi on, onko se 3 vai 4 kuukautta. Ei sitä kuitenkaan kukaan minuuttia kauempaa muista.
Kivempi ottaa esiin jotain ajankohtaista, kuten esim. paikallisen terveyskeskuksen tai lähikaupan lopettaminen tai joku muu sellainen kiinnostava asia ja alkaa jutella siitä. Tai kouluja / päiväkoteihin liittyvät jutut jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en kyllä ole koskaan nähnyt sellaista, että vauvat ottaisivat kontaktia toisiinsa. Oletkohan outo?
Mulle tulee ensimmäisenä mieleen, että onkohan sulla ihan normaalit piirit? Kyllä ainakin näkemäni ja tapaamani (omat ja vieraat) lapset ovat ottaneet kontaktia toisiinsa hyvin pieninäkin. Jotenkin kummasti nuo pienet huomaavat ensimmäisenä toiset pienet ihmiset ja alkavat jokellella ja katsella toisiaan. Ja ne, jotka jo pääsevät jollain metodilla liikkeelle, hakeutuvat mielellään toistensa lähelle (vaikka mitenkään yhdessä eivät leikkisikään... ainakin se toisen kädessä oleva lelu aina kiinnostaa).
Turussa kerhoissa en juuri kehenkään ole tutustunut. Aika surullista on kerhossa yksin kököttää. Muilla tuntuu olevan jo juttukavereita ennestään. Yritän kyllä jutella mutta haluavat jutella vain vanhojen tuttujen kans. Ei luovuta toivosta, ehkä yksi mukava juttukaveri löytyisi kun vaan jaksaa odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kävin jossain perhekerhossa, mutta ihan turha reissu oli.
Istuin ja katseli kun muut hakeutui omiin porukoihinsa. Kun joku vauva konttaili luokseni, äiti tuli nostamaan pois ja totesi että "ei saa ahdisella tuntemattomia". joopajoo. en minä sinne jäänyt toljottamaan yksinäni, lähdin kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varhaiskehityksestä.
Se hakeutuu jo 1 -vuotiaana mielellään toisten lasten seuraan. Kasvatusneuvolaan?
12 Höpöhöpö. Luehan hieman lapsen varhaiskehityksestä.
12 Höpöhöpö. Luehan hieman lapsen varhaiskehityksestä.
Kyllä meillä kaikki kolme lasta ovat hakeutuneet toisten vauvojen seuraan jo ihan pienestä pitäen. Ainahan taaperot näyttävät olevan toisistaan jollakin lailla kiinnostuneita, ainakin meidän tuttujen lasten kesken.
Eiväthän he siis LEIKI yhdessä, mutta tarkkailevat toisiaan, hymyilevät, yrittävät koskea toisen tuttiin, jne.
Ja asun pienessä (Suomen mittakaavassa "keskisuuressa" :D) kaupungissa E-Suomessa.
Käydään tosi aktiivisesti vauvaharrastuksissa ja tosi helposti on mun mielestä päässyt mukaan! Ehkä muskarissa vähän hankalammin, kun on vain ohjattua toimintaa koko ajan. Vauvauinnissakin paremmin, kun tulee juteltua pukkarissa ja suihkussa. Jopa niiden edellisten ja seuraavien ryhmien äitien kanssa, jotka eivät ole tuttuja omasta ryhmästä.
Sitten seurakunnan ja MLL:n kerhot/kahvilat, niin tosi helposti tutustuu mun mielestäni! Ja sitten kun tulee uusia, niin kyllä mun mielestä yritetään ottaa mukaan juttuihin ja siis "vanhat" juttelevat ja kyselevät, eikä vain sen uuden tarvitse olla aktiivinen tässä. Auttaa tietty jos on, esim. jos on jokin juttelu kesken ennestään tuttujen äitien kanssa. Helpommin pääsee tietty sit mukaan, kun osallistuu siihen keskusteluun.
ja kovasti olen saanut tuttuja perhekerhossa sun muissa lapsiharrastuksissa. Onkohan kuitenkin vain omasta asenteesta kiinni? Nimittäin itse alan jututtaa herkästi muita äitejä - enkä lopeta juttua heti ensimmäiseen kysymykseeni (kuten AP teki?).
Ehkä en vain tajua noiden sisäpiirien olemassaoloa, vaan änkeän itseni niihin mukaan huomaamattani... ;)
väkinäistä siinä yksinään rupatella, kun toinen viestittää kaikin tavoin, ettei halua jutella. Ja suoraan sanoen haluanko olla edes tekemisissä niin epäkohteliaan ihmisen kanssa, joka ei tule yhtään vastaan, vaan nappaa vaan oman lapsensa ylös ja kävelee pois. Kuuluuko silloin kävellä perässä ja suoltaa juttua päivänpolttavista aiheista ja/tai yhteisistä lapsijutuista? ;D tuskin.. kyllä siihen kommunikointiin kaksi tarvitaan.
AP
ja kovasti olen saanut tuttuja perhekerhossa sun muissa lapsiharrastuksissa. Onkohan kuitenkin vain omasta asenteesta kiinni? Nimittäin itse alan jututtaa herkästi muita äitejä - enkä lopeta juttua heti ensimmäiseen kysymykseeni (kuten AP teki?). Ehkä en vain tajua noiden sisäpiirien olemassaoloa, vaan änkeän itseni niihin mukaan huomaamattani... ;)
Pari vuotta täällä asuneena alkaa pikkuhiljaa muita tuttuja olemaan, mutta noita äitikavereita ei hevin löydy. Avoimessa päiväkerhossa käyminen lopahti kun ei siellä keneenkään tutustu! Vakiporukkaan ei vain pääse sisään. Neuvolasta kuulin, että moni on valitellut samaa. Mistä tapaamispaikka meille hylkiöille jotka emme ole olleet kotiäiteinä vuodesta keppi?!