Onko moraalitonta aloittaa suhde pomon kanssa?
Ei siis ole kyseessä lähiesimies vaan 'isompi' pomo. Naimisissakin vielä kaiken kukkuraksi.
Siis ihan pantava mies, mutta mietin aiheutanko tällä itselleni turhia ongelmia tulevaisuudessa?
Kommentit (15)
Mutta itsekin olen moiseen sortunut. Seksisuhde 'ison' pomon kanssa. Mies naimisissa ja täysi-ikäisiä lapsia.
Ikäeroa meillä on paljon. Eikä haittaa, rakastan rakastella tämän miehen kanssa. Huomaa, ettei kotona paljoo vällyjen väliin kietouduta, liekö lainkaan..
Ensimmäinen kerta humalassa, aamulla olisin voinut kuristaa itseni. Mutta sitten tuli toinen kerta ja kolmas ja neljäs etc etc, enkä toisen kerran jälkeen ole ajatellut asiasta negatiivisesti. Jos kerta mieskin haluaa, ei se voi olla kovin väärin. Mieshän se tässä hommassa eniten vääryyttä tekee, vaimoaan ja lapsiaan kohtaan. Sinkkunainen lähtee pantavaksi jos kerta mukaan pyydetään.
Asiasta ollaan montaa eri mieltä, mutta itse olen sitä mieltä ettei nainen voi vaatia miestään elämään selibaatissa koska nainen haluaa. Ikävästi siinä käy..
Kyllä, on moraalitonta aloittaa suhde naimisissa olevan miehen kanssa. On tyhmää aloittaa ylipäänsä suhde esimiehen kanssa, et koskaan ole suhteessa samalla viivalla. Ja kyllä, aiheutat itsellesi ongelmia tulevaisuudessa. Pomo ei luultavasti kärsi mitenkään, sinä kyllä.
yleensä voisi sanoa että suhteen aloittaminen isomman pomon kanssa ei ole mitään muuta kuin h:tin typerää ja voit olla varma, että itse joudut etsimään uutta työpaikkaa ennemmin tai myöhemmin.
Been there done that.
Pomoni osoittautui suuremman luokan narsuksi ja teki elämäni helvetiksi, kun pyristelin hänestä eroon.
Isompi pomo on mitä luultavimmi narsu. En epäile, ettetkö saisi hyviä kyytejä tältä pantavalta mieheltä. Mutta en epäile, ettetkö saisi ongelmia tulevaisuudessa.
Neuvoni syvällä kokemuksen rintaäänellä on:
yritä löytää pantava mies jostain muualta.
Moraalinen ongelma on se, että pomo on naimisissa.
Mulla on ollut suhde lähiesimieheni kanssa, molemmat olimme naimisissa. Pomoni teki aloitteen moneen kertaan ja vihdoin suostuin. Oma parisuhteeni oli todella huonossa jamassa tuolloin ja siksi koin melkeinpä oikeudekseni suhteen. Mutta se oli mielestäni moraalisesti väärin.
Toki töissä voi aiheuttaa ongelmia, jos asia paljastuu, mutta mielestäni ei ole väärin olla suhteessa, jos molemmat ovat vapaita. Meidän suhteemme ei koskaan paljastunut ja esimies-alaissuhteemme jatkuu edelleen. Salasuhteemme loppui aika nopeasti, vaikka esimieheni yrittää sitä lämmitellä edelleen.
on vain itselleen kuoppaa kaivamista. Varmaan aika kaukaa haettua, että eroaisi vaimostaan ja ottaisi sinut? Elämäsi työpaikalla tulisi olemaan helvetillistä jo pelkän suhteen loppumisen jälkeen. Asia olisi toisin, jos pomo olisi vapaa. Olen itse naimisissa pomoni kanssa. Olimme vapaita molemmat.
mutta minusta suhde pomon kanssa (jos siis suorassa alaisuhteessa vaikka väliportaiden kautta) on isompi ongelma kuin se, että pomo on naimisissa. Naimisissa olo on lähinnä pomon ongelma, jos itse et ole. Tosin käytännössä sekin olisi varmaan enemmän sun ongelma, mutta siis silti minustä tämä olisi pienempi ongelma tuossa suhteessa.
mutta himottais kumminkin, jos ois varma ettei kukaan saa töissä tietää...
ap.
mutta tarkoitus on ajatella sillä yläpäällä.
JUURI NÄIN! Monella varmaan tulee ajatuksia mieleen, jos esimies on vastakkaista sukupuolta ja hyvännäköinen, mutta aikuinen ihminen vetää tällöin syvään henkeä, tajuaa näiden ajatusten tulevan ja menevän, ja pitää jalat ristissä.
Yksi ystäväni on isohkon firman toimitusjohtaja, mies, ja pani alaisiaan ja alaisten alaisia koko sen ajan kun oltiin samassa firmassa töissä. Sitten täytti 40, lapset tuli teini-ikään, tajusi että nyt on joko erottava vaimosta tai lopetettava ympäriinsä paneskelu, ja valitsi vaimon. Sanoi viimeksi kun oltiin kaljalla, että kun on kaiken nähnyt, niin tietää ettei se kaikki ole perheen menettämisen arvoista.
..monen ihmisen elämän...jos siis moraali sallii.. toivottavasti ei....
ja meillä nyt lapsi ja oma talo ym
ja myös ikäeroa reippaasti
KANNATTI!!!!
Lähdimme porukalla jatkoille ja katosimme diskriitisti ilman huomion herättämistä.
Eikä se pelkkä naiminen sinänsä, mutta taidan oikeasti pitää hänestä, huominen arki ja töihin paluu vähän mietityttää...
ehkei kotona ole niin auvoista