Kuumeilijoita vuodelle 2012 tai loppuvuodelle 2011?

Mullakin on ollut joskus monta vuotta sitten aika kauan ehkäisyrengas. En muista että siitä ois mitään erityisiä haittavaikutuksia ollut.

Tänään päätettiin yhdessä että yritys alkaa n. maaliskuussa :) mies olikin enemmän innoissaan vauva-ajatuksesta kuin osasin ikinä kuvitella :)

Onnea anuliini :D täällä kyllä vissiin suurimman osan miehet ovat ihan suostuvaisia vauvan tuloon onneksi :)



sitten kun vielä se kevät koittaisi... :P

Täällä tosiaan kirjoittelee yksi toivoton kuumeilija :) Itselläni on ollut vauvakuumetta jo useamman vuoden..Sitten siskolleni syntyi pieni poika, jonka kanssa sitten menikin aikaa ja olin aivan myyty! No nyt tämäkin vesseli alkaa olemaan jo sen vauvaiän reippaasti ohittanut ja pikkuhiljaa toive omasta lapsesta on alkanut nostamaan päätään..Alkaa työ/koulujutut olemaan sillä mallilla, parisuhde voi hyvin, yms. Itse valmistun kuukauden päästä koulusta, ravintolakokiksi. Olen tehnyt jo hetken aikaa epäsäännöllisen säännöllistä keikkatyötä. Miehelläni on vakituinen työpaikka, useamman vuoden pituinen työsuhde hyvästä turvallisuusalan yrityksestä. Meillä on oma kerrostaloasunto ja perheystävälliset autot :)



Minä olen 19 ja mieheni kohta 25. Olemme seurustelleet n. 3 vuotta, josta kohta vuoden kihloissa. Puhetta lapsensaamisesta on ollut jo hetken aikaa, lähinnä minun osaltani, mutta ikinä mieheni ei sitä ole kieltänyt. On sanonut vaan, sitten kun aika on oikea. Nyt se alkaa olemaan oikea. Ja ajankohtana 2011 loppuvuosi olisi oikeinkin sopiva. Tietenkään, asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan, mutta toivossa on hyvä elää :)



Itse en ole syönyt pillereitä ikinä, joten näiden asioiden tiimoilta ei ole "ongelmia". Ensikuusta olisi tarkoitus alkaa yrittämään oikein kunnolla. Alkuun ajattelin, että ihan tuurilla mennään, mutta mikäli ei ala tuottamaan toivottua tulosta niin sitten aletaan tikuttamaan.



Mutta, nyt nukkumaan! Hyviä öitä kaikille kirjoittelijoille! :)

Samalla paikkakunnalla vaikutetaan! :) Tai itse asun vielä Porin suunnalla, mutta mieheni asuu täällä Kotkassa. Ja olen tänne itsekin muuttamassa noin kuukauden kuluttua kun saan koulun päätökseen. Olen kyllä toukokuusta asti asunut väliaikaisesti täällä ja ollut töissä. :)

Nyt jännittää tosi paljon. Kp 29/28-30 ja omituisia fiiliksiä ollut lähipäivinä.. Jos menkkoja ei maanantaihin mennessä kuulu, niin sitten kyllä alan jo testailemaan. Nyt kyllä ärsyttää, jos täti tuleekin, kun tuntuu että kaikki mahdolliset raskausoireet löytyisi... :/ Noo toivotaan parasta! :)

Toivotaan siulle parasta! :)



Miä oon täällä järkännyt ukkokullalle yllätystä kun kuudelta pääsee töistä. Olen ostanut kaikkia herkkuja, suklaata, juustoja, hedelmiä ja viiniä. Lisäksi kävin shoppaamassa itselleni uudet, ihanat alusvaatteet, jotka tänään pääsevät oikeuksiinsa :) Siivoilin, vaihdoin matot, verhot ja pöytäliinat, laitoin jouluvaloja, yms..Tervetuloa Joulu! :)



jos luoja suo meille ihanan pienen tytöntyllerön joskus, niin keksin tänään hänelle aivan uskomattoman ihanan nimen. Kolmiosainen ja erittäin harvinaisia jokainen nimi. Mieskin jopa suostui nimelle ja kehui sitä kauniiksi, vaikka aikaisemmin on sanonut että pitää täysin perinteisistä nimistä, yms. :)



Hyvää illan jatkoa kaikille!

Elikkäs täälläkin päin toivotaan kovasta vauva uutisia. Vauvaa on toivottu jo pitemmän aikaa, muttei ole vauvan hankkiminen ollut mahdollista. Itse opiskelen viimeistä vuotta, joten nyt olisi mahdollisuus harkita perheenlisäystä. :) Olen 18 vuotias, ensikesänä 19. Mies täyttää ke 21. :)



Mitään en toivo niin paljoa, kuin sitä, että saisin terveen lapsen syliini ja toki ennen kaikkea sitä, että plussa tulisi testiin :) ?

Hei kaikille! Täällä kanssa ollaan kovasti jo kuumeilemassa, onnekseni mieheni on innostunut asiasta myös, ellei jopa innostuneempi kuin minä, vaikka minäkin olen täysin vauvakuumeen orja :) Meillä haaveiltu on noin puolisen vuotta, ja koska minulla on opiskelut kesken (vielä 2 vuotta), niin ajattelimme kuitenkin yrittää lasta piakkoin. Eli helmi-maaliskuussa 2011 alkaa meidän yritys.



Malttamattomuus on vain kova! Ei millään jaksaisi sinne helmikuuhun saakka odottaa :) meillä on myös häät tulossa ensikesänä, ja minua ei haittaa vaikka olisinkin jo kovasti raskaana, mutta en ihan viimeisilläni haluaisi olla ;D olisi ihanaa saada hääkuvaan myös vatsan salamatkustaja :) Häät tosiaan on sovittu jo lähes vuosi sitten, joten meillä ei ole kyse "paniikkivihkimisestä" ennen lasta. Että häät pidetään, kävi miten kävi :D



Olen itse 22 ja mieheni 25. Hän on vakituisessa työssä, joten vaikka minä opiskelen, ei taloudellinen tilanteemme ainakaan huononnu, päinvastoin saattaa parantua. Asumme omistamassamme rivitalokaksiossa.



Tämä meidän kuumeilu on tarkoitus pitää "salassa" muilta, joten on mahtavaa että täällä voin jakaa tämän kuumeilun teidän kanssa, mieheni lisäksi tietysti :)

Huomenta!



Täällä yksi kuumeilija lähdössä töihin! :)



Nyt menossa kp 24 / 28-30, kovasti odotan, että päivät kuluisi ja josko pääsisi testailemaan..



Meillä tätä varsinaista kuumeilua on ollut syyskuusta asti, mulla toki jo useamman vuoden. Meillä yritys alkaa ensi kuusta. Johonkin helmikuulle ajateltiin mennä ihan tuurilla, mut jos siihen mennessä ei ala tuottamaan tulosta, niin sitten ajattelin alkaa ovistikuttamaan.



Me olemme myös jutelleet häistä ja vähän niitä kaavailtiinkin kesälle 2011. Mutta, rakas veljeni ilmoitti vievänsä morsmaikkunsa vihille heinäkuussa..Joten, meidän häät siirtyivät sitten tulevaisuuteen :) sain kunnian toimia kaasona ja haluankin sen tehtävän hoitaa kunnialla ja keskittyä ja olla apuna heidän hääjärjestelyissään täydellisesti :) Heillä oli kuitenkin paikka ja kirkko varattuna kun ilmoittivat ja meidän suunnitelmat olivat ihan alkutekijöissä vielä, kesällä 2012 sitten :) Josko sitten olisi se vaavelikin saatu maailmaan..



Meidän kuumeilu ja yritykset on myös tarkoitus pitää salassa. Itse haluaisin kertoa etenkin siskolleni, joka on tukipilarini asiassa kuin asiassa. Mutta mieheni toive oli, että pidetään salassa eikä puhuta edes niille lähimmille ihmisille :) On sitten mukava yllätys kun plussaa tulee..



Tuossa anoppini kanssa juuri muutama päivä sitten juttelin ja kysyi että onko mitään vauvajuttuja vielä suunnitelmissa? :) Emme tietenkään myöntäneet mitään. Sanoin että meillä on kiva sitten joskus kun vauva on, niin mukava kantaa yksin (kun mies nyt kuitenkin jossain vaiheessa jatkaa töitä) vauva ja mahdolliset kauppatavarat, yms toiseen kerrokseen hissittömässä talossa. Portaat on tosi jyrkät ja kierresellaiset..Niin anoppi siinä sanoi, että no juu..Hänellä on omakohtaista kokemusta..On yksin kantanut pienet kaksoset ja kauppatavarat hissittömän talon kuudenteen kerrokseen! :D Siinä on jo urheilusuoritusta kerrakseen...

"Nyt jännittää tosi paljon. Kp 29/28-30 ja omituisia fiiliksiä ollut lähipäivinä.. Jos menkkoja ei maanantaihin mennessä kuulu, niin sitten kyllä alan jo testailemaan. Nyt kyllä ärsyttää, jos täti tuleekin, kun tuntuu että kaikki mahdolliset raskausoireet löytyisi... :/"



^Tuolla aikasemmin kirjoittelin. NO, ne menkat sitten alkoi tänään, eli ei tärpännyt ekalla yrityskerralla. Eikä se sinänsä haittaa, koska alunperin ajattelinkin, että ei luultavasti tule tärppäämään heti. Mutta ärsyttää, että juuri nyt ennen menkkoja oli sellaiset oireet, joita ei ole ikinä ennen ollut! Normaalisti mulla on alaselän ja mahan kipuja päivää ennen kun maalarit tulee. Nyt noin viikon olin ihan turvoksissa, kolme päivää ennen alkoi mahan ja selän kivut ja rinnat oli oviksen jälkeen tähän päivään asti kipeänä... :s Että pikkasen hämäävät menkkaoireet! Siksi vähän harmittaa. Mutta opinpa tärkeän opetuksen: Vasta kun menkat myöhästyy ja testistä tulee plussa, sitten vasta kannattaa innostua! Tämä myös muille opiksi :D



Eli nyt sitten uus kuukausi ja uudet kujeet. Tähän väliin tervetuloa kaikille uusille, kiva kun on muitakin nuoria kuumeilijoita. :) Mekin ollaan miehen kanssa sovittu, että alkuun pidetään salassa, jos tulen raskaaksi, koska ei ikinä tiedä keskenmenoista sun muista. Sitten kun alkaa olemaan suht varmalla pohjalla, niin sitten kerrotaan muille. :) Mutta kunhan nyt ensin plussaisi, niin pääsisi miettimään tarkemmin näitä asioita. :D Eipä tässä muuta tälläerää!



Yk 2 kp 1/28-30

Enää vähän yli kuukausi niin aletaan vauvaa yrittämään! toivottavasti heti tärppäisi. mut vaikka tiedän että niin ei välttämättä käy niin tuun silti varmaan pettymään pahasti.

Lolaa ja Tiiuli teillä on kuitenkin suhteellisen lyhyt tuo yrityksen aloituksen odotus.. (menipäs monimutkaiseksi) Miun mies ei oo vielä suostunu kertomaan et millo ois hyvä aika, joten ittekseni suunnittelen et ens syksynä alottais yrittää.. Sais vielä sen miehen suostumaan (: Kun noilla miehillä on välillä omituisia huolenaiheita. Kuume on ollut kova jo n. 4 vuotta, pahenee vaan koko ajan :(

Positiivista, mies on nyt puhunut vauvoista ja ollaan saatu ihan kunnollisia keskusteluja aikaiseks (ennen oli vain sitä et mie puhuin ja mies "kuunteli") :D

Meillä mies haluaa toisen auton että pääsee sillä töihin.... (tosin selaisen halvan 600€ auton vaan onneksi) mutta se tietää vakuutus maksuja ja toisen auton lainanlyhennyksiin ja muihin vähän viivästystä mikäå tietää vauvasuunnitelmien eteen päin menoa varmaankin kun en halua olla autosta veloissani ennenkuin vauva syntyy mutta huoh mitään ei ole vielä päätetty ja vauvan vaaatteet himaóttavat kaupassa ja ja ja......



Mutta lopetan panikoinnin ja lähden pikkujouluilemaan! :P :D



Oi kun oiskin samanikäisiä kotkalaisia jotka saisi suht samoihin aikoihin vauvan niin ois aika jees :) Omat kaveritkun on siinä elämän vaiheessa että vauvoja niillä ei vähään aikaan näy ellei käy hupsista :)

Jännitys on kova :) kp 30/28-31. Maanantaina testailemaan jos ei menkkoja kuulu.



Me ynnäilimme miehen kanssa noita autokuluja vuodessa. Meillä kun on pakon edestä kaksi autoa. Se näkyy kyllä rahapussissa..pelkät vakuutusmaksut yhteensä miltei 3000€ vuodessa. Oikein ärsyttää, mutta mä en ole niin täsmällinen ihminen, että kulkisin bussilla..Ja mies tarvii autoaan väkisinkin työmatkoihin kun tekee töitä 3-vuorossa



Lauantaipäivän ratoksi minulla suunnitelmissa siivoilua, ulkoilua ja jouluaskartelua :)



se olisi kyllä kiva jos olisi täältä Kotkasta joku miltei samanikäinen kaveri joilla olisi samat toiveet ja haaveet. Eipä ole mulle vielä paljon niitä kavereita ehtinyt tulla täällä uudessa kaupungissa. Omat kaverit kaikki tosiaan tuolla 400km päässä ja kenelläkään ei ole vielä minkäänlaisia vauvahaaveita..Eivät ne juuri edes pahemmin seurustele, villejä ja vapaita ihmisiä kun ovat! :)

Juu, eli eipä tarvinnut alkaa testailemaan..Sieltähän ne menkat sitten tulla tupsahti. Ei harmita, toisaaltaan on ihan sillai "helpottunut" olo. On niin paljon kaikkea ohjelmaa tässä nyt joulukuun aikana että en varmaan olisi tohtinut mitään tehdä kun kaikki ajatukset ja voimavarat olis sit mennyt pieneen ihmisen alkuun sisälläni :)

meillekin pitäis auto sitten hankkia, tosin mulla ei oo ees ajokorttia. et sellanenkin pitäisi hankkia, ja millähän rahalla. ite kun pitäs kortti maksaa.

Hei vaan kaikille! Kirjoitin aiemmin tänne noista meidän perheen esikoishaaveista, ja että yritys alkanee tuolla helmi-maaliskuun puolella. Miten ihmeessä sinne asti jaksaa odottaa? Vaikka kyse ei ole kuin parista kuukaudesta, tuntuu se ihan älyttömän pitkältä ajalta. Malttamattomuus on kova. Me ei vain voida aikaistaa suunnitelmia koska ensivuodelle on kaikenlaista touhua, kuten häät elokuussa. Äh, ei tämä odottelu miettimällä nopeudu, mutta kun ei vaan pysty olla ajattelematta niin ihanaa asiaa :)



Onko täällä muita malttamattomia? Miten saatte pidettyä itsenne järjissänne tämän odotuksen aikana? :)

...joten siitä ei ainakaan ole huolta enää. :D Miehen puolesta voitais alkaa yrittämään vaikka heti, mutta itsellä pukkaa työkuviot mieleen sen verta paljon, että kannattais kai odottaa tuonne kesään vähintään. Mutta kun ei pystyisi millään! Tahdon ne kymmenen varvasta ja sormea ja heti! Tahdon yöheräämiset, mustat silmänaluset ja kaiken muunkin (lue: sitä järkeä ei todellakaan enää ole :D). Ole onnellinen, että teillä on jäljellä _vaan_ se pari kuukauttaa odottamista... :)

miten jollekin ihmiselle voi tapahtua niin paljon epäonnea kun minulle? Ensin hajos sellanen metrin korkuinen, todella ohutta lasia oleva kynttiläjuttu syliin, sitten vessapaperirullia putos 3 vesisaaviin, sen jälkeen hajos vessan peilikaapin kahva..Kaikki tämä puolen tunnin sisällä..Huomaa kyllä että on menkat ja tunteet vähän pinnassa kun itkin vaikka miten kauan..Mies vaan lohdutteli, ei se haittaa, ostetaan uus, hienompi! :D ja sitten, maanantaina, liukastuin pihassa ja nyt sitten on ranne murtunut ja ainakin 3 viikkoa kipsissä..Huoh :(



Mies ei pääsekään lähtemään laivalle, joten saattaa olla jotain pientä toivoa tälle kuulle plussata! :)