Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä? Uudella miehellä ei koulutusta...
07.09.2010 |
Tapasin siis oikein mukavan miehen, jonka kanssa voisi tulevaisuuttakin suunnitella.
Jotenkin vain vaivaa se, että miehellä ei ole mitään muuta koulutusta kuin peruskoulu! Aikoinaan on jäänyt ammattikoulu kesken, kun on teininä villiintynyt asuessaan asuntolassa muiden teinien kanssa.
On kylläkin nyt jo kymmenisen vuotta ollut samassa työpaikassa.
Jotenkin vain häiritsee se, että ei ole mitään koulutusta! Olenko taas liian pinnallinen, kun ajattelen tällaisia että mitä muutkin sitten ajattelevat, sukulaiset jne...?
Kommentit (23)
ilman koulutusta. Minusta se kertoo ihmisestä paljon, että on todellakin jättäytynyt ilman koulutusta. Mikä tuo työpaikka on, joku tehdasjuttu vai mikä? Tuskin ilman koulutusta kovin hyvää paikkaa edes pystyy saamaan ainakaan nykyään. Aika tyhjän päälle jää jos potkut sattuu joskus jostain syystä saamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos itselläsi on kuitenkin koulutusta.
Minun miehelläni on lukio, mutta ei muuta. Ja täytyy sanoa että kyllä se minua häiritsee. Se siis tarkoittaa sitä, että duunari alusta loppuun saakka... Ja itselläni on kunnianhimoa ja olen edennyt uralla, mutta miestä ei kiinnosta ja eihän hänellä ole edellytyksiäkään.
Miettisin tarkkaan. Olemme olleet yhdessä nyt 10 vuotta ja kyllä se rassaa. Tulen aina olemaan se paremmin tienaava osapuoli.
huonompaa kumppania mitenkään.
tehdastyö on kyllä.
Mies on muuten oikein ihana, enkä itsekään nyt mikään korkeasti koulutettu todellakaan ole. Ylioppilas ja opistotason tutkinto päälle.
Olen kauan elellyt yksin ja odottanut, että vihdoin kohtaisin jonkun mukavan miehen... hylkäänkö nyt sitten tämän mukavan sen takia ettei ole koulutusta?
Jos olisi esim. mikä tahansa ammattikoulututkinto niin asia ei häiritsisi minua yhtään :(
mies sanoo ettei häntä oikein opiskelu ole ikinä kiinnostanut, samassa työpaikassa voisi kuvitella olevansa pitkäänkin. Ei siis ole mitenkään kyllästynyt työhönsä..
mies sanoo ettei häntä oikein opiskelu ole ikinä kiinnostanut, samassa työpaikassa voisi kuvitella olevansa pitkäänkin. Ei siis ole mitenkään kyllästynyt työhönsä..
Unohda tää tyyppi.
Nykymaailmassa ei vakipaikkoja enää olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensimmäistä ammattiaan ja vähän kyllä vaikuttaa, ettei ehkä kouluaan saa loppuun asti käytyä nytkään. Ei ole niitä viisaimpia ihmisiä. Mutta en minä viisautta tarvitse kaverikseni, tarvitsen ja haluan mukavan, rehellisen ja luotettavan miehen, jonka kanssa voin olla oma itseni ja tehdä arkisia ja epäarkisiakin asioita yhdessä. Hän tietää ja osaa kuitenkin asioita, joita itse en osaa.
ensimmäistä ammattiaan ja vähän kyllä vaikuttaa, ettei ehkä kouluaan saa loppuun asti käytyä nytkään. Ei ole niitä viisaimpia ihmisiä. Mutta en minä viisautta tarvitse kaverikseni, tarvitsen ja haluan mukavan, rehellisen ja luotettavan miehen, jonka kanssa voin olla oma itseni ja tehdä arkisia ja epäarkisiakin asioita yhdessä. Hän tietää ja osaa kuitenkin asioita, joita itse en osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se ainakaan työssään pysty etenemään ilman koulutusta. Minusta se kertoo ihmisestä paljon, että on todellakin jättäytynyt ilman koulutusta. Mikä tuo työpaikka on, joku tehdasjuttu vai mikä? Tuskin ilman koulutusta kovin hyvää paikkaa edes pystyy saamaan ainakaan nykyään. Aika tyhjän päälle jää jos potkut sattuu joskus jostain syystä saamaan.
Kerro toki, kiinnostaa, mitä koulutuksetta jättäytyminen kertoo ihmisestä?
Nykyään on monia työpaikkoja, joissa työkokemus painaa enemmän kuin alan koulutus, koska käytännön tietämys tekee usein esim. esimiesasemassa olevasta uskottavamman alaisilleen. Tällaisia työpaikkoja ovat esim. firmat, joiden konsepti poikkeaa alan muista yrityksistä paljon - pitkäaikainen työkokemus niin sanotusti samalta alalta voi olla vahingoksikin yritykselle.
Siis AP: Jätä se sika! Ansaitset parempaa koulutustasoa! :D
No ei se ainakaan työssään pysty etenemään ilman koulutusta. Minusta se kertoo ihmisestä paljon, että on todellakin jättäytynyt ilman koulutusta. Mikä tuo työpaikka on, joku tehdasjuttu vai mikä? Tuskin ilman koulutusta kovin hyvää paikkaa edes pystyy saamaan ainakaan nykyään. Aika tyhjän päälle jää jos potkut sattuu joskus jostain syystä saamaan.
Kerro toki, kiinnostaa, mitä koulutuksetta jättäytyminen kertoo ihmisestä?
Nykyään on monia työpaikkoja, joissa työkokemus painaa enemmän kuin alan koulutus, koska käytännön tietämys tekee usein esim. esimiesasemassa olevasta uskottavamman alaisilleen. Tällaisia työpaikkoja ovat esim. firmat, joiden konsepti poikkeaa alan muista yrityksistä paljon - pitkäaikainen työkokemus niin sanotusti samalta alalta voi olla vahingoksikin yritykselle.Siis AP: Jätä se sika! Ansaitset parempaa koulutustasoa! :D
ei pääse ilman koulutusta. Tai no ehkä siivoomaan, sieltä sunkin kokemukset taitaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siitä, että älykkyys/viisaus ja koulutus eivät tarkoita samoja asioita. Toisin sanoen jotkut hyvin "tyhmät" ihmiset saattavat hankkia itselleen paljonkin koulutusta (ammattikouluista, erilaisista opistoista jne.) ja toisaalta jotkut superälykkäät ihmiset lopettavat koulunkäynnin peruskouluun.
Yleisesti ottaen voi tietysti ajatella, että itsensä kouluttamisesta ja sivistämisestä kiinnostunut ihminen on muutenkin aikaansaavampi, kunnianhimoisempi ja kenties yhteiskuntakelpoisempi kuin täysin kouluttamaton.Negatiivinen suhtautuminen koulutukseen kertoo ihmisestä yllättävän paljon.
Ap:lle sanoisin myös omasta kokemuksesta, että luultavasti miehen tausta alkaa ärsyttämään sinua jossakin vaiheessa vielä nykyistäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaksi yliopistotutkintoa. TOinen Suomesta ja toinen USAsta. Mun mies on ollut sotilaana vuosikausia (ei upseeri) ja sen jälkeen on hankkinut oppisopimuskoulutuksella itselleen toisen ammatin.
Minua ei häiritse ollenkaan, päin vastoin! Hän on sivistynyt, tietää tosi paljon monista asioista, seuraa aikaansa. Hän on käytännön ihminen eli ei ole peukalo keskellä kämmentä.
Mies jäi lasten kanssa kotiin, koska taloudellisesti se oli kannattavampaa meille ja hän halusi olla lastensa kanssa kun niitä vihdoin viimein sai.
Tietysti mun vanhemmat hiukka nieleskeli ja mutisi jotain siivellä elämisestä, mutta he hiljenivät aika äkkiä kun kysyin olisiko ollut hyväksyttävämpää jos minä olisin jäänyt kotiin?? Vauvavaiheen jälkeen on ihan hyvä että isäkin kantaa vastuuta lasten arjesta.
Minusta ei. Minä vain en tarvitse sitä koulutusta miesystävälleni, minä tarvitsen vain sen mukavan arkisen elämän ja hyvän ystävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, tuli mieleen miehen kaverin kommentti. Huomautti minulle kerran ihmeissään, että kai teidän suhde toimii hyvin vaikka onkin noin erilaiset koulutustaustat.
Minulla on ammattitutkinto ja opiskelen ammattikorkeassa, mieheni opiskelee yliopistossa ja on hyväpalkkaisessa työssä. Hämmästyin todella kommentista, sillä en ollut tätä "eroa" ennen pohtinut.
Koen olevani sivistynyt ilman lukion oppimäärää. Luen paljon ja puhun sujuvasti muitakin vieraita kieliä, kuin ruotsia ja englantia. Kommenntti jäi silti kalvamaan mieltä.
Varmasti itse koet oletteko "samalla tasolla" miehen kanssa, muutoin älä anna koulutustason häiritä:)
Kymmenen vuoden aikana kahdesti päässyt yliopistoon, kahdesti ammattikorkeaan. Viimeistä tutkintoa yritti ihan tosissaan, mutta lopputyöstä se jäi kiinni. Naurettavan pienestä siis. On tästä puhuttu ja tapeltukin, mutta lopulta ne on muut asiat mitkä kupissa enemmän painaa.
Mies on aina ollut pidetty työntekijä, työmoraali on korkea, on alalla jolla taatusti töitä riittää, vaikkakin ilman loppututkintoa ei pomon palkoille todnäk ikinä pääse. Tuo asioiden loppuunvieminen on selvästi ongelma, ainakin milloin se koskee jotain omaa tekemistä, mutta kertaakaan ei oo mulla ollut valittamista lasten- tai kodinhoidon suhteen (tai rakkauselämän, sen puoleen :) ). On tasainen, luotettava, kunnon mies; hyvä ja pidetty tyyppi, aivan mahtava isä meidän kahdelle lapselle. Älykäs (samaa tutkintoa tehdessä aikanaan yliopistossa tavattiin ja bondattiin) ja hauska, ollaan samalla aaltopituudella, tajutaan varmaan ainoina toistemme huonotkin vitsit :D Aviomiehenä oon hänestä onneani kiittänyt kymmeniä kertoja, varsinkin kun täältä lukee tarinoita ryyppyreissuille katoavista kolmen lapsen isistä tai pahoinpitelijänarsisteista. Todennäköisesti mä tuun aina oleen meilläkin se paremmin tienaava osapuoli, mutta sen kanssa eletään, niin kauan kuin toinen kuitenkin työnsä tekee ja jotain tienaa. Tää "koulutusepäsuhta" (itse oon FM) ei minusta tosiaankaan oo suurimpia ongelmia, joiden eteen perhe-elämässä voi joutua.
Tutkimuksen mukaan ne avioliitot, joissa nainen on selvästi miestään älykkäämpi kestävät parhaiten.
Naiset siis aidosti tarvitsevat vain apinan sänkyyn ja jonkun nostamaan tavarat yläkaappiin.
Käänteisesti tämä tosin tarkoittaa myös että tyhmää naista ei kestä Urpokaan.
voin olla jopa "superälykäs" en ole testannut. Mutta olen käynyt vain peruskoulun. Se ei silti tarkoita että en olisi itseäni kouluttanut ja sivistänyt. En suhtaudu negatiivisesti koulutukseen, päinvastoin, mutta elämäntilanteet ovat olleet sellaisia että opiskelu on ollut käytännönsyistä hankalaa. Lukiota olen käynyt aikuisiällä ja silloin kun en ole samalla joutunut käymään töissä on arvosanat olleet 9-10. Tiedän että minulla olisi rahkeita vaikka mihin, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi kouluttautua vain tehdäkseni vaikutuksen muihin ja todistaakseni olevani älykäs. Olen tehnyt elämässäni muita asioita, toki olisin varmaan opiskellutkin jos aikaa olisi rajattomasti eikä muita tärkeämmäksi kokemiani asioita aikaa viemässä. Varmasti vielä opiskelenkin omaksi ilokseni jossain vaiheessa elämää.
Todella älykkäät eivät aina sopeudu koulutusjärjestelmään. Itse muistan olleeni turhautunut aina koska mitään mahdollisuutta loistaa ei koskaan ollut. Äidinkielen tunnilla yläasteella luettiin typeriä lapsellisia nuortenkirjoja vaikka itse olin lukenut jo 11-vuotiaasta aikuisten kirjoja ja 15-vuotiaana eri uskonnoista, biologiaa, tähtitiedettä, filosofiaa jne. Kyseenalaistin kaikkea enkä koskaan ottanut koulutusputkea tai mitään elämässä itsestäänselvyytenä vaan pohdin asioita syvällisemmin kuin moni nuori jotka menevät vain muiden mukana koulutusputkeen koska "niin kuuluu tehdä". Tunnen muitakin älykkäitä ihmisiä jotka ovat käyneet koulunsa vähän niin ja näin, mm. eräs joka tentti yläasteen kun koulussa olo ei huvittanut vaikka keskiarvo 9, sen jälkeen teki hanttihommia ja aikuisena kävi lukion ja taas vuosien päästä yliopistoon.
Olen tavannut koulutettuja selkeästi tyhmempiä kuin minä ja selvästi erittäin älykkäitä jotka kouluja eivät ole käyneet. Monet ovat tehneet tavallisesta poikkeavia asioita elämässään. Pohtiminen ja kyseenalaistaminen yleensä on älykkyyden merkki, niin on kautta historian myös tehty suurimmat tieteelliset läpimurrot että on uskallettu kyseenalaistaa vallitsevat totuudet.
siitä, että älykkyys/viisaus ja koulutus eivät tarkoita samoja asioita. Toisin sanoen jotkut hyvin "tyhmät" ihmiset saattavat hankkia itselleen paljonkin koulutusta (ammattikouluista, erilaisista opistoista jne.) ja toisaalta jotkut superälykkäät ihmiset lopettavat koulunkäynnin peruskouluun.
Yleisesti ottaen voi tietysti ajatella, että itsensä kouluttamisesta ja sivistämisestä kiinnostunut ihminen on muutenkin aikaansaavampi, kunnianhimoisempi ja kenties yhteiskuntakelpoisempi kuin täysin kouluttamaton.Negatiivinen suhtautuminen koulutukseen kertoo ihmisestä yllättävän paljon.
Ap:lle sanoisin myös omasta kokemuksesta, että luultavasti miehen tausta alkaa ärsyttämään sinua jossakin vaiheessa vielä nykyistäkin enemmän.
No ei se ainakaan työssään pysty etenemään ilman koulutusta. Minusta se kertoo ihmisestä paljon, että on todellakin jättäytynyt ilman koulutusta. Mikä tuo työpaikka on, joku tehdasjuttu vai mikä? Tuskin ilman koulutusta kovin hyvää paikkaa edes pystyy saamaan ainakaan nykyään. Aika tyhjän päälle jää jos potkut sattuu joskus jostain syystä saamaan.
Kerro toki, kiinnostaa, mitä koulutuksetta jättäytyminen kertoo ihmisestä?
Nykyään on monia työpaikkoja, joissa työkokemus painaa enemmän kuin alan koulutus, koska käytännön tietämys tekee usein esim. esimiesasemassa olevasta uskottavamman alaisilleen. Tällaisia työpaikkoja ovat esim. firmat, joiden konsepti poikkeaa alan muista yrityksistä paljon - pitkäaikainen työkokemus niin sanotusti samalta alalta voi olla vahingoksikin yritykselle.Siis AP: Jätä se sika! Ansaitset parempaa koulutustasoa! :D
Tasan tarkkaan ei ole noin. Töihin saati sitten esimiesasemaan ei pääse ilman koulutusta. Tai no ehkä siivoomaan, sieltä sunkin kokemukset taitaa olla.
En ole koskaan työskennellyt siivoojana. En puhunut omasta, vaan esimerkiksi mieheni työpaikasta. Opiskelen yliopistossa, mutta voisin yhtä hyvin olla amiksessa, tasapainoilin mielessäni pitkään näiden välillä. Yliopisto kiinnosti sinänsä enemmän, mutta karsastin akateemista ympäristöä.
Sun kokemukset taitaa rajoittua sinne 90-luvulle. Nykyään on oikeasti vähän eri meininki. Opinto-ohjauksessa yläasteilla jopa korostetaan sitä, että lukio on turha vaihe, jos on keksinyt mitä tahtoo tehdä, sillä useissa ammattikouluissa on mahdollisuus kaksoistutkintoon, ja monet amikset tienaa reilusti enemmän lyhyellä koulutuksella (kuten vaikkapa putkimiehet).
Ja tosiaan, monet uudet yritykset palkkaavat ihan mielellään nuoria kouluttamattomia. Voivat kouluttaa heistä sellaisia kuin tahtovat.
Niitä pitäisi käyttää ja jalostaa - ja sinä olet jättänyt käyttämättä.
voin olla jopa "superälykäs" en ole testannut. Mutta olen käynyt vain peruskoulun. Se ei silti tarkoita että en olisi itseäni kouluttanut ja sivistänyt. En suhtaudu negatiivisesti koulutukseen, päinvastoin, mutta elämäntilanteet ovat olleet sellaisia että opiskelu on ollut käytännönsyistä hankalaa. Lukiota olen käynyt aikuisiällä ja silloin kun en ole samalla joutunut käymään töissä on arvosanat olleet 9-10. Tiedän että minulla olisi rahkeita vaikka mihin, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi kouluttautua vain tehdäkseni vaikutuksen muihin ja todistaakseni olevani älykäs. Olen tehnyt elämässäni muita asioita, toki olisin varmaan opiskellutkin jos aikaa olisi rajattomasti eikä muita tärkeämmäksi kokemiani asioita aikaa viemässä. Varmasti vielä opiskelenkin omaksi ilokseni jossain vaiheessa elämää.
Todella älykkäät eivät aina sopeudu koulutusjärjestelmään. Itse muistan olleeni turhautunut aina koska mitään mahdollisuutta loistaa ei koskaan ollut. Äidinkielen tunnilla yläasteella luettiin typeriä lapsellisia nuortenkirjoja vaikka itse olin lukenut jo 11-vuotiaasta aikuisten kirjoja ja 15-vuotiaana eri uskonnoista, biologiaa, tähtitiedettä, filosofiaa jne. Kyseenalaistin kaikkea enkä koskaan ottanut koulutusputkea tai mitään elämässä itsestäänselvyytenä vaan pohdin asioita syvällisemmin kuin moni nuori jotka menevät vain muiden mukana koulutusputkeen koska "niin kuuluu tehdä". Tunnen muitakin älykkäitä ihmisiä jotka ovat käyneet koulunsa vähän niin ja näin, mm. eräs joka tentti yläasteen kun koulussa olo ei huvittanut vaikka keskiarvo 9, sen jälkeen teki hanttihommia ja aikuisena kävi lukion ja taas vuosien päästä yliopistoon.
Olen tavannut koulutettuja selkeästi tyhmempiä kuin minä ja selvästi erittäin älykkäitä jotka kouluja eivät ole käyneet. Monet ovat tehneet tavallisesta poikkeavia asioita elämässään. Pohtiminen ja kyseenalaistaminen yleensä on älykkyyden merkki, niin on kautta historian myös tehty suurimmat tieteelliset läpimurrot että on uskallettu kyseenalaistaa vallitsevat totuudet.
siitä, että älykkyys/viisaus ja koulutus eivät tarkoita samoja asioita. Toisin sanoen jotkut hyvin "tyhmät" ihmiset saattavat hankkia itselleen paljonkin koulutusta (ammattikouluista, erilaisista opistoista jne.) ja toisaalta jotkut superälykkäät ihmiset lopettavat koulunkäynnin peruskouluun.
Yleisesti ottaen voi tietysti ajatella, että itsensä kouluttamisesta ja sivistämisestä kiinnostunut ihminen on muutenkin aikaansaavampi, kunnianhimoisempi ja kenties yhteiskuntakelpoisempi kuin täysin kouluttamaton.Negatiivinen suhtautuminen koulutukseen kertoo ihmisestä yllättävän paljon.
Ap:lle sanoisin myös omasta kokemuksesta, että luultavasti miehen tausta alkaa ärsyttämään sinua jossakin vaiheessa vielä nykyistäkin enemmän.
Alue: Aihe vapaa
jos itselläsi on kuitenkin koulutusta.
Minun miehelläni on lukio, mutta ei muuta. Ja täytyy sanoa että kyllä se minua häiritsee. Se siis tarkoittaa sitä, että duunari alusta loppuun saakka... Ja itselläni on kunnianhimoa ja olen edennyt uralla, mutta miestä ei kiinnosta ja eihän hänellä ole edellytyksiäkään.
Miettisin tarkkaan. Olemme olleet yhdessä nyt 10 vuotta ja kyllä se rassaa. Tulen aina olemaan se paremmin tienaava osapuoli.