Sairaslomista! Nyt loukkaan monia, mutta en voi käsittää, että joka jumalan

mutta.... itse en koskaan jäisi nuhan takia kotiin, buranaa naamariin ja menoksi. ap

Eikä koskaan kannattaisi sanoa ei koskaan...

Työkaverin migreeni vie petiin kerran pari kuussa siitä ei vain tiedä kaikki, ihmetellään vaan että miten se TAAS on kipee

siihenkin olis estolääkitys olemassa. mutta toiset ottaa mieleummin ylimääräisiä vapaapäiviä kun käy töissä

Sain synnytyksestä verenmyrkytyksen jonka seurauksena kuumetta oli just ja just 37 ja myrkytys todettiin vaan tulehdusarvot mittaamalla,jotka oli 220...tämäkin vain siksi että valitin lihaskipuja...

en edes muista koska kuumetta olisi ollut yli 36,5 ja olen ollut saitsullakin ihan vaan nuhan takia....toki terkkarissa saa taistella joka kerta asiasta

Sairaspoissaolojen väärinkäyttöä ei varmaan kukaan voi kieltää. Ja niin kuin jo puhuttiin, 1-3 päivän poissaolojen yleisyys korreloi suoraan työpaikan huonoon ilmapiriin. Jos seuraavana vuonna ilmapiiri katsotaan paremmaksi (kyselytutkimuksissa), myös lyhyet poissaolot ovat vähentyneet! Minkä selityksen annatte tälle - te jotka vetoatte sydänlihastulehdukseen, tautien tartuttamiseen ja työkaverin salassa pidettyyn MS-tautiin?

En ole kertaakaan joutunut olemaan sairauden tai lapsen sairauden vuoksi pois töistä. Toki lapset ovat olleet joskus sairaina, mutta olen aina saanut hoidon järjestymään muuten hyvin. Missään tapauksessa en kuitenkaan ole sitä mieltä, että muiden pitäisi "pystyä" samaan. Minulla on vain ollut onnea.

Kyllä varmasti osalla on oikea syy jatkuvaan sairasteluunsa, mutta turha sitä on yrittää kieltää, että suuri osa näistä vakisairastajista on vaan saakelin laiskoja työnvieroksujia!



Itse olen ollut samassa työpaikassa esim. sellaisen naisen kanssa joka oli lähes joka viikko saikulla. Syitä sitten selitteli kovaan ääneen kysymättäkin, etenkin kun usein vasta työpaikalla saapumisen jälkeen "sairastui". Syitä oli milloin "nyt kyllä tuntuu, että migreeni on alkamassa", "taisin syödä jotain sopimatonta kun on vatsa tosi kipeä", "jotenkin tosi outo olo taidan olla tulossa kipeäksi", "ranne tuntuu tosi kipeältä, pakko kyllä lähteä käymään työterveydessä", "jotenkin rintaa ahdistaa, pakko mennä käymään työterveydessä", "selkä on ihan pirun kipeä, pakko mennä käymään työterveydessä" jne. jne. Samat jutut pyörivät viikosta toiseen. Onneksi työnantaja on nyt puuttunut tähän, sillä kyllä meitä muita v*tuttaa jatkuvasti tehdä tuon yhden työt kun ei itse viitsi.



Olen törmännyt myös tapauksiin, joissa saikulla ollaan krapulan takia tai esim. siksi, että on juhlat tulossa ja halutaan valmistella niitä rauhassa.



Lusmuja siis on, turha sitä kieltää.

Pakko lisätä, että jokaiselle kyllä nousee kuume.

Joka väittää, ettei nouse, ei vaan ole vielä ollut tarpeeksi rajussa taudissa/vammassa tmv. Se, että kunnon flunssa on kuumeeton, ei kerro kuumeennoususta mitään. Ja sairas voi toki olla kuumeettakin.

Itselläni on terveenä peruslämpö 35.6-35.8. Jos lämpö nousee edes lähellekään 37 on olo tosi kipeä. Useimmiten kyllä flunssassa peruslämpö lähtee laskemaan alle 35:n, se vasta karmeaa on.

luulee olevansa niin korvaamattomia, että menevät töihin sairaana. Sitten vielä isoon ääneen pauhaavat töissä ja täällä av:lla kuinka he menevät töihin sairaana. Onhan se kiva mennä töihin kun toiset ovat siellä tartuttamassa ja nurisevat koko ajan.

ettei pystyisi lomalle lähtemään. Jos lääkäri saikkua kirjoittaa, niin silloin on ihan turha mutista. Hän on silloin määritellyt, ettei henkilö pysty työtehtäviä hoitamaan, ei mitään muuta.

Itse olin raskauden aikana paljon ´pois. Syynä huimaus. Hb laski niin alas että heikotti ja himasi niin etten ees voileipää jaksnut seisaaltaan tehdä. Tämä ei ulospäin näkynyt. Töissä koneiden ääressä työskentely olisi ollut suorastaan vaarallista. Aluksi tein osan vviikosta töitä ja huilasin loput kunnes totesin ettei työnteosta kertakaikkiaan tule mitään. Lääkärikin oli samaa mieltä ja kirjoitti koko loppuraskauden ajaksi sairasloman. Siinä jo olessani sairaslomalla sain raskausdiabeteksen ja raskaushepatoosin.

Aikanaan lapsi ssynttyi ja meni päiväkotiin. Lapsi itse ei sairastanut,mutta toi taudit kotiin ja minä sain ne. Todella rajujaflunssia. Kerrankin oli joku virustauti ja siihen päälle vielä bakteeritauti. Siinä sitten sairastin pari viikkoa flunssaa. olipas työkavereilla ihmettelemistä.

Nyt lapsi on jo koulussa. Pari flunssaa sairastanut tän lukuvuoden aikana. Minä olen olut 2kk:n sisällä 2 kertaa kipeänä. Viimeksi oli korkea kuume,ääni pois nuha ja yskä + keuhkot rahisi. Oispa kiva ollut olla töissä asiakkaiden keskellä.

Meillä vaaditaan sairaslomatodistus 1. päivästä lähtien. 3pv kelpaa th:n todistus sen jälkeen täytyy tuoda lääkärin todistus.

Omituisinta on että töihin pitää edellisenä päivänä ilmoittaa esim. sunnuntaina klo 12 mennessä onko vielä kipeä vai tuleeko töihin. Miten sitä toipilaana voi tietää millainen olo on seuraavana aamuna. Siinä on kiva arpoa olotilaa kuulostellen kipeä7jaksan mennä töihin. Entäs jos arvonnan tulos onkin väärä.

Olet sitten turhaan pois töistä tai ilmestyt kipeänä töihin.

Olo voi olla huonomvaikkei kuumetta olisikaan.

Tosin kerran 38c kuumeeessa ollessani eräs työpaikkalääkäri ihmetteli hakiessani jatkoa sairaslomalle että mikäs täsää o nyt sitten se työkykyä alentava tekijä. Olin hieman ymmälläni ja sanoin et eikös tuo suht korkea kuume ole riittävä. Kirjoitti sitten lisää saikkua kovistellen että tää on virustauti et sitten mene mistään hakemaan antibiootteja. Olin aika ymmälläni,en ollut puhunut mitään mistään antibiooteista. Halusin vain saada työnantajan vaatiman paperin siitä että olen sairas ja jotta saisin levätä rauhassa kotona.





Kenennkään siarastelut ei kuulu kelleen muulle.

yksi on sellainen, joka suunnilleen aivastettuaan lähtee kotiin "sairastamaan". Kolme päivää saa olla omalla ilmoituksella ja siitä eteenpäin pitää olla todistus - ko. tyyppi on lähes aina poissa viikon olipa tauti sitten mikä tahansa. Ja kertoo kyllä hyvinkin auliisti - pyytämättä - kaikista oireistaan, lääkityksistään jne. Siitä, onko tarpeen olla kotona 3 päivää sen takia, että on tosiaan sitä lämpöä (eli 37), olemme hyvin eri mieltä... Ongelma on lähinnä siinä, että jos me tiiminä päätämme järjestää vaikka jonkun tapahtuman niin ko. henkilöä ei voi laittaa järjestelystä tai toteutuksesta vastaamaan, koska hän sairastuu aina viimeistään tapahtumapäivän aamuna ja joku muu joutuu "kylmiltään" hyppäämään tilalle. Tämä on todella raivostuttavaa; ei ihan oikeasti voi olla niin p**ka tuuri, että aina juuri silloin sattuu sairastumaan. Jälkikäteen on useammin kuin kerran selvinnyt, että hän ei ole ollut oikeasti sairas vaan esim. kerran piti käyttää koiraa eläinlääkärissä (ts. hän oli huolesta SAIRAS), toisen kerran mies oli kipeä ja kolmannella kerralla piti mennä hoitamaan kipeitä lastenlapsia. Eli kaikki nämä esimerkit liittyvät kyllä sairastamiseen mutta ko. henkilölle ei ole vielä selvinnyt, että sairaslomaa saa vain omaan sairauteen. Ja arvatkaa huviksenne, kuka niitä tapahtumia ym. innokkaimmin on ehdottamassa...



Minä toimin myös esimiehenä eli käsittelen työntekijöideni sairaslomiin liittyvät asiat. Jotkut ihmiset vain ovat niitä, jotka sairastuvat helposti ja toiset niitä, jotka puolikuntoisina raahautuvat töihin. Kummallekaan ei mahda mitään; jälkimmäisiä yleensä kehotan lähtemään kotiin, jos vointi näyttää huonolta. Harva "salailee" diagnooseja; päinvastoin yleensä työntekijäni haluavat kertoa mitä sairastavat ja 95% ne ovatkin tavallisia influenssa-nuha-viruksia ja joskus selkävaivoja. Erittäin harvoin jotain vakavampaa tai pitkäkestoista. Mutta tottahan se on, ettei ne diagnoosit työnantajalle kuulu - paitsi mielestäni ehkä siinä tapauksessa jos sairaus johtuu työstä (esim. uupumus, masennus). Ilman tietoa työnantaja ei voi tehdä tilanteelle mitään esim. työjärjestelyin. Koska meillä saa olla poissa työstä sairauden takia kolme päivää omalla ilmoituksella, niin tietty avoimuus on kyllä ihan hyvä asia. Jos joku on toistuvasti (esim. lähes joka viikko) 3 päivää poissa sairauden takia niin kyllä se haittaa jo työntekoa siinä määrin, että työnantajalla on oikeus tietää missä mennään. Väärinkäytöksiä ilmenee hyvin harvoin ja yleensä silloinkin taustalla on joku "muu" syy (esim. uupumus), joka voi oikeuttaa pidempäänkin sairauslomaan. Omiin työntekijöihini luotan täysin, koska tunnen heidät hyvin eli minun ei tarvitse "kytätä" sairaspoissaoloja tai kyseenalaistaa niitä.



Työntekijöiden kesken joidenkin runsaat poissaolot aiheuttavan närää; tämä johtuu tietysti lähinnä siitä, että poissaolijankin työt täytyy jonkun hoittaa ja sijaisia ei aina ole käytettävissä. Ne jotka sairastavat vähän/harvoin eivät oikein ymmärrä, että kaikki eivät ole samanlaisia. Ne, jotka sairastavat enemmän, ovat ymmärtäväisempiä toisia kohtaan.

minua ärsyttää suunnattomasti ihmiset, jotka kuvittelevat joka päänsärkyä migreeniksi. Kerran minulle tuli kova migreeni kesken työpäivän ja pomo sanoi minulle, että käy vähän ulkona kävelyllä, kyllä se siitä häipyy, niin hänkin tekee. Eipä hänellä tainnut olla aavistustakaan siitä millaista on todellinen migreeni!

Olen todella kiukkuinen kaikille, jotka tulevat kipeenä töihin.

LÄÄKÄRIHÄN määrittelee onko ihminen sairas. Ei flunssaan saa saikkua, ellei ole kuumetta.

Mulla on normaalilämpö on siinä 35 kieppeillä mutta kun tulen flunssaan niin lämmön nousu jo 36 tekee musta ihan voimattoman.

ja vaikka ei lämpö nousisi nii yleensä jos saan flunssan se vie mut petiin 2 päiväksi.

...olla saikulla. Jos esim. on kärsinyt pitkään epämääräisistä tules-oireista (lihas-, nivel-, hermokivut), eikä ole vielä diagnoosia tai on tutkittu vaan alustavasti eikä oireisiin ole helpotusta löytynyt, ei meinaan enempiä tutkitakaan, eikä diagnoosia etsitä jos henkilö vaivoistaan huolimatta on työkykyinen. Ja tässä tarkoitan työkykyisellä sitä, että sillä "pää kainalossa"-mentaliteetilla kärvistellään kipujen/oireiden kanssa töissä ja vedetään kolmiolääkkeitä kuin hevoset heinää.



Itse olen sen virheen jo kerran tehnyt, että jatkoin sitkeästi töissä (ja tietty edelleen jatkan) eikä oireita sitten otettukaan vakavasti. Ei sillä, ettei oma sairaus diagnoosista parantunut, eikä koskaan paranekaan, mutta sentäs on jotain konsteja millä oireita saa helpotettua. Periaatteessa olisin kyllä voinut olla vuodesta 2004 (diagnoosi 2008) lähtien koko ajan sairaslomalla sillä oireet ovat päivittäisiä.

Meilläkin on töissä näitä ihmeparantumisia yhden sairaslomapäivän jälkeen... Aika outo flunssa, että iskee ihan äkkiarvaamatta 38 asteen kuumeen yhdeksi päiväksi ja seuraavana päivänä on kaikin puolin täysin terve.

No, on sitten sairaus mikä hyvänsä, niin kyllä muakin ottaa kotelosta ne ihmiset, jotka on joka kuukausi vähintään kerran sairiksella. Hommat kaatuu sitten meidän muiden niskaan, etenkin minun, koska olen itse harvoin sairas. Eli saan aina paikkailla muita, ja omat hommat joudun sitten tekemään päivän päätteeksi ylitöinä.

Itselläni on tosi hyvä vastustuskyky, ja harvoin saan flunssia. Jos tauti joskus iskee, niin yleensä minulla on korkea kuume hetken, ja sen jälkeen olen terve. Miehelläni taas voi olla 37,2 vaikka viikon putkeen, kun ei elimistö tapa viruksia kunnolla. Tuo vuorokauden sairauskin voi siis olla joskus oikeakin flunssa, vaikka tosiaan kyllä ihmiset sitä käyttää myös lusmuiluun..

LÄÄKÄRIHÄN määrittelee onko ihminen sairas.

Ei flunssaan saa saikkua, ellei ole kuumetta.

Olen todella kiukkuinen kaikille, jotka tulevat kipeenä töihin.

Eikä sinne tarhaankaan saisi viedä sairastavia lapsia!

että on sairauksi ajotka eivät näy päällepäin. Näissä sairauksissa pitää olla tarkkana pienimmänkin nuhan ja tulehduksen kanssa koska ne pahentavat sitä perussairautta. Tälläinen on mm. ms-tauti. Toisilla pienikin nuha ja flunssa etenkin hoitamattomana aiheuttaa pahenemisvaiheen. Siitä perussairaudesta ei ole pakko kertoa työkavereille.

Itse olen elinsiirtohenkilö ja saan vastustuskykyä alentavaa lääkettä lopun ikääni. Silti sairastan huomattavasti harvemmin kuin ns. "perusterveet". Infektioiden suhteen on vaan oltava tarkkana, ne voi viedä hengen. Siihen voi vaikuttaa itsekin. Onneksi toimenkuva on vähintäänkin hygieeninen.

Minulla on kaksi kroonista sairautta. Toinen niistä aiheuttaa joka ikinen päivä melkoista kipua. -Näiden sairauksien takia en kuitenkaan ole ollut pois töistä, paitsi kerran kun lääkitys toiseen sai aikaan rajun yliherkkyysreaktion, jonka jälkeen lääkitys vaihdettiinkin.



Minulla on lisäksi lähes ympärivuotinen "nuha" ja tähän liittyvä väsymys, mikä ilmeisesti johtuu työpaikan kosteusvaurioista. Tämän takia joudun silloin tällöin olemaan pois. Tilanne on silloin se, etten kerta kaikkiaan enää pysty ajattelemaan selkeästi, hikoiluttaa, välillä palelee, huimaa jne. Kerran tosin, kun olin pitänyt tätä mitä lie nuhaa tarpeeksi pitkään jouduin sairaalaan sydämen lisälyöntien takia.



Muutoin teen töitä päivät, illat ja välillä viikonloputkin.



Varmaan pitäisi vaihtaa työpaikkaa, mutta kun olen niin tunnollinen ja töitä on liikaa ja lisäksi olen muutoin TOSI väsynyt....