Olen 32 v ja mieheni on 19 v

Esim. kun sinä olet 60v? Tai vasta 50v johon sinulla ei enää ole niin pitkä aika.

Kerro miksi sä pyörit tällä palstalla

siis ihan nätisti kysyn/ihmettelen, teitä parikymppisiä taitaa olla enemmänkin täällä. Sillä vaan, kun olen itse tuommoinen yli kolmekymppinen mamma enkä olisi voinut kuvitellakaan olevani 2-kymppisenä kiinnostunut tämän kaltaisista keskustelupalstoista. Nää jutut on aivan liian kulahtaneita nuorille freeseille ihmisille!

En ole henkilö jolta tuota kysyttiin mutta oletan että sama kysymys koskee kaikkia alle 30-vuotiaita, freesejä ihmisiä :D

Mulla on syynä ehkä se, että kun alettiin odottamaan poikaamme (nyt ikää 8 viikkoa) niin halusin hakeutua samassa tilanteessa/tulevaisuuden tilanteissa kiinni olevien ihmisten seuraan. Heinäkuisissa kirjoittelin (ja kirjoittelen yhä, nyt tosin Vauvat-puolella) ahkerasti.

Lapsemme on toivottu siitäkin huolimatta, että kumppanini oli 17v vielä kolme viikkoa pojan syntymän jälkeenkin. Vauvakuume vain meitä molempia "vaivannut" jo vuosikaudet, joten kun sitten tuli kumppani löydettyä niin mitäpä sitä sen kummempia jahkaamaan... (yhdessä oltiin oltu 1½ vuotta ennen raskautta, yhdessä asuttu pari kuukautta)

SEN LISÄKSI av-mammat on niin naurettavaa sakkia että täällä käy heidän juttujaan lukemassa ihan huvikseenkin :D

"kokemusta". Minkähänlaista kokemusta teillä tarkalleen ottaen on? Onko tullut mieleen, että jokainen on erilainen?



Minulla kaksi lasta (eivät ole äpäriä, isänsä kuoli) ja 19-vuotias poikaystävä tulee jo nyt paljon paremmin toimeen lasten kanssa kuin lasten isä ikinä ja pitää heitä huolta. Lasten isä oli "oikeaoppisessa" iässä (av:n mielestä) tullessaan isäksi (33-35 v), mutta oli huono isä. Eikä ollut häävi kumppanikaan. Nyt tietenkin sanotte, että oli poikkeustapaus, jotkut miehet eivät vielä tuossa iässäkään ole valmiita isäksi tms. Jos on näin, niin miksi ei voisi sitten olla toisin päin?



Mulla on ollut useampi poikaystävä ja kaksi avoliittoa takana, niin vanhempien, samanikäisten kuin nuorempienkin miesten kanssa, ja voin sanoa, että ihmisen iästä ei todellakaan voi automaattisesti päätellä, kuinka hyvä kumppani/vanhempi tai kuinka vastuuntuntoinen/järkevä jne. hän on.



Osa näistä vastaajista on varmasti kateellisia, kun oma mies on huono syystä tai toisesta. Toiset taas elävät jonkun ihme ohjekirjan tms. mukaan, ja tästä elämäntyylistä poikkeavat ovat jotain käsittämätöntä heille: hulluja, vajaaälyisiä, lapsellisia ja tyhmiä tms.



T: se 26-vuotias

kehityspsykologian ja oman ja muiden kokemuksen perusteella ihmiset nyt vaan yleensä ovat hyvin erilaisia 19- ja 29- vuotiaana. Siis että ero ei ole henkisesti niin suuri 29-39- ikävuosien välillä. Esim. itse olin 19- vuotiaana neitsyt, en juonut alkoholia juuri lainkaan jne, eli vissiin hirveän kypsä ja vastuullinen? Mutta sitten päässä jokin naksahti ja aloin viettää myöhästynyttä teini-ikääni tai jotain. Eli kyllä, 19- vuotias voi haluta lapsia ja solmion ja vakituisen työn, mutta saattaa muuttaa mielensä muutaman vuoden päästä.

Sama voi kuule käydä vaikka 39-vuotiaalle.

kehityspsykologian ja oman ja muiden kokemuksen perusteella ihmiset nyt vaan yleensä ovat hyvin erilaisia 19- ja 29- vuotiaana. Siis että ero ei ole henkisesti niin suuri 29-39- ikävuosien välillä. Esim. itse olin 19- vuotiaana neitsyt, en juonut alkoholia juuri lainkaan jne, eli vissiin hirveän kypsä ja vastuullinen? Mutta sitten päässä jokin naksahti ja aloin viettää myöhästynyttä teini-ikääni tai jotain. Eli kyllä, 19- vuotias voi haluta lapsia ja solmion ja vakituisen työn, mutta saattaa muuttaa mielensä muutaman vuoden päästä.

itsehän omassa viestissäsi sanot että ihmiset _yleensä_ ovat erilaisia 19-29vuoden iässä? Eli poikkeukset obat mahdollisia? Yleistys ei välttämättä päde ap:hen ja hänen mieheensä.

Aloitat kertomalla kehityspsykologisen ympäripyöreän yleistyksen ja lopetat päättäväisesti kertomalla esimerkin oman napasi ympäriltä, miten juuri sinun kohdallasi asiat menivät?

Kyllä, 19-vuotias voi olla juuri sellainen kuin sinä olit 19-vuotiaana ja muuttua, mutta ap:n mies voi olla aivan erilainen ja he voivat jopa jakaa onnellisen elämän yhdessä, eikö? :)

kehityspsykologian ja oman ja muiden kokemuksen perusteella ihmiset nyt vaan yleensä ovat hyvin erilaisia 19- ja 29- vuotiaana. Siis että ero ei ole henkisesti niin suuri 29-39- ikävuosien välillä. Esim. itse olin 19- vuotiaana neitsyt, en juonut alkoholia juuri lainkaan jne, eli vissiin hirveän kypsä ja vastuullinen? Mutta sitten päässä jokin naksahti ja aloin viettää myöhästynyttä teini-ikääni tai jotain. Eli kyllä, 19- vuotias voi haluta lapsia ja solmion ja vakituisen työn, mutta saattaa muuttaa mielensä muutaman vuoden päästä.

itsehän omassa viestissäsi sanot että ihmiset _yleensä_ ovat erilaisia 19-29vuoden iässä? Eli poikkeukset obat mahdollisia? Yleistys ei välttämättä päde ap:hen ja hänen mieheensä.

Aloitat kertomalla kehityspsykologisen ympäripyöreän yleistyksen ja lopetat päättäväisesti kertomalla esimerkin oman napasi ympäriltä, miten juuri sinun kohdallasi asiat menivät?

Kyllä, 19-vuotias voi olla juuri sellainen kuin sinä olit 19-vuotiaana ja muuttua, mutta ap:n mies voi olla aivan erilainen ja he voivat jopa jakaa onnellisen elämän yhdessä, eikö? :)

että ihmiset ovat erilaisempia 19- vuotiaana verrattuna siihen, kun ovat 29, kun taas erot eivät ole niin suuria, kun vertaa itseään 29- ja 39- vuotiaana. Ja tietenkin kaikki on mahdollista ja paavi onkin oikeasti nainen, mutta se mikä on todennäköistä onkin eri asia. Ap:han halusi mielipiteitä, ei kukaan oletakaan, että hän ykskaks jättäisi tämän pojan muiden mielipiteiden perusteella, tai muutenkaan erityisesti välittäisi näistä vastauksista.

kyllä minua ap:na hävettäisi aivan saatanasti! En ikinä ilkeisi tuoda esille moista!

Mun parhaan ystävän isä oli 21v ja äiti 42v kun avioituivat, ystäväni syntyi isänsö 24vuotispäivänä ja pysyivät yhdessä siihen asti kunnes ystäväni isä kuoli 63vuotiaana, ystäväni äiti kuoli vasta 97vuotiaana



Olkaa ja eläkää siis onnellisena

Minulla on tuttava, joka on avoliitossa 14 vuotta nuoremman miehen kanssa (tuttava on 37-v). Hän on todellinen puuma! :) Sen jälkeen, kun erosi miehestään (jonka kanssa kaksi teini-ikäistä lasta), on seurustellut huomattavasti itseään nuorempien miesten kanssa. Kait heillä ihan hyvin menee, mutta kyllä tuo tuttava on partykeskustelujen naurun aihe..

eli tuo ex-mies (joka samanikäinen) jätti hänet. Ehkä hän haluaa tästä lähtien olla the boss suhteissa..

ei minulla eikä porukoillani ole lapsia :D Biletetään ja pidetään hauskaa! Eksyin tänne googlen kautta.

parikymppinen pimu ja viettää lauantai-iltaa Vauva-lehden keskustelupalstalla!!! :o