Aloitin työt päiväkodissa.järkyttyin miten ihan pienet

Ymmärtäähän sitä näkemättäkin, ettei tädeillä riitä syliä jokaiselle pienelle. Itkut opetellaan itkemään yksin jo pienestä pitäen. Vain äärimmäisessä taloudellisessa ahdingossa tai masentuneena voisin kuvitella jättäväni alle 2-3-vuotiaan lapseni päiväkotiin hoitoon. Hyväkään henkilökunta ei voi revetä moneksi.



Sitä niittää mitä kylvää. Ongelmia on edessä kun "hyvin päiväkotielämään sopeutunut ja kavereita saanut" lapsi varttuu.

Hohhoijaa. äidit syyttelevät toisiaan. vauvana lapsensa hoitoon vievät syyttelvät "virikelapsia", vaikka esim . on todettu että 3-4 vuotiaalle päiväkodin ryhmästä (kunhan ei pitkä päivä) on todettu jo olevan hyötyä, ja muissa maissa kaikki menevät siinä iässä muutamaksi tunniksi, oli äiti kotona tai ei.



Miksi pitää syytellä toisia? jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.

Itse olen toiminut väärin esikoisen kohdalla. Meni vauvana hoitoon. Tekisin nyt toisin mutta silloin tein kuten kuvittelin parhaaksi meidän perheelle ja lapselle myös (eli koin uhkana sen, että kukaan ei koskaan pääsisi töihin, jos en mene silloin kun sitä tarjolla on).

kertoi, että heillä laitettiin jatkuvasti itkevät lapset toiseen huoneeseen ihan yksikseen, ettei jatkuva itku rassaa muita. Ei sitä kuulemma jaksanut kuunnella. Kuulosti järkyttävältä, mutta onneksi tämä ihminen on jo eläkkeellä.

eli päivähoito on alunperin työelämän tarpeisiin, ei lapsen parhaaksi. Ryhmät ovat isoja ja tuntuu olevan automatio, että lapsi laitetaan päiväkotiin. Miksi se on aina se ykkösvalinta vaikka muutakin olisi tarjolla...

Täysin empatia kyvyttömiä ja ammattitaidottomia.

Empatiaa ja ammattitaitoa heillä juuri on. Eläytyvät pienen tilanteeseen ja voivat siitä huonosti.Aikuiset jotka työskentelevät päiväkodeissa ja eivät enään reagoi pienen hätään koska eivät jaksa tuntea huonoa oloa, nämä eivät enää pysty ammattimaisesti ja empaattisesti tilanteita hoitamaan eikä myöskään äideille lapsen hädästä kertomaan. Nuoret ja kokemattomat näkevät vielä todellisuuden sellaisena kun se on. Kannattaa vanhempien heitä kuunnella!

heijastuu hyvin vahvana vihana vauvoja kohtaan vaikka yrittäisit sitä alussa kuinka piilotella.

Ei ole kyse vanhempien vihaamisesta vaan lapsen hädästä josta vanhempien tulisi tietää.

päiväkodissa ainakaan ole tuollaista. Oma eskari-ikäinen poikanikin sanoo välillä että pääsee syliin jos vaikka satuttaa tai joskus ihan muuten vaan esim.omahoitajan syliin. Samoin 4-vuotias kertoo, että sai halin tai pääsi syliin.

Turha yleistää.

Taapero on jotain aivan muuta kun eskari-ikäinen.Kyllä sinäsen äitinä myös ymmärrät.

Tiedän tämmöisiä päiväkoteja jossa itkettämistä tapahtuu. Työhönsä leipiintyneet työntekijät eivät ilmeisesti jaksa. :(

Meidän päiväkodissa omahoitajuus vie itkun pois ja pienten ryhmä on täynnä empaattisia hoitajia. Syliä saa paljon onneksi oman lapseni ryhmiksessäkin.

Itsekin lastenhoitajana lohduttelen nyt 3-vuotiaita itkuisia päivähoidon aloittajia sylitellen ja silitellen.

Kun lapsi ei aikuista tunne ei syli kelpaa eikä siitä ole lohtua.

Empatiaa ja ammattitaitoa heillä juuri on. Eläytyvät pienen tilanteeseen ja voivat siitä huonosti.Aikuiset jotka työskentelevät päiväkodeissa ja eivät enään reagoi pienen hätään koska eivät jaksa tuntea huonoa oloa, nämä eivät enää pysty ammattimaisesti ja empaattisesti tilanteita hoitamaan eikä myöskään äideille lapsen hädästä kertomaan. Nuoret ja kokemattomat näkevät vielä todellisuuden sellaisena kun se on. Kannattaa vanhempien heitä kuunnella!

Oikeasti, kyllä jokainen varmasti aloittaa sillä saralla työskentelyn olemalla herkkä ja empaattinen; aistit valppaana lapsen hädälle - vuosia sitä työtä tehneenä siihenkin turtuu. Sitä kovettaa itsensä, jotta pystyisi ylipäätään jatkamaan siinä työssä - muutenhan sitä palaisi helposti loppuun.

Sanoit hyvin viisaasti sanoessasi, että niitä nuorimpia kannattaa kuunnella, sillä he näkevät tilanteen sellaisena kuin se on.

Minä en ymmärrä miten niin moni äiti onnistuu sulkemaan täysin silmänsä tältä todellisuudelta? Vaikka aina säännöllisin väliajoin joku yrittää kertoa teille, miten asiat oikeasti ovat (ei toki kaikkialla, mutta LIIAN MONESSA PAIKASSA kuitenkin) tai uutisiin saakka tulevat nämä kauhutarinat siitä, miten taapero itki pitkän aikaa liian kireällä ollutta hanskaansa - ilman apua. Lopulta käsi oli jo lähes amputointikunnossa. Lapsia on kuollut(kin) päiväkodin pihalle!

Lapsi, joka ei vielä osaa puhua / kommunikoida muuten ymmärrettävällä tavalla, ei todellakaan kuulu kodin ulkopuolelle hoitoon.

hoitopäivien määriä ja pituuksia on monenlaisia.

Lapsi voi olla hoidossa 9 kk ikäisenä 5 h päivässä neljänä päivänä viikossa kotiympäristössä tutulla, samalla perhepäivähoitajalla. Lapsi 9 kk voi olla päiväkodissa 8-9 h päivässä suuressa ryhmässä jossa ei ole omahoitajamallia tai esimerkiksi mahdollisuutta useampiin kuin yhtiin päiväuniin. Jos on pakko laittaa hoitoon, niin voi etsiä sitä parhainta vaihtoehtoa. Jos on täyttä päivää, niin pitäisikö kuitenkin harkita hoitoa kotona / perhepäivähoitajalla / yksityisellä? Voihan sitä kerätä hoitorinkiin porukkaa ja palkata hoitajan yhdessä. Tahtoasioita nämä ovat.

todellinen kustannus/ lapsi on n. 840 euroa kuussa. Siitä jää esikoisen kohdalla päivähoitomaksun jälkeen n. 600 euroa kuussa. Veroja maksan pelkästään minä kuukaudessa jo 1200 euroa kunnalle ja valtiolle. Valtiolle menevät verotulot ovat ihan yhtä lailla yhteiseen hyvään, joten kyllä todellakin tässä maksupuolella ollaan. Jos sinulla taas ei ole tuloja ollenkaan, et maksa yhtään mitään mistään julkisista menoista.

Sinä maksat enemmän veroja kuin minä mutta eiköhän päivähoitopaikka maksa ainakin 10 000e vuodessa... Sinä maksat siitä murto-osan.

(tai isä) joka hoitaa itse lapsensa ensimmäisen parin vuoden ajan kotona ja tekee loput 50 (?) vuotta elämästään palkkatyötä maksaen kiltisti veronsa, on yhteiskunnan loinen?? Johan on asenteet menneet koviksi.

Ja ei, minä en ylipäätään mieti yhteiskuntaa vaan ihan sitä omaa lastani tehdessäni näitä perhettämme koskevia ratkaisuja. Jos sinun täytyy uskoa, että (alle 1-vuotias) lapsesi voi hyvin isossa päiväkodissa, eikä kaipaa vanhempiaan ja itke ikäväänsä päivästä toiseen ja, että kaikki nämä päiväkodissa joskus työssä olleiden ketjut ovat pelkkää valetta, niin usko. Minä tiedän. Ja lastani en laita kenenkään muun (no paitsi isovanhempien ja muiden tuttujen ihmisten) hoitoon ennen kuin hän on niin vanha, että osaa puhua ja pitää puolensa.

Ja juu, mieheni maksaa joka kuu palkastaan enemmän veroja kuin saamme tukia yhteiskunnalta, mutta ei se tähän liity mitenkään. Tottakai jokaisella on oikeus siihen tukeen, mihin hänellä lain mukaan on oikeus...

ovat surkeana,jatkuvaa itkua!! siis yksi poikakin 9kk ja 2 tyttöä 10kk itkevät jatkuvasti,sylissä pitokaan ei auta! Mikä pahinta vanhimmat hoitajat eivät edes aina nosta syliin kun lapsi itkee vaikka olisi vapaat kädet,jatkavat vain juttujaan..onneks oma lapsi vielä kotona tuossa iässä.

ehkä käyttäytymisesi pakottaa heidät hellimään raukkoja :(

Mietin vaan valehtelevatko hoitajat, miten lapsen päivä meni kun minun 10 kk ei kuulema ollut paljoa itkenyt...

ovat surkeana,jatkuvaa itkua!! siis yksi poikakin 9kk ja 2 tyttöä 10kk itkevät jatkuvasti,sylissä pitokaan ei auta! Mikä pahinta vanhimmat hoitajat eivät edes aina nosta syliin kun lapsi itkee vaikka olisi vapaat kädet,jatkavat vain juttujaan..onneks oma lapsi vielä kotona tuossa iässä.

ehkä käyttäytymisesi pakottaa heidät hellimään raukkoja :(

Mietin vaan valehtelevatko hoitajat, miten lapsen päivä meni kun minun 10 kk ei kuulema ollut paljoa itkenyt...

työharjoittelussa päiväkodissa ja kokemus oli sellainen, että päätin hoitaa itse omat lapseni.

Päätös on pitänyt. Tiedän, mitä siellä kulissien takana tapahtuu.

vastaan vain aloitukseen. Mulla on aivan eri kokemus kuin apllä! Lapseni ovat olleet kahdessa päiväkodissa ihan pienenä ja nyt isompana. Aina on ollut syli tarjolla ja tuttu sekä turvallinen aikuinen hoitamassa. Enää ei syliä ainakaan pihalla tarvitse, mutta hakiessani lapsia voi huomata että pienempiä on aina sylissä pihalla tai vaihtoehtoisesti kaikki leikkivät tyytyväisinä. En usko, että kukaa tuntemistani hoitajista jättäisi lapsia yksin pihalle tai muuallekaan itkemään.

vaan tosiasioiden toteamista.



Jokainen äiti ja isä tietää kyllä missä vauva mieluiten olisi, kotona vai päiväkodissa. Jos sitä ei saa sanoa ääneen vauvan puolesta mitä saa?

Tosin nämä pienet nukkuvat päivittäin melkein 3h päiväunet

ei anneta nukkua...nukutetaan ja herätetään muiden mukana.

no miks lapset eivät kerro?

Ehkäpä niillä ei oo vielä keinoja siihen kertomiseen?!

etteivät ne parhaimmatkaan hoitajat pysty olemaan joka paikassa ja näkemään joka tilannetta. Vaikka näkisivätkin eivät he pysty montaa itkevää vauvaa ottamaan syliin kerralla. Hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi.

En usko, että kukaa tuntemistani hoitajista jättäisi lapsia yksin pihalle tai muuallekaan itkemään.

Hyvin ollaan pärjätty ja ollaan ONNELLINEN pikku perhe! olen siis yksinhuoltaja.