Lue keskustelun säännöt.
Petätkö säännöllisesti?
01.09.2010 |
Pohdiskelimme tuossa kaveriporukassa oluiden ääressä parisuhteita, joissa toinen tai molemmat osapuolet pettävät säännöllisesti. Tai satunnaisesti, mutta kuitenkin aina uudelleen. Tiedän omassa tuttavapiirissänikin tällaisia ihmisiä ja mietin kovasti logiikkaa tällaisen käytöksen taustalla. Itse muutaman kerran pettäneenä olen ollut itsarin partaalla syyllisyydestä ja ihmettelen, kuinka joillakin se ei tunnu missään.
Jos tunnistat itsesi tai kumppanisi tällaisesta kuvauksesta, laitatko huviksesi tänne perusteluita, miksi teet niin? Ja miltä se tuntuu? Vai tuntuuko se miltään?
Kommentit (66)
"Mä ainakin kehun naistani säännöllisesti ja myös muita lähelläni olevia naisia. Esim. työkavereillekin tulee välillä heitettyä pientä "flirttiä" kehumalla heitä kauniiksi, upeita vaatteita, hiuksia jos on käynyt kampaajalla jne. Sama juttu noiden "satunnaisten tuttavien" kohdalla. Huonona puolena noiden "satunnaisten tuttavien" kohdalla on se, että kun suomalainen mies ei totutusti kehu naisia, niin meikäläisen kehut voidaan ottaa iljettävänä imelyytenä ;-)"
...mutta kun sen osaa, se ei ole yhtään iljettävää eikä imelää. Meillä töissä muutama mies osaa tuon jalon taidon, eikä mikään ole kivempaa kuin asiallisen työkeskustelun lomaan heitetty kohteliaisuus. Täytyy myöntää, että näiden tyyppien projektien eteen tulee nähtyä myös enemmän vaivaa kuin jonkun perusjurottajan. Eli pikku flirtin avulla he myös menestyvät työelämässä paremmin :-)
N36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta koska olet jo ilmeisesti heittänyt kirveen kaivoon parisuhteessasi, mikset itsekin kokeilisi vähän vaihtelevampaa elämää?
Tuosta kiinnijäämisestä vielä, että on ihan tyhmää vaihtaa puhelinnumeroita ja jatkaa jotain laivapanoa sivusuhteena. Siinähän sitä juuri jää kiinni. Itse harrastan vain kertapettämisiä enkä todellakaan tekstaile kenenkään kanssa kuukausitolkulla. Muutenkaan elämäni / käytökseni ei muutu pettämisestä, koska urheilen aina todella paljon ja teen töitä kausittain enemmän, kausittain vähemmän.
Sormusta ei todellakaan tarvitse ottaa sormesta pois. En ole koskaan ottanut.
N36
Niin melko varmasti puolisosi tuntee sinut ja tajuaa sinusta enemmän kuin itse uskoisit. Ihan hyvin voi arvata että käyt naimassa siellä risteilyllä, mutta ei ota asiaa esille koska ei välitä. Toisillahan on hyvin vapaa suhtautuminen seksikäyttäytymiseen parisuhteessa.
Suhteesta nyt jää herkemmin kiinni, mutta jatkuvista kertapanoistakaan on turhaa kuvitella ettei puoliso koskaan aavistaisi.
Pidätkö itseäsi kovastikin puolisoasi viisampana ja tunneälykkäämpänä kun oletat että voit toistuvasti toimia hänen selkänsä takana eikä hän koskaan tajua mitään?
Olinkohan 37?
Mutta koska olet jo ilmeisesti heittänyt kirveen kaivoon parisuhteessasi, mikset itsekin kokeilisi vähän vaihtelevampaa elämää? Tuosta kiinnijäämisestä vielä, että on ihan tyhmää vaihtaa puhelinnumeroita ja jatkaa jotain laivapanoa sivusuhteena. Siinähän sitä juuri jää kiinni. Itse harrastan vain kertapettämisiä enkä todellakaan tekstaile kenenkään kanssa kuukausitolkulla. Muutenkaan elämäni / käytökseni ei muutu pettämisestä, koska urheilen aina todella paljon ja teen töitä kausittain enemmän, kausittain vähemmän. Sormusta ei todellakaan tarvitse ottaa sormesta pois. En ole koskaan ottanut. N36
Niin melko varmasti puolisosi tuntee sinut ja tajuaa sinusta enemmän kuin itse uskoisit. Ihan hyvin voi arvata että käyt naimassa siellä risteilyllä, mutta ei ota asiaa esille koska ei välitä. Toisillahan on hyvin vapaa suhtautuminen seksikäyttäytymiseen parisuhteessa. Suhteesta nyt jää herkemmin kiinni, mutta jatkuvista kertapanoistakaan on turhaa kuvitella ettei puoliso koskaan aavistaisi. Pidätkö itseäsi kovastikin puolisoasi viisampana ja tunneälykkäämpänä kun oletat että voit toistuvasti toimia hänen selkänsä takana eikä hän koskaan tajua mitään? Olinkohan 37?
Jos käyn esim. kerran tai kaksi vuodessa laivalla tai muulla vkl-matkalla yksin ja siellä petän, ehkä puoliso aavistaa tai ei...vaikea sanoa. Ei olla koskaan keskusteltu asiasta millään tasolla, joten en tiedä, ja se on oikeastaan ihan sama mulle.
N36
En vaan paljasta sitä sille. Ensin vain epäilin, mutta kun en paljastanut epäilyjäni niin mies tuli itsevarmaksi ja varomattomaksi. Sen vain tietää, tosi pienistä asioista tajuaa vähitellen ja sitten osaakin jo vähän tarkkailla ja etsiä vastauksia.Esimerkiksi tuo typerys tyhjentää puhelimensa lokin AINA tupakalla käymisen jälkeen. Tai jos on erinäisistä syistä tullut vasta yöllä kotiin/ollut yön yli pois kotoa, vahtii aina pari päivää puhelinta. Nukkuu sen kanssa ja tulee kauhea kiiru jos puhelin hälyttää ja minä olen lähempänä sitä kuin hän itse (vaikken koskaan edes vastaa hänen puhelimeensa). Puhelin on normaalistikin aina taskussa, muttei sentään hermona vahdi sitä. Ilmeisesti on joskus soiteltu perään vaikkei ole pitänyt.
Muita selkeitä merkkejä on ajoittainen rakkauslaulujen hyräily tupakalla(=soittamassa) käymisen jälkeen vaikkei varmasti hyräilisi niitä minun vuokseni. Samoihin aikoihin esiintyy yleensä lisääntynyttä yksityisyyden tarvetta esim tietokoneella ollessa ja muun muassa lenkkeilyinnostus kasvaa sekä myöhästelee töistä tullessa. Kaikki yhtä aikaa ja kausi kestää muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Nuo nyt typerimpiä mokiansa. Toisaalta esim tuota lenkkeilyn kausittaisuutta en varmaan olisi tajunnut, jollen olisi ensin saanut tietää suhteesta ja sitten osannut yhdistää lenkkikauden siihen, seuraavan suhteen ensimmäisenä merkkinä huomasinkin sitten jo uuden lenkkikauden alkamisen jolloin tajusin kiinnittää tarkemmin huomiota menoihin muuten ja sain seuraavan suhteen selville. Jos olisi kyse yksittäisestä suhteesta eikä toistuvasta käyttäytymisestä niin tuollaisia asioita ei varmaan tajuaisi, pelkkä lenkkeilyintohan voi vaihdella monesta muustakin syystä kuin pettämisestä. Mutta nythän oli puhe sarjapettäjistä.
Tuttu ihminen (vuosien kumppani) tajuaa jo paljon pienemmistäkin asioista että jokin on pielessä. Ihan vaikka jos olemuksessa on "jotain" sinne laivalle mennessä tai sieltä tullessa ja se ei tunnu täysin luontevalta omalle kumppanille. Ei käytöksen täydy olla täysin normaalista poikkeavaa että puoliso osaa vähän pysähtyä ja ajatella puolikkaalla ajatuksella "mitäs tuo oli". Jos sama tunne kertaantuu samoissa tai samankaltaisissa tilanteissa, alkaa epäilyttämään. Voi puhua naisenvaistosta mutta minä väitän että kyse on ihan reagoimista tutun ihmisen olemukseen ja johonkin siinä olevaan poikkeavaan tai huolestuttavaan. Luulisin että mies vaistoaa samalla tavalla vaimoansa tai vanhempi lastaan. Ja jos epäilyjä ei paljasta vaan jaksaa rauhassa odotella ja tarkkailla, toinen mokaa lähes varmasti jossain kohtaa ja puoliso saa varmistuksen epäilyilleen. Sitten onkin kyse enää valitseeko raivokohtauksen, hiljaisen hyväksynnän, kylmän eron vai ruman koston. Minä valitsin tarkkailun jatkamisen, täyden hyödyn ottamisen ja lopuksi ruman koston.
No, minun syyni pitää miestäni tuossa pyörimässä eivät sen seikkailuista muutu. Siitä on vielä enemmän hyötyä kuin haittaa. Silloin kun rakastin sitä, niin olin surullinen ja loukattu ja tunteet heittelivät laidasta laitaan. Olen päässyt siitä yli, tunnemyrskyni liittyvät jo johonkuhun aivan muuhun... Sen verran kauan olen tuota (pettämistä ja kaikkea muuta paskaa jota tähän ns parisuhteeseen on sisältynyt) katsellut että osaan jo suhtautua koko mieheen tunteettomalla järjellä (no okei, ehkä vähän katkeruutta). Matkan varrella olen itkenyt niin monet kyyneleet etten heruta niitä enää tuolle.
Jollei mies lähde itse ennen (tai minä rakastu liian syvästi johonkuhun muuhun), otan eron 3-5 vuoden kuluttua. En viitsi sanoa syitä jotten tule tunnistettavaksi, mutta aiemmin ei oikein sovi minulle. Ja mieheni ilmeisesti tosissaan luulee etten tajua mistään mitään ja että rakastan sitä ja että suhteemme on tarkoitus kestää loppuelämän. Hyväksikäyttöä ja huijausta, mutta en koe olevani mitään velkaa tuolle. Paitsi että sitten kun päätän lähteä, aion toteuttaa sen niin että saa kunnolla iskun takaisin, vähän tasoitusta sille ainoalle tunteelle jota häntä kohtaan vielä tunnen.
Henkilökohtaisesti veikkaan, että aika monella sarjapettäjällä itsevarmuus kipuaa vähitellen todellisuudentajun tielle eivätkä enää edes tajua mitä kaikkea puolisonsa oikeasti tajuaa, tuntee ja suunnittelee.
Miten voit olla tollaisen miehen kanssa ja harrastaa seksiä? Miten mies ei huomaa kylmyyttäsi vai näytteletkö sille tunteitasi? Eikö tämä vie psyykkeen aika koville?M34
Suhde vei psyykkeen niin koville muilla asiolla jo ennen kuin aloin tajuta pettämiset ettei ne niin enää jaksaneet satuttaa.
Katkeroittavat ehkä ja jos joskus alan uuteen parisuhteeseen, uuden miehen voi olla vaikeaa saada minut uskaltamaan luottaa. Toivottavasti en tuhoa mahdollista uutta parisuhdetta tällä...
Yhdyntä tuntuu lähinnä vastenmieliseltä, mutta ei me sitä enää pahemmin harrastetakaan. Yhdyntään asti seksi voi olla ihan mukavaa mutta siinä kohtaa iskee lähinnä tarve päästä mahdollisimman kauas toisesta.
Jos käyn esim. kerran tai kaksi vuodessa laivalla tai muulla vkl-matkalla yksin ja siellä petän, ehkä puoliso aavistaa tai ei...vaikea sanoa. Ei olla koskaan keskusteltu asiasta millään tasolla, joten en tiedä, ja se on oikeastaan ihan sama mulle. N36
Sama juttu meikäläisellä. Ja jos kotona käydään muutenkin avointa keskustelua, niin olisihan se tullut jo puheeksi.
Tässä näillä "moralisoijilla" ei ilmeisestikään ole vieläkään hahmottunut se, että ei sitä pettämistilannetta välttämättä suunnitella ennalta, vaan se tapahtuu ainoastaan silloin, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Tuskin siellä laivalla kukaan tulee ihan tosta vaan tarjoamaan itseään. Yleensä homma lähtee liikenteeseen siitä, että sattuu baaritiskillä, yökerhossa tms. tapaamaan mukavan henkilön, jonka kanssa alkaa juttusille. Sitten jos molemmilla on tarve seksuaaliseen kanssakäymiseen, niin yleensä siinä vaiheessa ei kumpikaan tule sitten sanoneeksi ei ;-) Näin siis ainakin meikäläisellä.
Ja kotiin tultuaan se on ihan omasta kiltteydestä ja omastatunnosta kiinni, tunnustaako tekonsa vai ei. Minä tiedän ainakin, että jos tunnustaisin, niin siitä seuraisi avioero heti. Miksi sitten kuitenkin teen sitä, jos siihen tulee mahdollisuus? No sanopa se. Salakuljetetaanhan Kauko-Idässäkin heroiinia, vaikka siitä kiinnijäädessään saa kuolemantuomion. Ehkä huono analogia, mutta toivottavasti ajatus edes jotenkin välittyi...
M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos käyn esim. kerran tai kaksi vuodessa laivalla tai muulla vkl-matkalla yksin ja siellä petän, ehkä puoliso aavistaa tai ei...vaikea sanoa. Ei olla koskaan keskusteltu asiasta millään tasolla, joten en tiedä, ja se on oikeastaan ihan sama mulle. N36
Sama juttu meikäläisellä. Ja jos kotona käydään muutenkin avointa keskustelua, niin olisihan se tullut jo puheeksi. Tässä näillä "moralisoijilla" ei ilmeisestikään ole vieläkään hahmottunut se, että ei sitä pettämistilannetta välttämättä suunnitella ennalta, vaan se tapahtuu ainoastaan silloin, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Tuskin siellä laivalla kukaan tulee ihan tosta vaan tarjoamaan itseään. Yleensä homma lähtee liikenteeseen siitä, että sattuu baaritiskillä, yökerhossa tms. tapaamaan mukavan henkilön, jonka kanssa alkaa juttusille. Sitten jos molemmilla on tarve seksuaaliseen kanssakäymiseen, niin yleensä siinä vaiheessa ei kumpikaan tule sitten sanoneeksi ei ;-) Näin siis ainakin meikäläisellä. Ja kotiin tultuaan se on ihan omasta kiltteydestä ja omastatunnosta kiinni, tunnustaako tekonsa vai ei. Minä tiedän ainakin, että jos tunnustaisin, niin siitä seuraisi avioero heti. Miksi sitten kuitenkin teen sitä, jos siihen tulee mahdollisuus? No sanopa se. Salakuljetetaanhan Kauko-Idässäkin heroiinia, vaikka siitä kiinnijäädessään saa kuolemantuomion. Ehkä huono analogia, mutta toivottavasti ajatus edes jotenkin välittyi... M36
..sekoiluilleni. En ole ainoastaan se kiltti äiti, joka keittää puuroa keittiössä ja laittaa kaikille puhtaat vaatteet kaappiin. Okei, mä olen sekin, mutta se ei riitä mulle. En usko jälleensyntymiseen ja luulen, että iän myötä mahdollisuudet villiin ja upeaan seksiin vähenevät, joten suon itselleni hauskuutta silloin tällöin ihan tässä elämässä ja nyt.
En myöskään suunnittele ennalta, mutta jos tilanne on vastustamaton, en jaksa tapella vastaan.
N36
En myöskään suunnittele ennalta, mutta jos tilanne on vastustamaton, en jaksa tapella vastaan. N36
..mulla. Miksi "potkia tutkainta vastaan"...
M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on pettänyt, mutta sain tietää vasta vuosia jälkeen päin. En sitten lähtenyt liitosta, mutta luottamus ja intohimo on poissa.
En ole vielä saanut tilaisuutta pettää, mutta unelmoin ihanista miehistä ympärilläni.
Jos tarpeeksi hyvä tilaisuus tulee, niin varmasti petän.
n40
Muutaman kerran vuodessa (tai viime vuosina ehkä kerran) saattaa tulla hyvä tilaisuus: osuu kohdalle samanaikaisesti erittäin haluttava ihminen ja mahdollisuus olla pois kotoa.
Osaan valita partnerin tällä iällä jo niin hyvin, että seksi on mahtavaa ja saan siitä valtavasti voimia kuukausiksi eteenpäin. Ei tule minkäänlaisia morkkiksia. That's it. Kivittäkää rauhassa.
N36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juu, pari vakipanoa ja lisäks satunnaisia. En mä koe siitä mitään morkkiksia, että autan tarpeessa olevia, ei se ole keneltäkään pois. Pohjimmiltaan kai toi liittyy omistamishaluun ja mustasukkaisuuteen toi "uskollisuus" ylipäätään. Jos on valtava tarve olla uskollinen, niin sitte ei kannata pettää, jos taas ei ole niin ei sitä oikeen minään pettämisenä edes ota.
m45
...sattuu sopiva tilaisuus, jolle ei voi sanoa ei. Aika harvoin sitä tulee oltua liikenteessä, mutta jos sattuu kohtaamaan jonkun kauniin naisen, jonka kanssa synkkaa ja vielä samalla sattuu olemaan hieman humalassa jolloin panettaa vielä normaalia enemmän, niin tuo pettämisen riski on melko todennäköinen. En kai vaan voi itselleni mitään :-(
Koska olen perheellinen, niin en koskaan kerro koko nimeäni enkä yhteystietojani, koska en halua peräänsoittelijoita.
Ja tännekin voi sitten heittää sen ensimmäisen kiven...
M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 7kk kestänyt salasuhde, työpaikkaromanssi varatun miehen kanssa..Hetkeäkään en ole katunut tekemisiämme..Oma mies on täys paska, alkoholisti..kusettanut ja valehdellut vuosia minulle.. nyt elän itselleni.. ja miksi en eroa?? Käytännönsyistä toistaiseksi vielä yhdessä.. Saa kivittää minuakin ihan vapaasti..
Morkkista tuli kyllä, mutta opettavainen kokemus.
Mulla on siis ongelma. Voisin toki syyttää vaimoani haluttomuudesta ja mistä vaan, mutta ei, mulla on ongelma. Olen seksiaddikti. Vieraissa käymisen lopetin, siis sen seksin koska ei se addiktio sillä miksikään muutu. Ei siis elämänlaatua parantavaa vaikutusta.
Nyt mulla on ihana ystävä kenen kanssa aina joskus tavataan, kerran tai kaksi vuodessa, pidetään kädestä ja syleillään pitkään, mutta ei seksiä.
Kyllä, pettämistä sekin, mutta uskoisin että ap tarkoitti panosuhteita.
M38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettäisin, mikäli ei olis nainen jättänyt.
Pettämisen kynnys madaltuu jokaisen kerran jälkeen. Näin se vaan on.
M34
Nyt mulla on ihana ystävä kenen kanssa aina joskus tavataan, kerran tai kaksi vuodessa, pidetään kädestä ja syleillään pitkään, mutta ei seksiä. Kyllä, pettämistä sekin, mutta uskoisin että ap tarkoitti panosuhteita. M38
Mä en katsoisi tuota pettämiseksi, koska teen itsekin silloin tällöin samaa yhden ja saman henkilön kanssa, kun ollaan yhdessä "radalla", mutta en harrasta hänen kanssaan seksiä, kuten en myöskään muiden naispuolisten ystävieni/tuttujen kanssa. Läheltä on kylläkin liipannut muutaman kerran.
Katson pettämiseksi ainoastaan seksin, oli se sitten suuseksiä tai ihan kunnon panemista.
Edelleen M36
Pettämisen kynnys madaltuu jokaisen kerran jälkeen. Näin se vaan on. M34
Olet oikeassa. Tai oikeastaan se alenee jo sen ekan kerran jälkeen.
Ja edelleen M36
Pettämisen kynnys madaltuu jokaisen kerran jälkeen. Näin se vaan on. M34
Olet oikeassa. Tai oikeastaan se alenee jo sen ekan kerran jälkeen. Ja edelleen M36
N36
Olet oikeassa.
Mutta itse valitsen tosi tarkkaan, kenen kanssa sen teen. Mikään ennalta tunnettu nainen ei kelpaa, joka tietäisi mun yhteystiedot. Tulisi liikaa sotkua.
Edelleen M36
Mä olen sitä mieltä, että jos kotona on kaikki ihan hyvin, niin kyllä miehen pitää kehua naistansa säännöllisesti, jotta sillä olisi hyvä fiilis ja tuntisi itsensä halutuksi. Tietysti silloin en ymmärrä tuota kehumista miesten puolelta, jos nainen on esim. juonut&syönyt itsensä "valaaksi" tai mies juonut kunnon kaljavatsan itselleen.
Mä ainakin kehun naistani säännöllisesti ja myös muita lähelläni olevia naisia. Esim. työkavereillekin tulee välillä heitettyä pientä "flirttiä" kehumalla heitä kauniiksi, upeita vaatteita, hiuksia jos on käynyt kampaajalla jne. Sama juttu noiden "satunnaisten tuttavien" kohdalla.
Huonona puolena noiden "satunnaisten tuttavien" kohdalla on se, että kun suomalainen mies ei totutusti kehu naisia, niin meikäläisen kehut voidaan ottaa iljettävänä imelyytenä ;-)
Sama juttu mulla. Vähintään ainakin kerran päivässä olisi saatava, oli sitten kotona tai matkoilla. Siihen sitten kun lisätään pieni humalatila, niin alkaa panettaa potenssiin 2 ja sitten tulee tehtyä kaikenlaista...
M36